Minnepäin Suomea evakuoidut asettuivat? Millä kulkivat? Kiitos ja jos vielä olisi jotain muuta tietoa.
Karjalan evakuointi
Nimierkkierkki
20658
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Karjalaiset eivät päässeet,esim.suuret rantaruotsalaiset suvut saivat erityisoikeuden olla luovuttamatta maitaan karjalaisten uudelleen asuttamiseen. Heja RKP !
Kulkivatko karjalaiset siis kävellen vai hepparattailla? Vai veneellä?
pääasiassa junilla. Jatkodassa evakot joutuivat myös kävelemään pitkiä matkoja jonnekin Lahden tasalle.
NE pirulaiset levisivät, kuin flunssabasillit kaikkialle. Vain bättrefolk piti ne pois alueeltaan. Nehän varasti hevosia matkalla Länsi-Suomeen 1944.
"Nehän varasti hevosia matkalla Länsi-Suomeen 1944."
Evakuoitua omaisuutta varastettiin suuret määrät mm. rautatieasemilta.
"Vain bättrefolk piti ne pois alueeltaan"
Ei pidä paikkaansa tuokaan. Evakkoja sijoitettiin ruotsinkielisille seuduille mm. Itä-Uudellemaalle ja Turun seudulle ja hieman ruotsinkieliselle Pohjanmaallekin.
Evakkoja ei sijoitettu ruotsinkielisille alueilla, eikä sieltä saanut lohkoa niille asutustiloja, asia sovittiin Ruotsin hallituksen kanssa, että kielirajat ei saa muuttua näiden asutustoimintojen takia, ruotsinkielisille alueille sai asuttaa vain ruotsinkielistä väestöä, suomenkieliset asutettiin suomenkielisille alueille.
Suomi oli 1944-45 poliittisesti hyvin heikossa asemassa koska rauhansopimus oli vielä solmimatta, eikä voinut vaarantaa suhteitaan Ruotsiin, kyse oli myös avustuksista mitä Ruotsi oli myöntänyt, ne olivat ehdollisia ja sidottiin näihin päätöksiin.
Paasikivi repi pelihousunsa, koska Ruotsi näin törkeästi puuttui Suomen siäisiin asioihin, lakiin tuli sellainen lisäys että Ruotsinkielinen kartanoväestö sai korvata rahalla näitä asutustoimintoja, niiden alueet kun säästyivät tämän lain takia pakkolunastuksilta, suomenkieliset joutuyivat luovuttamaan maata asutustoimintaa varten.
ruotsinkielisellä alueella runsaasti karjalaisasutusta. Itse asiassa yhden kylänkin nimi on Karjalaiskylä.
Joten koeta olla valehtelematta.
Kyse on joko Suomenkielisestä paikkakunnasta, tai ruotsinkielisistä siirtolaisista, näitä ei saanut missään tapauksessa sekoittaa, eli kielisuhteet ei saaneet muuttua, näin sovittiin Ruotsin kanssa 1944.
Paasikivi itse oli suunnittelemassa bättrefolkin alueiden suojaamista täisiltä ja haisevilta evakoilta. Mannerheim ja Ryti olisivat jättäneet evakot paikalleen, tai ainakaan ne eivät saaneet tukkia teitä ja paikkoja kesällä 1944.
Rannikkohurrisakille ei kelvannut edes karjalaisten ruåttia puhuvien asettaminen alueelleen. Siitä he maksoivat kokoomukselle suuret rahat rikkaista säätiöistään. Vennamo piikitteli tästä RKP:tä mennentullen.
Vaasan ja Merenkurkun alueella alkoivat karjalaisperäiset sukunimet (Sikiö, Paksujalka, Räkättirastas ja Haisevainen) yleistyä vasta Strenbergin tupakkatehtaalla ja Vaasassa Strömbergillä 1960-luvun lopulla.
oli ruotsinkielinen ja karjalaiset Viipurin seudulta. Tämä ei ole ainoa tapaus, läheskään.
Älä höpötä, kun et asioita tunne.
Älä nyt taas aloita sontaasi Klenkka-Rättipäävääpeli!
saa panna hurrit järjestykseen!! Hoida omat asiasi.
Jos näin on tehty, niin Ruotsalaisten kanssa tehtyä sopimusta on rikottu.
Mikä sinänsä ei harmita minua yhtään ...
Tottakai, itsehän se Paasikivi sopi asiat näin Ruotsalaisten kanssa, tottakai pääministerinä sen oli pakko myös noudattaa sopimusta ja valvoa, että myös muut sitä noudattavat, mutta Paasikivi ei koskaan itse sopimusta hyväksynyt, eli sitä että Ruotsi saneli Suomelle ehtoja sille, minne se voi omaa väestöään asuttaa.
Karjalaisethan olivat senaikaisen Suomen varakkainta väkeä. Vaikka suuri osa rikkauksista jäikin, aina sen verran mukana kulki ettei piiraista, äyriäisistä, samppanjasta ja konjakista tarvinnut tinkiä. Yksi keskivarakkaista, kauppaneuvos Lallukka (sama mies joka rakennutti etu-Töölöön asuintalon perseaukisille taiteilijoille vanhuuden turvaksi) totesi osuvasti: Silloin kun ei tehdä kauppaa silloin juodaan Meukohvii (kepardin litkijöille tiedoksi: Ranskalainen konjakki).
niin ja jokaisella oli piano ja fyygeli, jotka jäivät sinne monrepoon kartanoon?
pienviljelijöitä ja työläisiä. Tietysti Viipurissa ja muuallakin oli varakkaita liikemiehiä ja olihan Karjalassa joitakin melko suuria kartanoita vielä Lex Kallion jälkeenkin.
Pääosa oli tavallisia ihmisiä,joiden omaisuuden enin osa jäi sinne.Lisäksi evakkomatkalla hukkui ja varastettiin paljon omaisuutta. Talvisodan evakkomatkalla jouduttiin lähes kaikki karja teurastamaan.Sekin vaikeutti uuden elämän aloittamista. Lisäksi monilla seuduilla Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla suhtauduttiin vihamielisesti evakoihin ( rintamamiehet poislukien).
Tietysti korvauksia maksettiin, mutta eihän ne menetyksiä kattaneet läheskään.
"Pääasiassa kulkivat omilla autoillaan"
Autot olivat harvinaisia tuohon aikaan. Tavallinen kansa ei niitä omistanut juuri lainkaan. Niitä oli lähinnä liikeyrityksillä, kartanoilla ja hyvin varakkailla ihmisillä. Minun sukuni kotikylässä oli 600 asukasta. Ainoat autot olivat sahanomistajalla (ha) ja VPK:lla (ka). Polkupyörä oli siihen aikaan ylellisyyttä.
Alueelle tuli runsaati evakkoja,kummallekin puolelle jokkee niiku Turuus.Kouvola,Valkeala,Anjalankoski,jne.Turku Naantali alue on nykyisinkin sellainen,ettei siellä ole kukaan tuntemani henkilö viihtynyt.Jotkut sanovat,että se johtuu siitä vesijohtovedestä mitä siellä juodaan.
Turku ei ole kymijoen alueella.