Niihin joutui suuret määrät miehiä molemmissa diktatuureissa. Stalin ammutti armotta kaikkein korkeimpiakin komentajia näiden epäonnistuttua hyökkäyksen torjunnassa. Aivan sodan alkuvaiheessa ammuttiin noin 10 000 sotilasta pelkuruudesta.
Toinen keino oli rangaistuspataljoonat. Stalinin käskyn 270 perusteella niihin määrättiin kaikkiaan noin
400 000 miestä koko sodan aikana. Kyseessä oli vain siirretty kuolemanrangaistus, sillä pääosa kaatui.
Lisäksi ammuttiin 135 000 miestä tuomioiden perusteella. Sotaoikeuksissa tuomittiin lähes miljoona sotilasta. Ilman tuomioita ammutuista ei ole tietoa. Upseerin velvollisuus oli ampua pakenijat ilman muuta. Siitä jopa palkittiin.
Saksalaisten tilanne oli sodan alussa toinen. Sodan lopussa he turvautuivat myös teloituksiin, joita on tilastoitu noin 15 000. Tilastoimattomien teloitusten määrää ei tiedä kukaan. Niitä tekivät SS:n teloittajat ilman mitään tutkimuksia. Eräs arvio on 35 000.
Myös saksalaisten sotilasvankien kohtelu oli äärimmäisen raakaa, eikä kukaan tiedä myöskään sotilasvankiloissa kuolleiden tarkkaa määrää.
Hitler tyytyi yleensä vain erottamaan korkeita komentajia. Jotkut otettiin takaisin palvelukseen, Rundstedt jopa kolmasti.
Heinäkuun -44 salaliittoon syyllisiä rangaistiin ankarasti. Vain muutama jäi eloon. Myös perheitä vangittiin.
Toinen keino oli rangaistuspataljoonat. Stalinin käskyn 270 perusteella niihin määrättiin kaikkiaan noin
400 000 miestä koko sodan aikana. Kyseessä oli vain siirretty kuolemanrangaistus, sillä pääosa kaatui.
Lisäksi ammuttiin 135 000 miestä tuomioiden perusteella. Sotaoikeuksissa tuomittiin lähes miljoona sotilasta. Ilman tuomioita ammutuista ei ole tietoa. Upseerin velvollisuus oli ampua pakenijat ilman muuta. Siitä jopa palkittiin.
Saksalaisten tilanne oli sodan alussa toinen. Sodan lopussa he turvautuivat myös teloituksiin, joita on tilastoitu noin 15 000. Tilastoimattomien teloitusten määrää ei tiedä kukaan. Niitä tekivät SS:n teloittajat ilman mitään tutkimuksia. Eräs arvio on 35 000.
Myös saksalaisten sotilasvankien kohtelu oli äärimmäisen raakaa, eikä kukaan tiedä myöskään sotilasvankiloissa kuolleiden tarkkaa määrää.
Hitler tyytyi yleensä vain erottamaan korkeita komentajia. Jotkut otettiin takaisin palvelukseen, Rundstedt jopa kolmasti.
Heinäkuun -44 salaliittoon syyllisiä rangaistiin ankarasti. Vain muutama jäi eloon. Myös perheitä vangittiin.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Suomessakin oli vankeja rintamilla.
Miten kova oli vankien kuri rintamalla ?
Saivatko hengissä selvineet armahduksen sodan jälkeen ???
päättyessä. Se selittää vankipataljoonien suuret karkurimäärät. Ei kuollut juuri vapaudesta hyödy.
Vangit lähtivät rintamalle vapaaehtoisesti ja hieman paremman ruoan toivossa. Kuri oli samanalainen kuin muillekin. Ehkä vähän tiukemmin pidettiin silmällä. Porukassa oli moninkertaisia rikollisia kerran hairahtuneiden kunnon miesten joukossa.
Rangaistukset todella peruuntuivat sodan päättyessä. Saman tosin useimmin saivat myös vankilaan jääneet, kunhan ilmoitti tehneensä rikkomuksen YK:n asia mielessä.
rangaistuspataljoonia itsemurhatehtäviin. Ne mm. pantiin hyökkäämään ilman tulivalmistelua, jotta sakut paljastaisi asemansa. Jos oli miinakenttiä, vangit pantiin polkemaan siihen aukot. Myös asemien kaivaminen tulen alla oli vankien hommaa.
Kunnostautuneille saatettiin joskus palauttaa entinen sotilasarvo ja lähettää takaisin omaan yksikköön.
rangaistussotilaille. Kun Stalingradissa ei löytynyt vapaaehtosia liekinheitinmiehiä, määrättiin tehtäviin rangaistussotilaita. Se oli käytännössä kuolemantuomio, mutta ei jalkaväkimiehen elinaikaennuste muutenkaan joitain päiviä pitempi ollut.
Sotavankeuteen lähti noin 95 000 miestä ja palasi 4 000 joskus 50-luvulla.
Lapissa rangaistussotilaille. Heitä kohdeltiin jopa pahemmin kuin venäläisiä sotavankeja. Harva pysyi elossa muutamaa kuukautta kauempaa. Heistä oli tarkoitus tehdä varoittavia esimerkkejä muille. Tavoite ilmeisesti ssaavuettiiin, silä Saksan armeijan kuri säilyi kohtalaisesti ihan loppuun asti. Oli kyllä hajoamisilmiöitäkin, mutta yllättävän vähän. Jotkut divisioonat marssivat jopa sotavankeuteen liput liehuen ja tiukassa järjestyksessä kuin paraatissa ikään.
pitää paikkansa. suuri italialainen 2 ms:n historoitsija G. Mosieri on tilastollisesti todistanut kaiken. Stieglitz ja Pena Tervo lähetävät speksejä.
Oli myös Leningradin sotilaspiirissä sama asia kuin teloitettava paikalla.
oikeusistuimissa pelkuruudesta syksyn -41 ja talven -42 aikana kaikkiaan 34 000 miestä. Suuri osa ilmeisesti teloitettiin. Se oli yleensä pelkurin kohtalo.
Suomikin otti mallia Saksasta, ja perusti oman rangaistuspataljoonansa: Erillinen pataljoona 21 (Er.P 21, myös Osasto Pärmi)
Pärmin pataljoona (Musta nuoli) ei ollut rangaistuspataljoona. Eli sinne ei lähetetty muista joukko-osastoista kärsimään sotilasrikoksista saatuja tuomioita. Sen miehistö oli koottu suoraan normi siviilivankiloista, kun katsottiin ettei vankeus nyt ollut mikään syy laiskotella ja maata punkassa kun maa oli sodassa.
Pärmin pataljoonan aliupseerit olivat sotapoliisikomppania, jossa jokaiselle lyötiin natsa lisää eli sotamiehestä tuli korpraali. Moni oli talvisodan veteraani, koska talvisodassa sotapoliisikomppanioita olk käytettävä taistelujoukkoina.
Kyllä Pärmin pataljoona käytännössä oli rangaistuspataljoona, esim. lomia ei myönnetty, Pärmin sanoin lomaa sai ainoastaan omiin hautajaisiin, ja pataljoona laitettiin aina pahimpiin mahdollisiin paikkoihin.
pärmiltä puolet loikasi heti rintamalle tultuaan
Eiköhän Suomessa ollut käytössä ns. Kurikomppaniat ja niitä taisi olla rykmentti / divisioona -tasolla.
Kurikomppanioita oli itsenäisyyden alkuaikoina,mutta ei enää sotien jälkeen.
Siis sota-aikana 1941-45
Ei Pärmin pataljoona liioin mikään rangaistuspataljoona ollut vaikka siinä olikin runsaasti vankilaväkeä!
Kyllä oli!
Pärmin pataljoona oli saksalaisen mallin mukainen rangaistuspataljoona, koostui vangeista, samoin kuin vaikkapa Waffen 36. Waffen-Grenadier-Division der SS.
Strafbataillon ( englanniksi : "penal batalion") on yleisnimitys rangaistusyksiköille , jotka perustettiin vangeista toisen maailmansodan aikana kaikilla Wehrmachtin haaroilla . Näihin yksiköihin tuomitut sotilaat, rikolliset ja siviilit olivat yleensä huonosti aseistettuja, ja heidän täytyi suorittaa vaarallisia suuria uhreja vaativia tehtäviä. Strafbatailloniaoperoi ja hallinnoi Feldgendarmerie , Saksan sotilaspoliisi .
Pärmin pataljoona oli myös muodostettu saksalaisen mallin mukaan rikollisista, ja esimiehinä toimivat sotilaspoliisit.
Pärmin pataljoona oli muodostettu pääasiassa poliittisista vangeista.
Heti rintamalle päästyä loikkasi ensiyönäyli 80 vihollisen puolelle,mutta samalla poistui pahin aines.
Silti taistelutehosta vastasi lähinnä kaksi alijohtajiksi sijoitettua sotilaspoliisikomppaniaa.
Sitä mukaa,kun heitä poistui riveistä,väheni myös taisteluteho.
Loikkareista tehtiin kaiutintiltuja ja vankileirien kapoja.
Molotov ja Voroshilov teloituttivat paljon enemmän kuin Bandalissimus.
Allekirjoitukset olivat Stalinin!
Stalin siis alekirjoitti asetuksia, ei suinkaan kannattanut kaikkia kuoleman tuomioita, mitä muut allekirjoittivat. Neuvostoliiton kaikkivaltias valtakunnansyyttäjä Andrei Vyshinsky allekirjoitti tuhansia laittomia kuolemantuomioita. Stalinin tuomioissa oli merkillepantavaa, että syytettyjen lisäksi myös joukko asianajajia teloitettiin.
Stalin nimenomaan allekirjoitti kuolemantuomioita itse, jopa 3 000 päivässä, määräten myös muita rangaistuksia.
Kyllä niitä määräsivät myös sisäministerit ja tietenkin oikeusistuimet.
Kunnon joonasshow.
Minut laitettiin jääkäripataljoonaan vaikka halusin rannikkotykistöön. Oli kyllä rangaistuspataljoona.
Jääkäripataljoona on valiojoukko,jossa heikot sortuu.
RT:ssä pärjäävät heikommatkin.
Rannikkotykistöön pääsi, jos ei kävely ja purkan jauhaminen samaan aikaan onnistunut!
maassamme vankina olleet iivanat pantiin rynnäköimään Berliiniin joten
muistot maastamme katosivat