.
Jarmo Korhosen valinta puoluesihteeriksi 2006 nosti Keskustan voittoon 2007 e.vaaleissa ja pelasti Matti Vanhaselle pallin pääministerinä. Samalla Korhosen pelastustyö johti jatkumoon, jossa puolueelle ja maalle vahingoksi tiedetyn Vanhasen vinoon vieneen työn jatkajaksi nostettiin toimen omapäinen ohjattava, Mari Kiviniemi.
Korhosenkaatoyritykset käynnistettiin jo ennen hänen valintaansa 2006 varhain keväällä, kaatajien keulilla Vanhanen, Kiivniemi, VAhviläinen, Kalli, ym.. Ja itse asiassa se ja sama ketkä siinä puuhasivat päällepäsmäreinä, hehän kertovat itse tuohon asiaan kenenkään sitä pyytämättä; Kuka ja ketkä saivat etuja Korhosen lähdöstä.
Korhosen nousu ja "väärien tuomareitten" masinoima - vaalirahamölinät yms. - kaato kertoo Keskustan politiikkan paradoksista: Kovilla otteillaan ja suoralla puheella, pääasianaan ja ohjaajanaan Kentän Ääni, valtaan noussut Korhonen pelasti pahimpien vihamiestensä asemat, ja sai siitä kiitokseksi kengän kuvan ahteerinsa noilta pelastetuilta sekä siirron takaisin Seinojolle.
Jos Korhonen olisi antanut periksi vastustajilleen jo Oulussa 2006, olisi sihteeriksi valittu Mikko Alkio, josta olisi seurannut maakunnissa merkittävä äänikato, - josta puoluestaan olisi seurannut 2007 Kokoomuksen ja SDP:n voimin muodostettava sinipunan hallitus, josta keskusta olisi saanut jäädä ulos ja oppositioon.
Ketä siis kiittävät, ketä moittivat nyt tappion pelossa ja vaalipaniikissaan tutisevat Keskustan kellokkaan, - saamastaan neljän vuoden lisäajasta vallan kahvassa? Kiittäävätkö he Jarmo Korhosta noista "Korhosen nostamista armon vuosista"?
Entä maa ja kansa? Mitä sanovat muut, onko Keskustan johtama vaalikausi, nyt päättyvät "Korhosen Jampan järjestämät armon vuodet" olleet maalle ja kansalle onneksi - tai ehkä onnettomuudeksi?
Oli niin tai näin, jää Jarmo Korhonen maamme poliittiseen historiaan eräänä merkittävimmin kokonaisuuteen henkilökohtaisella panoksellaan vaikuttaneena puoluesihteerinä, - ja näin vain toistaiseksi, sillä vasta reilu nelikymppinen Korhonen on nyt pyrkimässä toiselle puolen pöytää, parlamenttiin!
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta
Jarmo Korhosen valinta puoluesihteeriksi 2006 nosti Keskustan voittoon 2007 e.vaaleissa ja pelasti Matti Vanhaselle pallin pääministerinä. Samalla Korhosen pelastustyö johti jatkumoon, jossa puolueelle ja maalle vahingoksi tiedetyn Vanhasen vinoon vieneen työn jatkajaksi nostettiin toimen omapäinen ohjattava, Mari Kiviniemi.
Korhosenkaatoyritykset käynnistettiin jo ennen hänen valintaansa 2006 varhain keväällä, kaatajien keulilla Vanhanen, Kiivniemi, VAhviläinen, Kalli, ym.. Ja itse asiassa se ja sama ketkä siinä puuhasivat päällepäsmäreinä, hehän kertovat itse tuohon asiaan kenenkään sitä pyytämättä; Kuka ja ketkä saivat etuja Korhosen lähdöstä.
Korhosen nousu ja "väärien tuomareitten" masinoima - vaalirahamölinät yms. - kaato kertoo Keskustan politiikkan paradoksista: Kovilla otteillaan ja suoralla puheella, pääasianaan ja ohjaajanaan Kentän Ääni, valtaan noussut Korhonen pelasti pahimpien vihamiestensä asemat, ja sai siitä kiitokseksi kengän kuvan ahteerinsa noilta pelastetuilta sekä siirron takaisin Seinojolle.
Jos Korhonen olisi antanut periksi vastustajilleen jo Oulussa 2006, olisi sihteeriksi valittu Mikko Alkio, josta olisi seurannut maakunnissa merkittävä äänikato, - josta puoluestaan olisi seurannut 2007 Kokoomuksen ja SDP:n voimin muodostettava sinipunan hallitus, josta keskusta olisi saanut jäädä ulos ja oppositioon.
Ketä siis kiittävät, ketä moittivat nyt tappion pelossa ja vaalipaniikissaan tutisevat Keskustan kellokkaan, - saamastaan neljän vuoden lisäajasta vallan kahvassa? Kiittäävätkö he Jarmo Korhosta noista "Korhosen nostamista armon vuosista"?
Entä maa ja kansa? Mitä sanovat muut, onko Keskustan johtama vaalikausi, nyt päättyvät "Korhosen Jampan järjestämät armon vuodet" olleet maalle ja kansalle onneksi - tai ehkä onnettomuudeksi?
Oli niin tai näin, jää Jarmo Korhonen maamme poliittiseen historiaan eräänä merkittävimmin kokonaisuuteen henkilökohtaisella panoksellaan vaikuttaneena puoluesihteerinä, - ja näin vain toistaiseksi, sillä vasta reilu nelikymppinen Korhonen on nyt pyrkimässä toiselle puolen pöytää, parlamenttiin!
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jarmo Korhonen nousee keskustassa vielä heidän yläpuolelle ja sitten katsotaan mistä kana kusee.
Kiviniemi on puheenjohtajana laina-ajalla ja viimeistään kun JAKK selvitettään rikospoliisin toimesta, niin silloin Mari on historiaa keskustassa ja Alkion linja tulee voittamaan. Moni muu ajattelee sinun lailla ja toivotaan, että ei ole liian myöhäistä. Kentän ääntä ei pidä aliarvioida.
Kiviniemi on tehnyt hyvää työtä. Hyvää jatkoa Marille.
Siinä ei Hietasten ja muiden punatollojen huuto auta.
tutkimuksen tehtyä, siinä tulee taas itku monelle maaseudun tamman takapuolen töllöttöjälle.
Samaa huusitte Vanhasesta ja siinähän kävi niin kuin Seppo ennusti.
.. äläkä yritä sekaantua aikuisten asioihin.
Totuuden hiven voisi edes joskus, kerran vuodessa muuttaa teikäläistenkin komupierujen eloa..
Kun kuitenkin aiot tuolla jatkamaan räkimistäsi, niin väsää sen mukana yksi todellinen fakta, mitä muuta Mari on hoitanut "hyvin", muin Persujen menekin edistämisen?
Seppo Hietanen
Hauska seurata sivusta, kun maaseudulla purraan hammasta ja vihataan Kiviniemeä, mutta kepusatraapit yrittää pitää lampaansa nöyrinä. Rosvolauma, sanoi jo Sulo Aittoniemikin.
näkee taas punikkilaseillaan kaiken väärin. Mari Kiviniemi on keskustan paras puheenjohtaja. Hoh,hoh,hooooooo taas sai Puna-Seppo pataansa uljaalta Sonnimieheltä, naistenmieheltä.
Kannattaa muistaa tämän Sepon kirjoitus ja arvioida sitä puolen vuoden päästä.
Lipposen maanpetturuus?
Aliarvioivat pahasti Jarmon ja kentän äänen. Vaaleissa asia nähdään.
..sillä jossain kulkee raja juilimisellekin!
Huhtikuussa kellot kumajaa...
.
Vaasan vaalipiirissä Keskusta saattaa menettää paikan, kuten lienee jo arvioitu, ja jos pahasti käy niin saattaa mennä kaksi!
Uusina merkittävinä ehdokkaina ovat Korhonen ja Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen. Saattaa olla niin että he eivät kilpaile samoissa kohderyhmissä, mutta aikaisempaa matalammaksi jäävä äänimäärä saatta rasittaa heistä jompaa kumpaa, ei kuitenkaan ehkä molempia!
**
Sitten todelliset jossittelut:
Jos Korhonen olisi Helsinkiin tullessaan ymmärtänyt sen josta häntä moitin sittemmin, jos hän olisi ymmärtänyt että isoja kaupunkejakaan ei Jussi-paidat plekästään riitä valtaamaan, olisi hän tämän ymmärrettyään kyennyt ehkä hahmottamaan keskustalaisten 2000 -luvun todelliset mahdollisuudet, niin.. - ne samat joista Mari ja lakeijansa ovat edelleenkin täysin pihalla, noista Alkio -UKK:n linjalta nousevista velvotteista:
Miten Maalaisliitosta tulee aito Keskusta eikä vain kuntajuonittelijoiden peitejärjestö, -...olisi Keskustan tilanne nyt ehken hieman toisen näköinen, niin Vaasan piirissä kuin eritoten täällä pääkaupunkiseudulla, samoin kuin muissa suurissa taajamissa.
Eräs osa tuosta muutoksesta olisi ollut city-keskustan tyyppisen toiminta-ajatuksen ja uuden tavan ja tarpeen ymmärtäminen suurten kaupunkien kehäteiden muurien kaatajina.
Kuntavaaleissa -08 Kiviniemi-Vimpari-Varila- I. Miettinen estivät asian, se sama jengi joitten piikkiin menee monen tihutyön ohessa myös Korhosen kampittamisen vetopää jo keväästä 2006 alkaen ennen KOrhosen valintaa, -- että sitten syyskuussa 2008 itse Korhonenkin sanoin pakon edessä nostansa kädet pystyyn sen jenkin edessä; "Ei niille mitään voi".
SH