Kielistä kiinni -sivustolla (http://www.solki.jyu.fi/kielistakiinni/miksikielia.htm) luetellaan syitä vieraiden kielten opiskeluun, tässä niitä hiukan lyhennellen:
- Kielet avaavat ovia erilaisiin maailmoihin ja kulttuureihin.
- Kielitaitoa tarvitaan ihmissuhteissa, työssä, matkoilla.
- Pelkällä suomen tai ruotsin kielellä ei selviä pitkälle opiskelumaailmassa, Suomessakaan.
- Vaihto-oppilasvuodet ja yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten vaihto-ohjelmat ovat lisääntyneet. Myös työelämässä käydään 'vaihdossa'.
- Suurin osa tieteellisestä, taloudellisesta ja teknisestä tiedosta esitetään muutamalla pääkielellä.
- Tiedonvälitystä, uutisia, viihdettä on mahdollista seurata reaaliaikaisesti vierailla kielillä.
- Televisio, elokuvat ja musiikki tukevat kieltenopiskelua, mutta samalla ne myös lisäävät kielitaidon merkitystä ja tarvetta.
- Internet, tietoverkot ja tietopankit ovat olennainen osa nykyaikaista tiedonhallintaa ja -hankintaa. Suurin osa internetin sisällöstä on meille vierailla kielillä.
- Kielitaidosta on monella alalla tullut olennainen osa ammattitaitoa. Monessa työpaikkailmoituksessa ilmoituksessa vaaditaan jonkinlaista kielitaitoa.
- Suomalaiset yritykset kansainvälistyvät. Jotta kauppaa voisi tehdä maan rajojen ulkopuolella, on kielitaidonkin oltava kunnossa. Yritykset ja työntekijät tarvitsevat kielipääomaa.
- Yhteiset eurooppalaiset työmarkkinat mahdollistavat muuttamisen toiseen maahan sopivan, koulutusta vastaavan työn perässä. Suomalaiset liikkuvat aiempaa enemmän.
- Erilaiset kansainväliset kytkökset ovat lisääntyneet. Kansainvälinen yhteistyö asettaa kielitaidolle huomattavia vaatimuksia. Yhteisten kielten hallinta on välttämättömyys kansainväliselle toiminnalle.
- Ihmiset muuttavat. Kielitaito lisää muuttajien työ- ja opiskelumahdollisuuksia, mikä puolestaan parantaa heidän yhteiskunnallista asemaansa.
- Kansalaisten kielitaito on yksi valtiollinen resurssi - kielivaranto. Kielipääomaa tarvitaan, koska Suomen valtio on riippuvainen kansainvälisistä yhteyksistään.
Toki tähän listaan mahtuisi myös kohta "historialliset ja kulttuuriset syyt" tarkoittaen maan historiallisesti merkittävän kielivähemmistön kielen oppiminen - mutta jos ja kun se tuntuu ohittavan kaikki muut perustelut, ollaan hakoteilla.
Merkittävää on, että suurin osa näistä luettelon kohdista kuuluu nimenomaan yksilön oman elämän valintojen helpottamiseen: vaihtoihin, kulttuurikiinnostukseen, ystäviin ja sukulaisiin toisissa kulttuureissa. Työelämän vaatimukset eivät ole edes se painavin kohta, vaikka sitä usein painotetaan. Kielitaito on erityisesti oman henkilökohtaisen reviirin laajentamista maailmassa - ei palveluruotsia tai palveluvenäjää.
Mikään tässä listassa ei puolla koko kansalle samaa kieliprofiilia (suomi, ruotsi, englanti). Mikään tässä ei puolla englannin kieltämistä, kun ihmiset ovat sen yleishyödyllisyyden havainneet. Ruotsin kielen vaihtoehdottomuus siis kaataa koko tämän rakennelman - suomalainen voi yleisenglannin lisäksi muuttaa ainoastaan Skandinaviaan, solmia merkityksellisiä ystävyys- ja kulttuurisuhteita ainoastaan Skandinaviaan, seurata medioiden tarjontaa oman kielitaidon pohjalta ainoastaan Skandinaviassa, rakentaa kulttuurisiltoja ainoastaan Skandinaviaan.
Tasapainoisessa tilanteessa yksilöiden erilaiset kielitaidot täydentäisivät toisiaan ja ihmisten omat henkilökohtaiset intressit tietyn kulttuurialueen haltuunottoon vahvistaisivat luettujen kielten säilyttämistä.
- Kielet avaavat ovia erilaisiin maailmoihin ja kulttuureihin.
- Kielitaitoa tarvitaan ihmissuhteissa, työssä, matkoilla.
- Pelkällä suomen tai ruotsin kielellä ei selviä pitkälle opiskelumaailmassa, Suomessakaan.
- Vaihto-oppilasvuodet ja yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten vaihto-ohjelmat ovat lisääntyneet. Myös työelämässä käydään 'vaihdossa'.
- Suurin osa tieteellisestä, taloudellisesta ja teknisestä tiedosta esitetään muutamalla pääkielellä.
- Tiedonvälitystä, uutisia, viihdettä on mahdollista seurata reaaliaikaisesti vierailla kielillä.
- Televisio, elokuvat ja musiikki tukevat kieltenopiskelua, mutta samalla ne myös lisäävät kielitaidon merkitystä ja tarvetta.
- Internet, tietoverkot ja tietopankit ovat olennainen osa nykyaikaista tiedonhallintaa ja -hankintaa. Suurin osa internetin sisällöstä on meille vierailla kielillä.
- Kielitaidosta on monella alalla tullut olennainen osa ammattitaitoa. Monessa työpaikkailmoituksessa ilmoituksessa vaaditaan jonkinlaista kielitaitoa.
- Suomalaiset yritykset kansainvälistyvät. Jotta kauppaa voisi tehdä maan rajojen ulkopuolella, on kielitaidonkin oltava kunnossa. Yritykset ja työntekijät tarvitsevat kielipääomaa.
- Yhteiset eurooppalaiset työmarkkinat mahdollistavat muuttamisen toiseen maahan sopivan, koulutusta vastaavan työn perässä. Suomalaiset liikkuvat aiempaa enemmän.
- Erilaiset kansainväliset kytkökset ovat lisääntyneet. Kansainvälinen yhteistyö asettaa kielitaidolle huomattavia vaatimuksia. Yhteisten kielten hallinta on välttämättömyys kansainväliselle toiminnalle.
- Ihmiset muuttavat. Kielitaito lisää muuttajien työ- ja opiskelumahdollisuuksia, mikä puolestaan parantaa heidän yhteiskunnallista asemaansa.
- Kansalaisten kielitaito on yksi valtiollinen resurssi - kielivaranto. Kielipääomaa tarvitaan, koska Suomen valtio on riippuvainen kansainvälisistä yhteyksistään.
Toki tähän listaan mahtuisi myös kohta "historialliset ja kulttuuriset syyt" tarkoittaen maan historiallisesti merkittävän kielivähemmistön kielen oppiminen - mutta jos ja kun se tuntuu ohittavan kaikki muut perustelut, ollaan hakoteilla.
Merkittävää on, että suurin osa näistä luettelon kohdista kuuluu nimenomaan yksilön oman elämän valintojen helpottamiseen: vaihtoihin, kulttuurikiinnostukseen, ystäviin ja sukulaisiin toisissa kulttuureissa. Työelämän vaatimukset eivät ole edes se painavin kohta, vaikka sitä usein painotetaan. Kielitaito on erityisesti oman henkilökohtaisen reviirin laajentamista maailmassa - ei palveluruotsia tai palveluvenäjää.
Mikään tässä listassa ei puolla koko kansalle samaa kieliprofiilia (suomi, ruotsi, englanti). Mikään tässä ei puolla englannin kieltämistä, kun ihmiset ovat sen yleishyödyllisyyden havainneet. Ruotsin kielen vaihtoehdottomuus siis kaataa koko tämän rakennelman - suomalainen voi yleisenglannin lisäksi muuttaa ainoastaan Skandinaviaan, solmia merkityksellisiä ystävyys- ja kulttuurisuhteita ainoastaan Skandinaviaan, seurata medioiden tarjontaa oman kielitaidon pohjalta ainoastaan Skandinaviassa, rakentaa kulttuurisiltoja ainoastaan Skandinaviaan.
Tasapainoisessa tilanteessa yksilöiden erilaiset kielitaidot täydentäisivät toisiaan ja ihmisten omat henkilökohtaiset intressit tietyn kulttuurialueen haltuunottoon vahvistaisivat luettujen kielten säilyttämistä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Huvittavasti tuossakin ruotsin kieli tuodaan esiin ikään kuin itsestäänselvyytenä, vaikka juuri se on kaikkein kyseenalaisin kieli varsinkin kaikille pakotettuna.