sukupuolikiintiöistä on menneellä viikolla kohistu niin meillä kuin muuallakin, sillä saksan liittokansleri merkel ja suomen pääministeri kiviniemi ovat myöntyneet kannattamaan kiintiöitä. samoin juuri kuullun yle:n aamuradion mukaan myös euroopan komissiossa ollaan kaavailemassa kiintiödirektiiviä tasa-arvon vauhdittamiseksi.
kiintiöillä on toki omat hyvät puolensa nimenomaan tosiasiallisen tasa-arvon toteutumisen kannalta, joskin ne voi ymmärtää myös ( positiiviseksi ) syrjinnäksi.
kuitenkin julkisella sektorilla kiintiöiminen on jo osoittautunut toimivaksi periaatteeksi,- julkista valtaa käyttävät virastot, lakia valmistelevat työryhmät, kuntien lautakunnat etc... joudutaan miehittämään 40 prosentin säännön periaatteella. tästä säännöstä ei useinkaan saa poiketa, kuin ainoastaan erittäin perustellusta syystä. kokemuksesta on jo huomattu, että kiintiöperiaate toimii odotettua joustavammin, sillä kiintiötä edellyttävät henkilöstöpaikat pystytään täyttämään yleensä mutkattomasti.
tasa-arvolaki ei itsessään koske vielä peruskoulua, silti peruskoulunkin tulisi toimia esimerkkinä kasvaville lapsille. senkin takia peruskouluun tarvitaan miesopettajia olemaan miehenmallina ja tasapainottamaan henkilöstökemiaa. on myös käytännössä huomattu, että järjestyshäiriöt ja muu kouluviihtyvyyttä vähentävä melskaus on vähäisempää miespettajan luokassa. miesopettajat siis tuovat peruskouluun arvokasta auktoriteettia.
tilanne on kuitenkin sen kaltainen, että peruskoulussa ja etenkin strategisesti tärkeällä alaluokilla miesopettajien määrä on yleisesti ottaen romahtanut. ainoastaan noin viidesosa opettajakunnasta on miehiä. opettajien ammattilehdistä voi lukea tämän tilanteen aiheuttamista ongelmista ja miesopettajien rekrytoinnin vaikeudesta,- työmarkkinoilla on liikaa naisopettajia. tähän tilanteeseen sukupuolikiintiöt ovatkin erinomainen korjauskeino, joka voitaisiin toteuttaa opettajan koulutuksessa suosimalla mieshakijoita opiskelijavalinnassa. on myös huomattava, että yleensä ammattijärjestö on sitä vahvempi, mitä miesvaltaisemmaksi se tulee. näin ollen miesten määrän lisääntyessä opettajakunnassa voidaan olettaa opettajan ammatin arvostuksen ja palkkauksen kasvavan automaattisesti. :)
niin.
kiintiöillä on toki omat hyvät puolensa nimenomaan tosiasiallisen tasa-arvon toteutumisen kannalta, joskin ne voi ymmärtää myös ( positiiviseksi ) syrjinnäksi.
kuitenkin julkisella sektorilla kiintiöiminen on jo osoittautunut toimivaksi periaatteeksi,- julkista valtaa käyttävät virastot, lakia valmistelevat työryhmät, kuntien lautakunnat etc... joudutaan miehittämään 40 prosentin säännön periaatteella. tästä säännöstä ei useinkaan saa poiketa, kuin ainoastaan erittäin perustellusta syystä. kokemuksesta on jo huomattu, että kiintiöperiaate toimii odotettua joustavammin, sillä kiintiötä edellyttävät henkilöstöpaikat pystytään täyttämään yleensä mutkattomasti.
tasa-arvolaki ei itsessään koske vielä peruskoulua, silti peruskoulunkin tulisi toimia esimerkkinä kasvaville lapsille. senkin takia peruskouluun tarvitaan miesopettajia olemaan miehenmallina ja tasapainottamaan henkilöstökemiaa. on myös käytännössä huomattu, että järjestyshäiriöt ja muu kouluviihtyvyyttä vähentävä melskaus on vähäisempää miespettajan luokassa. miesopettajat siis tuovat peruskouluun arvokasta auktoriteettia.
tilanne on kuitenkin sen kaltainen, että peruskoulussa ja etenkin strategisesti tärkeällä alaluokilla miesopettajien määrä on yleisesti ottaen romahtanut. ainoastaan noin viidesosa opettajakunnasta on miehiä. opettajien ammattilehdistä voi lukea tämän tilanteen aiheuttamista ongelmista ja miesopettajien rekrytoinnin vaikeudesta,- työmarkkinoilla on liikaa naisopettajia. tähän tilanteeseen sukupuolikiintiöt ovatkin erinomainen korjauskeino, joka voitaisiin toteuttaa opettajan koulutuksessa suosimalla mieshakijoita opiskelijavalinnassa. on myös huomattava, että yleensä ammattijärjestö on sitä vahvempi, mitä miesvaltaisemmaksi se tulee. näin ollen miesten määrän lisääntyessä opettajakunnassa voidaan olettaa opettajan ammatin arvostuksen ja palkkauksen kasvavan automaattisesti. :)
niin.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kummasti tätä tasa-arvoa halutaan vain kaikenlaisiin hienoihin virkoihin, ei mihinkään likaisiin hommiin.
radion ykkösaamussa anne berner perusteli naisten esiintulemista suuryhtiöiden hallituksiin naisten tuomalla lisäarvolla, mikä on aika tulkinnan varainen ilmaisu. suuryhtiöt ovat kyllä esikuvia ja työllistäjinä tärkeitä, jolloin niiden päätöksenteoissa voi nähdä yhteiskunnallista merkittävyyttä. samalla tavalla tietenkin peruskoulu on ratkaisevassa roolissa sukupuoliroolien muodostajana ja esimerkiksi segregaation lieventäjänä. voidaan siis hyvällä syyllä olettaa miesopettajien tuovan peruskouluun omalla persoonallaan tiettyä lisäarvoa,- ainakin, jos mieskiintiöitä painokkaasti näin perustellaan.
Naiset itse myöntävät, että omat kyvyt eivät riitä. Tarvitaan taas kerran yhteiskunnan apua.
Siispä miesliikkeessänne vaatikaa miehille pakkokiintiöitä opettajakoulutukseen. Vähän armeijan tapaan, osallistumisesta ei saa luistaa kuin pätevällä syyllä. Varmaan miehistä osa läpäisisi kokeet ja pääsisi opettajaksi. Sitten pitäisi myös velvoittaa miehiä pysymään opettajakiintiössään edes muutaman vuoden ajan ennen siirtymistä tuottoisammille laitumille.
Toinen tapa on tietenkin madaltaa kynnystä vain ja ainoastaan miehille pääsystä opettajiksi. Saisivat pojat ja tytöt aitoa rupusakkia miesmalliksi luokkiin. Joitakin tämä saattaa ajatteluttaa, antavatko miesmallit oikean kuvan miehistä, saavatko lapsoset kunnon opetusta jne, mutta onhan päämäärä hyvä, miesmallit.
miesopettajien määrän lisääminen jopa kiintiömenettelyllä voi hyvinkin tulla akuutisti ajankohtaiseksi, jos muu argumentaatio ja lakisääteinen suvaus ei tuota tulosta.
kuitenkin, kiintiömenettelyä voi pitää viimeisenä oljenkortena, kuten kiviniemikin pitää naisten nimittämistä suuryhtiöiden hallintoelimiin 40 prosentin vähimmäissäännöllä äärimmäisenä keinona. mielestäni nämä kaksi epätasa-arvon ilmentymää ovat myös siinä määrin toisiinsa vertautuvia yhteiskunnallisen merkittävyytensä kannalta, että ymppäsin ne samaa aloitustekstiin.
Siis miesrupusakki otetaan armosta opettajiksi, mutta pelkona on, että ruput kohta karkaavat parempiin hommiin?
Ja lue, mitä kirjoitin. Jos kynnystä madalletaan opettajakoulutukseen vain miehille, pääsee opettajiksi tietenkin heikompaa ainesta, sellaista, joka ei normaalitesteistä selviä. Rupusakkia. Kivaa oppilaiden kannalta?
Jos kynnystä ei madalleta, vaan normit täyttäviä miehiä pakotetaan "nostoväkenä" opettajakoulutukseen kiintiöiden täyttämiseksi, niin melko varmasti nämä ei-ruput pyrkivät niin pian kuin mahdollista parempipalkkaisiin ammatteihin. Johtopaikat odottavat liike-elämässä. Eiköhän viimeistään Ihmisoikeustuomioistuin vapauta herrat jossain vaiheessa matalapalkkaisuuden ikeestä opettajina.
Minusta ne eivät ole rinnakkaisia asioita. Jos naisen eteneminen uralla estetään vanhoillisilla asenteilla ja määrätään kiintiöt pätevien naisten pääsemiseksi hallintoelimiin, niin siinähän avataan sulkuportit. Naisväki pitäisi seuraamuksista, vaikka kaikki eivät pitäisi kiintiöideasta.
Jos päteviä miehiä pakotetaan ammattiin, johon he eivät halua palkkatason tai muun syyn vuoksi, niin kyse on kai pikemminkin rangaistuksesta. Kyseiset miehet tuskin pitäisivät seuraamuksista ja kiintiöideasta.
Onpa kyse mistä tahansa kiintiöstä, sukupuolen, kielen, etnisen alkuperän tms. mukaan, niin oleellista näissä kiintiöinneissä pitää olla ammattiin/tehtävään vaadittavien kriteerien täyttäminen. Pätevyys, kyvyt. Muu ei saa tulla kysymykseen. Nythän esim. etnisen taustan vuoksi tunnutaan vaadittavan poikkeuksia pätevyysvaatimuksista. Kielikiintiölläkin yhä pärjää mukavasti, jos kieli on ruotsi.
Opettajakoulutuksen läpäisseitä odottavat "johtopaikat liike-elämässä"? Jatka vaan uniasi.
Hyvät naiskiintiöt avaavat mahdollisuuksia naisille, kun taas pahat mieskiintiöt ovat pakkokeino. Niin tietysti, mutta miten ajattelit, että tuo pakottaminen tapahtuu?
Johtopaikat odottavat. Sanoinko muka, että jokainen miespuolinen ei-rupu ope saa sen johtopaikan pakkopalvelunsa suoritettuaan? Kuitenkin tosiasia on, että johtopaikat menevät Suomessa enimmäkseen miehille, mitä koulutetumpi, sen parempi viuhka. Vähemmän koulutettu mieskin pärjää paremmin kilvoittelussa kuin nainen.
manna gryniltä, hän kiintiöintiä on ehdottanut. Minä puolestani totesin, että tuskin miehiä saadaan opettajakoulutukseen muuten kuin pakolla, koska tähän mennessä niin ei ole tapahtunut vapaaehtoisesti. Vaihtoehtoisesti olisi hyväksyttävä koulutukseen pahnanpohjimmaisia kyvykkyyksiä, kunhan ovat miehiä. Malleja, joilla on miehen värkit ja ajatusmaailma (mitä sillä ajatusmaailmalla sitten tarkoitetaankin).
Ennen vanhaan oli kyllä johtajaopettajia, mutta johtajat eivät nykyisin ole koulutukseltaan opettajia.
Eräs entinen tasavallan presidentti on koulutukseltaan opettaja. Monet opet ovat siirtyneet mm. elinkeinoelämän palvelukseen. Koulutus ei ole este, kouluttamattomuus usein on. Se näkyy joskus pahasti.
Pistähän listaa opettajajohtajista, niin katsotaan. Presidenteistähän ei ollut mitään puhetta.
Pelle Miljoonakin on opettaja, mutta kaikki opettajat eivät ole rock.
Kiviniemihän kiintiöitä ehdotti. Koko kiintiöasia tulee nimen omaan naisten puolelta. Taas kerran feministit ovat hukassa; tasa-arvo vaatii, että kiintiöitä ei käytetä ainoastaan naisten hyväksi ja feministithän vaativat tasa-arvoa.
kiintiöimisiä on sovellettu yhteiskunnallisesti merkittäviin organisaatioihin jo totutusti, kuten myös poliittisessa päätöksenteossakin. minun mielipide on edelleen se, että jos suuryhtiöiden johtaminen on yhteiskunnalliselta merkittävyydeltään sitä luokkaa, että siihen tulee soveltaa sukupuoliperustaisia kiintiöitä, niin aivan vastaavasti peruskasvatus on yhtä merkittävä tekijä tasa-arvon toteutumisen kannalta. tosin, suuryritykset ovat tätä nykyä karkaamassa suomesta ( nokia ), peruskoulutus toivottavasti ei kuitenkaan häviä mihinkään.
voi jopa olla niinkin, että tasa-arvoajattelun lisääminen varhaiskasvatuksessa johtaa nopeammin ja pysyvämpiin tuloksiin myös muussa elämisessä ja vaikuttaa naisjohtajien määrää lisäävästi.
"Minä puolestani totesin, että tuskin miehiä saadaan opettajakoulutukseen muuten kuin pakolla, koska tähän mennessä niin ei ole tapahtunut vapaaehtoisesti", kirjoitti nimimerkki "mallintamista". mikä on totta, sillä opettajakoulutukseen hakeutuneista noin joka viides on mies, kuten myös luokanopettajista. tuota suhdetta voi pyrkiä muuttamaan esimerkiksi tasa-arvoviranomaisten nimenomaisella "asennekasvatuksella" l. stm:n tasa-arvo-osastossa voi kehittää hankkeita, joilla miesten osuutta luokanopettajakoulutuksessa lisätään,- tasa-arvo-ohjelmassa on vastaavia naisjohtajien tuki-ohjelmia jo olemassa.
Jos suuryritysten hallituksiin määrätään pakolla kiintiönaisia, on yrityksillä kyllä halutessaan keinot siirtää todellinen päätöksenteko muualle.