uskoani. Saatte sitten arvostella, onko se helluntailaista vai raamatullista tai jotakin muuta.
Minä uskon, että kaikki tulee Jumalalta. (Jes.26:12, Val.3:38, ).Minä uskon, että jokainen sana, minkä ihmiset puhuvat, ovat Jumalasta. (Mtt.12:36), sillä; "Ihmisen ovat mielen aivoittelut, mutta Herralta tulee kielen vastaus." (Snl.16:1). Ja "Herran silmät suojelevat taitoa, mutta uskottoman sanat hän kääntää väärään." (Snl.22:12).
Näistä raamatunkohdista johtaen päästään loogisesti ajatellen Raamatun ymmärtämisen kehitysopissa ja kasvamisessa edistymään, (2.Ts.1:3.,2.Pt.3:18).
Sillä yllättävän monet uskovaiset luulevevat, että kaikki raamatunkohdat ovat itseisarvoja, koska se on Jumalan sanaa. Edellä jo viittasin, että se on Jumalan sanaa. Mutta minä voin Jumalan sanalla todistaa, että kaikki raamatunsanat eivät ole samanarvoisia.
"Niinpä minäkin annoin heille käskyjä, jotka eivät olleet hyviä, ja oikeuksia, joista he eivät voineet elää", (Hes.20:25).
Raamatussa on allegoriaa, ironiaa, metaforaa, vähättelyä, hyperbolaa, sarkasmia jne., sillä Kristus Jeesus on pantu sekä lankeemukseksi että nousemuksi niin juutalaisille kuin pakanoillekin. "Miksi ette itse päätä mikä mitäkin on?"
Olen huomannut, että Jumalan lupaukset on annettu paljon suuremmalla arvovallalla ja auktoriteetillä kuin laissa ja profeetoissa olevat syytökset ja uhkaukset. "Minä otan taivaan ja maan todistajaksi teitä vastaan..." (5.Ms.30:19). "Ja niin minä vihassani vannoin." (heb.4:3).
Huomaatko, että kun Jumala puhuu meitä vastaan, ottaa hän todistajaksi katoavaisen, josta hän on sanonut; "Taivas ja maa katoavat.." (Mtt.24:35), sekä; "vihassani vannoin." Mutta; "En minä iankaiken riitele enkä vihastu ainiaaksi." (Jes. 57:16). Kun todistajat ovat kadonneet, ei ole syyttäjiäkään.
Entäpä lupaukset? "Sillä kun Jumala oli antanut lupauksen Aabrahamille, vannoi hän itse kauttansa, koska hänellä ei ollut ketään suurempaa, kenen kautta vannoa...Sentähden, kun Jumala lupausten perillisille vielä tehokkaammin tahtoi osoittaa, että hänen päätöksensä on muuttumaton, vakuutti hän sen valalla." (heb.6:13-20).
Ja Paavalinkin mielestä Jumalan ennen vahvistamaa testamenttia mitkään myöhemmin annetut lait ja asetukset eivät voi kumota, jotka tekisivät lupauksen mitättömäksi. (gal.3:17).
Näistä kahdesta erisuuruisesta ja ikuisuusarvoltaan erilaisesta "todistajista" aivan loogisesti voimme johtaa, että katoavaisilla on katoavainen iankaikkisuus, kun sen sijaan lupauksilla takaajana on Isä, jolla ainoalla on absoluuttinen iankaikkisuus ja kuolemattomuus.
"Sillä niin monta kuin Jumalan lupausta on, kaikki ne ovat hänessä >>on>>, sentähden tulee hänen kauttaan myös niiden >>amen>>. (2.kor.1:20). Huomatkaa, että Paavali sanoi tämän vain "monista lupauksista", ei vihassa vannotuista asioista!
Toivon kritiikkiäni teidänkin kritisoivan!
Rakkaudella, ent. ateisti.
Minä uskon, että kaikki tulee Jumalalta. (Jes.26:12, Val.3:38, ).Minä uskon, että jokainen sana, minkä ihmiset puhuvat, ovat Jumalasta. (Mtt.12:36), sillä; "Ihmisen ovat mielen aivoittelut, mutta Herralta tulee kielen vastaus." (Snl.16:1). Ja "Herran silmät suojelevat taitoa, mutta uskottoman sanat hän kääntää väärään." (Snl.22:12).
Näistä raamatunkohdista johtaen päästään loogisesti ajatellen Raamatun ymmärtämisen kehitysopissa ja kasvamisessa edistymään, (2.Ts.1:3.,2.Pt.3:18).
Sillä yllättävän monet uskovaiset luulevevat, että kaikki raamatunkohdat ovat itseisarvoja, koska se on Jumalan sanaa. Edellä jo viittasin, että se on Jumalan sanaa. Mutta minä voin Jumalan sanalla todistaa, että kaikki raamatunsanat eivät ole samanarvoisia.
"Niinpä minäkin annoin heille käskyjä, jotka eivät olleet hyviä, ja oikeuksia, joista he eivät voineet elää", (Hes.20:25).
Raamatussa on allegoriaa, ironiaa, metaforaa, vähättelyä, hyperbolaa, sarkasmia jne., sillä Kristus Jeesus on pantu sekä lankeemukseksi että nousemuksi niin juutalaisille kuin pakanoillekin. "Miksi ette itse päätä mikä mitäkin on?"
Olen huomannut, että Jumalan lupaukset on annettu paljon suuremmalla arvovallalla ja auktoriteetillä kuin laissa ja profeetoissa olevat syytökset ja uhkaukset. "Minä otan taivaan ja maan todistajaksi teitä vastaan..." (5.Ms.30:19). "Ja niin minä vihassani vannoin." (heb.4:3).
Huomaatko, että kun Jumala puhuu meitä vastaan, ottaa hän todistajaksi katoavaisen, josta hän on sanonut; "Taivas ja maa katoavat.." (Mtt.24:35), sekä; "vihassani vannoin." Mutta; "En minä iankaiken riitele enkä vihastu ainiaaksi." (Jes. 57:16). Kun todistajat ovat kadonneet, ei ole syyttäjiäkään.
Entäpä lupaukset? "Sillä kun Jumala oli antanut lupauksen Aabrahamille, vannoi hän itse kauttansa, koska hänellä ei ollut ketään suurempaa, kenen kautta vannoa...Sentähden, kun Jumala lupausten perillisille vielä tehokkaammin tahtoi osoittaa, että hänen päätöksensä on muuttumaton, vakuutti hän sen valalla." (heb.6:13-20).
Ja Paavalinkin mielestä Jumalan ennen vahvistamaa testamenttia mitkään myöhemmin annetut lait ja asetukset eivät voi kumota, jotka tekisivät lupauksen mitättömäksi. (gal.3:17).
Näistä kahdesta erisuuruisesta ja ikuisuusarvoltaan erilaisesta "todistajista" aivan loogisesti voimme johtaa, että katoavaisilla on katoavainen iankaikkisuus, kun sen sijaan lupauksilla takaajana on Isä, jolla ainoalla on absoluuttinen iankaikkisuus ja kuolemattomuus.
"Sillä niin monta kuin Jumalan lupausta on, kaikki ne ovat hänessä >>on>>, sentähden tulee hänen kauttaan myös niiden >>amen>>. (2.kor.1:20). Huomatkaa, että Paavali sanoi tämän vain "monista lupauksista", ei vihassa vannotuista asioista!
Toivon kritiikkiäni teidänkin kritisoivan!
Rakkaudella, ent. ateisti.
Vastaukset 6
Vanhimmat
rakas ent ateisti!!!!
JEESUS HALLITSEE NYT !
Mutta jotka ovat kuolleita ei uskikset!
Niin kuolema heissä puhuu!
Elikä ovat isistä perceleestä ja percelee puhuu!
Yksin kertaist, eikö vaan?
Teit siunaan "minä"
on selostettu efesol. 2:1-6. Se alkoi Jeesuksen kuolleistaherättämisestä ja jatkuu kunnes hän tulee omiansa noutamaan.
p e r u s t e l u j a ;
Otetaanpa esimerkiksi tuo iankaikkisuus. Ehdoton, absoluuttinen iankaikkisuus on vain Isällä Jumalla, "jolla ainoalla on kuolemattomuus." Sen sijaan kaikesta luodusta Raamatussa sanotaan, "ne loit niin, että ne pysyvät iankaikkisesti." Toisaalla niistä taas sanotaan, "ne katoavat, mutta Sinä pysyt."
Loogisella ajattelulla - jota Jeesus muuten suositteli - huomataan, että on olemassa katoavaista iankaikkisuutta että katoamatonta iankaikkisuutta. Katoava "iankaikkisuus" katoaa, mutta katoamaton iankaikkisuus pysyy.
Olen pyrkinyt ymmärtämään Jumalan sanaa niin, ettei siihen lisätä eikä vähennetä mitään. Todistan tämän muutamilla esimerkeillä;
1. "Jumala on kaikkien ihmisten vapahtaja."
2. "Joka tahtoo kaikkien ihmisten pelastuvan."
3. "Kaiken, mitä ikinä hän tahtoo, hän myös tekee."
4. "Kaiken, mitä tahdon, minä teen."
5. "En minä iankaiken riitele, enkä pidä vihaa iankaikkisesti."
6. "Yhtä varmasti kun kaikille ihmisille tuli kuolema yhden ihmisen lankeemuksen tähden, yhtä varmasti yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikkien ihmisten elämän vanhurskauttamiseksi."
(ro.5;18).
7. "Tämä on oleva minun liittoni heidän kanssaan, kun minä otan pois heidän syntinsä." (ro.11:27,32).
8. "Herra, sinä saatat meille rauhan, sillä myös kaikki meidän tekomme olet sinä tehnyt." (Jes.26:12).
meillä hellareilla on kuten sanoit; aika fundamentalistinen.
Ehkä ainoa " suurista" Valtter Luoto on rohjennut esittää vähän samansuuntaisen raamattukuvan kuin sinä.
Meidän on vaikeaa uskaltaa ajatella muutoin kuin meille on opetettu, koska silloin syyllistymme raamatun "vääristämiseen" ja siitä on luvassa ankara iankaikkinen tuomio.
Minun oma raamattukuvani on aika lailla saman suuntainen kuin sinullakin.
Mielestäni on vapauttavaa ajatella, että raamattu on myös inhimillinen kirja ja siksi mielestäni on tärkeää käsittää se kokonaisuutena, joka antaa kuvan sekä ihmisyydestä, että Jumalasta.
Taisitpa olla ensimmäinen hellariksi tunnustautuva, joka tuntee myötätuntoa tulkintojani kohtaan. Oikeasti en tunne niitä omikseni, sillä annan vain Raamatun selittää itseään.
Kyllä kaikki Jumalan sana on hyödyllistä, mutta pelkkä fraasimainen sanojen latelu ei "kolahda" sillä tavalla kuin voitelun opettama. Silloin todella tuntee, että "ei ole kenenkään" muun opetuksen tarpeessa kuin Pyhän Hengen.
Mukava kuulla Valtterillakin olevan samansuuntaisia kriitikon lahjoja.
Mitä mieltä olet noista kasteesta riivaantuneista?