Perusoikeus- oikeus hyvään hallintoon

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg puhui eilen aamu TV lähetyksestä perusoikeuksien toteutumisesta hallinto-oikeudessa. Toinen eilisen otsikko oli KELAn mahdottomat lomakkeet.

Kyse on siitä miten toteutuu kansalaisen mahdollisuus saada oikeudenmukainen päätös asialleen. Hyvään hallintoon kuuluu puolueettomuus ja läpinäkyvyys. Mutta miten se on mahdollista jos yhä 90% viranomaisten päätöksistä on sellaisia ettei edes ratkaisuun sovellettuja lainkohtia mainita: sati että esitettäisiin esilletulleet tosiasiat ja perusteltaisiin päätelmät.

Ja kun muutoksen haku tapahtuu tuomioistuimissa joissa on viranomaisen nimeämät "asiantuntijat" ratkomassa asiaa. Eli viranomainen jonka päätöksen oikeellisuus kyseenalaistetaan oikeutta haettaessa asettaa oman asiantuntijan ratkaisemaan asiaa. Näinhän on sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa ja vakuutusoikeudessa. Eli edes perustaa puolueettomalle käsittelylle ei ole.

KELAn lomakkeissa vaaditaan selvityksiä ja tietoja jotka jo ovat viranomaisella: eli hyvänhallintotavan mukaan niiden selvittäminen kuuluu viranomaiselle itselleen. Mutta kun tiedot kymmenien vuosien takaisista asioista vaaditaan asiakkaalta sadaan asiankäsittely viipymään vuosia ja päätösten oikeellisuuskan ei ole ihan varmaa.

Mutta kun ongelman kärsijänä on kaikkein huonoimmassa asemassa olevat ei ongelmaan ole ihan vakavissaan ole haettu ratkaisua. Mielivalta ei uhkaa virkamiesten asemaa joten miksi siihen puuttua.

Mutta ehkä nyt olisi aika kysyä voiko suomalainen hyötyä EU-jäsenyydestä. EUn komissio valvoo että jäsenmaiden oikeuslaitokset täyttää sopimuksen mukaiset normit.

Jo omat viranomaiset vain puhuvat ja jättävät silti tekemättä niin ehkä EU voi suomen siihen pakottaa.

Saisi veronmaksaja edes EUn kautta oikeutta vastineeksi maksetuista veroista.

NINEL