Suomeen on nykyisen hallituksen aikana muodostunut uusi kurjalisto-luokka, mikä näkyy leipäjonojen kasvuna, asunnottomuutena ja puutteellisena perusturvan tasona. Toimeentulotuki on pahasti jäänyt jälkeen ja on yksinasuvalla ja yksinhuoltajalla 419,11 €/kk, eli 13,97 €/päivässä. Köyhyys on todistettava kuukausittain saadakseen tukea ja kaikki tileille tulevat rahat elämiseen käytettävissä olevissa tuloksi. Erityisen vaikeassa asemassa ovat pitkäaikaistyöttömät, pätkätyöläiset ja yksinhuoltajat sekä lapsiperheet, joilta leikataan toimeentuloturvaa vähäisten lapsilisien vuoksi.
Tutkimusten mukaan huono-osaisuus periytyy köyhien lapsille. THL:n tutkijoiden mukaan kouluttamattomuuden ongelma on paljon luultua syvempi. Vuonna 1987 syntyneistä nuorista oli 21-vuotiaina yhä peruskoulun varassa noin 10.000 eli joka kuudes. Normaalin nuoren olisi pitänyt käydä ainakin lukio tai suorittaa ammatillinen tutkinto. Lähes puolet eli noin 4.000 tutkitusta ikäluokasta, kärsi mielenterveysongelmista. Vuonna 1987 syntyneiden ikäluokkaan kuuluvista joka viides oli saanut 21-vuotiaaksi vartuttuaan hoitoa mielenterveysongelmiinsa.
Suomessa on 700.000 köyhyysrajan alapuolella olevaa. Köyhissä perheissä on 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta. Ei hyvältä näytä hallituksen harjoittama rikkaita suosiva hallituspolitiikka, joka on jättänyt köyhät oman onnensa ja noin 400 euron toimeentulotuen varaan. Noin 150.000 köyhää kääntyy vuosittain kirkon diakoniatyön puoleen, kun kokevat etteivät saa apua toimeentulo-ongelmiinsa tai terveysongelmiinasa. 150.000 suomalaista on jätetty.
Pienituloisten väliset tuloerot suurentuvat
Kirjoittajat: Juha Honkkila on tilastopäällikkö Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä ja Seppo Paananen on Hyvinvointikatsauksen toimittaja. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2010.
Tässä otteita em. artikkelista.
Pienituloisiksi luokitellaan ne kotitaloudet, joissa asuvien käytettävissä olevat tulot - kulutusyksikköä kohden laskettuina - ovat alle 60 prosenttia mediaanituloista. Mediaani on keskimmäinen kotitalous, kun kotitaloudet pannaan järjestykseen tulojensa mukaan. Tätä pienituloisuusrajaa kutsutaan myös köyhyysrajaksi.
Tulot sen sijaan eivät kehittyneet yhtä suotuisasti: pienituloisten reaaliset keskitulot alenivat edellisestä vuodesta. Lisäksi yhä useamman pienituloisen tulotaso jäi entistä kauemmaksi keskivertotulonsaajasta.
Myös pienituloisten tulojen etäisyys köyhyysrajasta kasvoi.
Vuonna 2007 pienituloisten kotitalouksien keskimääräinen tulo alitti köyhyysrajan 15,1 prosentilla. Vuonna 2008 etäisyys kasvoi lähes 11 prosenttia eli 16,7 prosenttiin.
Pienituloisten joukon keskinäistä tulonjakoa on mahdollista tarkastella parhaiten, kun köyhyysrajana on 40 tai 50 prosenttia mediaanitulosta. Yleisimmin käytetty 60 prosentin mediaanituloon perustuva köyhyysraja oli noin 13 800 euroa, ja 40 ja 50 prosentin mukaiset tulorajat 9 200 ja 11 500 euroa vuonna 2008.
2000-luvulla alle 50 prosenttia mediaanista saaneiden kotitalouksien määrä ja suhteellinen osuus on lisääntynyt; sitäkin enemmän on lisääntynyt alle 40 prosenttia mediaanituloista saaneiden osuus.
Muutos kuvaa myös sitä, että pienituloisten väliset tuloerot ovat kasvaneet.
Pienituloisten määrä on 2000-luvulla lisääntynyt suunnilleen saman verran kuin alle 50 prosenttia mediaanituloista saaneiden lukumäärä. Sen seurauksena suhteellisen lähellä köyhyysrajaa olevia pienituloisia oli vuonna 2008 yhtä paljon kuin vuonna 2000.
Pienituloisuuden kasvu 2000-luvun alussa johtuu enimmältään siitä, että tulonsiirrot eivät ole pysyneet ansiotulojen tahdissa. Vain 14 prosenttia pienituloisista oli työelämässä vuonna 2008.
Valtaosa pienituloisista on suureksi osaksi tulonsiirtojen varassa.
Virallisen eli 60 prosentin köyhyysrajan mukaan eläkeläiset olivat suurin pienituloisten joukko vuonna 2008. Opiskelijoiden ja työttömien suhteellinen köyhyys lisääntyi eniten: 40 ja 50 prosentin köyhyysrajan mukaan opiskelijat ja työttömät olivat suurimmat pienituloisten ryhmät.
Lähes joka neljännen opiskelijan (23 %) ja noin joka kolmannen (35 %) työttömän tulot jäivät alle puoleen mediaanituloista vuonna 2008. Koko väestöstä alle puoleen mediaanituloista jäi seitsemän prosenttia.
40 prosentin köyhyysrajalla mitattuna opiskelijoiden ja työttömien pienituloisuusaste oli yli neljä kertaa niin suuri kuin koko väestön.
Lähde:
Tulonjakotilasto 2008. Ennakkotiedot. Tulot ja kulutus 2010. Tilastokeskus. Saatavissa: http://tilastokeskus.fi.
Tutkimusten mukaan huono-osaisuus periytyy köyhien lapsille. THL:n tutkijoiden mukaan kouluttamattomuuden ongelma on paljon luultua syvempi. Vuonna 1987 syntyneistä nuorista oli 21-vuotiaina yhä peruskoulun varassa noin 10.000 eli joka kuudes. Normaalin nuoren olisi pitänyt käydä ainakin lukio tai suorittaa ammatillinen tutkinto. Lähes puolet eli noin 4.000 tutkitusta ikäluokasta, kärsi mielenterveysongelmista. Vuonna 1987 syntyneiden ikäluokkaan kuuluvista joka viides oli saanut 21-vuotiaaksi vartuttuaan hoitoa mielenterveysongelmiinsa.
Suomessa on 700.000 köyhyysrajan alapuolella olevaa. Köyhissä perheissä on 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta. Ei hyvältä näytä hallituksen harjoittama rikkaita suosiva hallituspolitiikka, joka on jättänyt köyhät oman onnensa ja noin 400 euron toimeentulotuen varaan. Noin 150.000 köyhää kääntyy vuosittain kirkon diakoniatyön puoleen, kun kokevat etteivät saa apua toimeentulo-ongelmiinsa tai terveysongelmiinasa. 150.000 suomalaista on jätetty.
Pienituloisten väliset tuloerot suurentuvat
Kirjoittajat: Juha Honkkila on tilastopäällikkö Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä ja Seppo Paananen on Hyvinvointikatsauksen toimittaja. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2010.
Tässä otteita em. artikkelista.
Pienituloisiksi luokitellaan ne kotitaloudet, joissa asuvien käytettävissä olevat tulot - kulutusyksikköä kohden laskettuina - ovat alle 60 prosenttia mediaanituloista. Mediaani on keskimmäinen kotitalous, kun kotitaloudet pannaan järjestykseen tulojensa mukaan. Tätä pienituloisuusrajaa kutsutaan myös köyhyysrajaksi.
Tulot sen sijaan eivät kehittyneet yhtä suotuisasti: pienituloisten reaaliset keskitulot alenivat edellisestä vuodesta. Lisäksi yhä useamman pienituloisen tulotaso jäi entistä kauemmaksi keskivertotulonsaajasta.
Myös pienituloisten tulojen etäisyys köyhyysrajasta kasvoi.
Vuonna 2007 pienituloisten kotitalouksien keskimääräinen tulo alitti köyhyysrajan 15,1 prosentilla. Vuonna 2008 etäisyys kasvoi lähes 11 prosenttia eli 16,7 prosenttiin.
Pienituloisten joukon keskinäistä tulonjakoa on mahdollista tarkastella parhaiten, kun köyhyysrajana on 40 tai 50 prosenttia mediaanitulosta. Yleisimmin käytetty 60 prosentin mediaanituloon perustuva köyhyysraja oli noin 13 800 euroa, ja 40 ja 50 prosentin mukaiset tulorajat 9 200 ja 11 500 euroa vuonna 2008.
2000-luvulla alle 50 prosenttia mediaanista saaneiden kotitalouksien määrä ja suhteellinen osuus on lisääntynyt; sitäkin enemmän on lisääntynyt alle 40 prosenttia mediaanituloista saaneiden osuus.
Muutos kuvaa myös sitä, että pienituloisten väliset tuloerot ovat kasvaneet.
Pienituloisten määrä on 2000-luvulla lisääntynyt suunnilleen saman verran kuin alle 50 prosenttia mediaanituloista saaneiden lukumäärä. Sen seurauksena suhteellisen lähellä köyhyysrajaa olevia pienituloisia oli vuonna 2008 yhtä paljon kuin vuonna 2000.
Pienituloisuuden kasvu 2000-luvun alussa johtuu enimmältään siitä, että tulonsiirrot eivät ole pysyneet ansiotulojen tahdissa. Vain 14 prosenttia pienituloisista oli työelämässä vuonna 2008.
Valtaosa pienituloisista on suureksi osaksi tulonsiirtojen varassa.
Virallisen eli 60 prosentin köyhyysrajan mukaan eläkeläiset olivat suurin pienituloisten joukko vuonna 2008. Opiskelijoiden ja työttömien suhteellinen köyhyys lisääntyi eniten: 40 ja 50 prosentin köyhyysrajan mukaan opiskelijat ja työttömät olivat suurimmat pienituloisten ryhmät.
Lähes joka neljännen opiskelijan (23 %) ja noin joka kolmannen (35 %) työttömän tulot jäivät alle puoleen mediaanituloista vuonna 2008. Koko väestöstä alle puoleen mediaanituloista jäi seitsemän prosenttia.
40 prosentin köyhyysrajalla mitattuna opiskelijoiden ja työttömien pienituloisuusaste oli yli neljä kertaa niin suuri kuin koko väestön.
Lähde:
Tulonjakotilasto 2008. Ennakkotiedot. Tulot ja kulutus 2010. Tilastokeskus. Saatavissa: http://tilastokeskus.fi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.