Virkamiesten kyky harkita todisteita?

Meillä täällä Pohjanmaalla, Suomen raamattuvyöhykkeellä, on hyvin paljon virkamiehiä ja -naisia jotka ovat syvästi uskonnollisia. Viime aikoina, kun on joutunut eri instansseissa hoitamaan erään omaisen ja omiakin asioita, on tullut pohdittua ihmisten soveltuvuutta eri ammatteihin.

Jokin aika sitten keskustelin erään komisarion kanssa asioista ja aloin miettimään hänen sopivuuttaan tehtäväänsä. Hän on tunnetusti vakaumuksellinen uudestisyntynyt kristitty. Hänen mielestään siis jumala on oikeasti olemassa. Minkäänlaisia todisteitahan hänellä ei voi asiasta olla, kuten ei kenellään muullakaan. Kuitenkin ko. komisario tekee päätöksiä esim esitutkinnan aloittamisesta todisteiden perusteella.

Millainen on hänen kykynsä arvioida todisteiden painoarvoa jos hän pitää jumalaansa toteen näytettynä ilman mitään näyttöä? Pitäisikö hänen harkita soveltuvuuttaan työtehtäviinsä, ettei hyväksy työssään yhtä huteria todisteita kuin uskonelämässään?

Hieman laajennettuna: Tuomarit, syyttäjät, oikeuden lautamiehet, jopa tavalliset poliisit ottavat kantaa rikoksiin todisteiden valossa ja heidän pitäisi pystyä puolueettomasti ja tervettä järkeä käyttäen päättäämään tutkitaanko, syytetäänkö ja tuomitaanko. Onko näillä mielikuvitusolentoja totena pitävillä kykyä jättää kuvitelmansa työajaksi, vai kulkeeko tuo todisteiden tarkoitushakuinen tulkitseminen mukana myös työaikana?
7202
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

On tosi mahtavaa että on uskovia poliiseja, tuomareita, virkamiehiä ym. Tulee oikeudenmukaisia päätöksiä. Ei itse uskovaisuudella ole päätöksiin mitään tekemistä, vaan uskovainen muistaa aina että on vastuussa tekemisistään Jumalalle (kuten tietysti ateistikin, vaikka tämä ei uskokaan Häneen).

Äänestä
  • "vaan uskovainen muistaa aina että on vastuussa tekemisistään Jumalalle (kuten tietysti ateistikin, vaikka tämä ei uskokaan Häneen)."

    Tämä mielikuvitusolennolle vastuussa oleminen on uskovaisen aivoissa tapahtuva ehdollistaminen, muualla siitä ei ole mitään todisteita olemassa.

    Äänestä

  • Mutta osaavatko he arvioida todisteita koska jotkut heistä pitävät jumalauskoaan elämänsä tärkeimpänä asiana? Ilman todisteita elämän tärkein asia?

    Äänestä

  • old_profile_54106 kirjoitti:

    "vaan uskovainen muistaa aina että on vastuussa tekemisistään Jumalalle (kuten tietysti ateistikin, vaikka tämä ei uskokaan Häneen)."

    Tämä mielikuvitusolennolle vastuussa oleminen on uskovaisen aivoissa tapahtuva ehdollistaminen, muualla siitä ei ole mitään todisteita olemassa.

    RUNO
    Jos ateisti Raamattua lukea vois,
    hänellä käsitystä Jumalasta enemmän ois.

    Äänestä

  • Aamuruno kirjoitti:

    RUNO
    Jos ateisti Raamattua lukea vois,
    hänellä käsitystä Jumalasta enemmän ois.

    Tämä ateisti on ollut 20v uskovainen. Tunnen raamatun ja sen erilaisen asiayhteydestä riippuvat tulkinnat. Raamattu on ristiriitainen ja asiavirheitä täynnä oleva uskonnollinen kirjoitelma joka piirtää kuvan sadistisesta ja psykopaattisesta jumalolennosta joka ei kykene ymmärtämään tekojensa seurauksia. Julmien ja lyhytnäköisten tekojensa jälkeen paikkaa virheensä, milläs muullakaan kuin uusilla julmuuksilla.

    Äänestä

Mitä näiden tuomarien päässä oikein liikkuu, vai liikkuuko mitään?


"Lasta useita vuosia hyväksikäyttänyt mies selvisi ehdollisella

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi torstaina kolmekymppisen miehen kahden vuoden ehdolliseen vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Yhtenä perusteena ehdolliselle tuomiolle oli se, että näin tuomittu pystyy maksamaan uhrille 5 000 euron vahingonkorvaukset. Lisäksi miehelle määrättiin yhdyskuntapalvelua.

Käräjätuomari ja yksi lautamiehistä olisi tuominnut miehen kahdeksi vuodeksi ehdottomaan vankeuteen, mutta kaksi lautamiestä äänesti lievemmän tuomion puolesta. Tasatilanteessa lievempi tuomio voittaa.


Oikeuden julkisen selosteen mukaan seksuaalinen hyväksikäyttö tapahtui vuosina 2002–2005. Tekoaikana 13–16-vuotias uhri oli alisteisessa ja riippuvaisessa asemassa tekijään.

Kaksi lautamiestä perusteli lievempää tuomiota myös tekijän ensikertalaisuudella. Lisäksi tekijä oli myötävaikuttanut tapauksen selvittämisessä."

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lasta useita vuosia hyväksikäyttänyt mies selvisi ehdollisella/1135263350017

Äänestä

Kommentoi aloitusta


v-ms kirjoitti:

Meillä täällä Pohjanmaalla, Suomen raamattuvyöhykkeellä, on hyvin paljon virkamiehiä ja -naisia jotka ovat syvästi uskonnollisia. Viime aikoina, kun on joutunut eri instansseissa hoitamaan erään omaisen ja omiakin asioita, on tullut pohdittua ihmisten soveltuvuutta eri ammatteihin.

Jokin aika sitten keskustelin erään komisarion kanssa asioista ja aloin miettimään hänen sopivuuttaan tehtäväänsä. Hän on tunnetusti vakaumuksellinen uudestisyntynyt kristitty. Hänen mielestään siis jumala on oikeasti olemassa. Minkäänlaisia todisteitahan hänellä ei voi asiasta olla, kuten ei kenellään muullakaan. Kuitenkin ko. komisario tekee päätöksiä esim esitutkinnan aloittamisesta todisteiden perusteella.

Millainen on hänen kykynsä arvioida todisteiden painoarvoa jos hän pitää jumalaansa toteen näytettynä ilman mitään näyttöä? Pitäisikö hänen harkita soveltuvuuttaan työtehtäviinsä, ettei hyväksy työssään yhtä huteria todisteita kuin uskonelämässään?

Hieman laajennettuna: Tuomarit, syyttäjät, oikeuden lautamiehet, jopa tavalliset poliisit ottavat kantaa rikoksiin todisteiden valossa ja heidän pitäisi pystyä puolueettomasti ja tervettä järkeä käyttäen päättäämään tutkitaanko, syytetäänkö ja tuomitaanko. Onko näillä mielikuvitusolentoja totena pitävillä kykyä jättää kuvitelmansa työajaksi, vai kulkeeko tuo todisteiden tarkoitushakuinen tulkitseminen mukana myös työaikana?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu