Toimeentulotuki on 411 euroa / kk yksinelävälle.
Toimeentulotuki on jäänyt 40 % jälkeen 20 vuodessa ansiotulokehityksestä.
-------
Yli 50.000 lapsiperheen toimeentulotukea oli leikattu vuonna 2005 lapsilisien vuoksi ja leikataan edelleen.
Noin 30.000 yksinhuoltajaperheen toimeentulotukea leikattiin vuonna 2005 lapsilisien vuoksi ja leikataan edelleen.
-------
Toimeentulotukea eivät sen sijaan vähennä (vielä toimeentulotukeakin vähäisimmäksi katsotut avustukset) kuten
- vähäisiksi katsottavat avustukset ja ansiotulot sekä
- eräät kulukorvauksen luontoiset avustukset, kuten äitiysavustus, eläkkeensaajien hoitotuki, vammaistuki ja lapsen hoitotuki.
Toimeentulotukea, joka on jäänyt 40 % jälkeen, vähentävät
- lapsilisät
- takuueläke
jotka tulevat vähentämättömänä rikkaille. Suomen monimiljoonaiset saavat lapsilisät ja takuueläkkeen vähentämättömänä.
--------
Kokoomuslaiselle peruspalveluministerille tehtiin eduskunnassa kysely toimeentulotuen lapsilisäleikkurista vuonna 2007 ja tässä Risikon vastaus (lyhennettynä). Katso kysymys ja vastaus eduskunnan nettisivuilta
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Matti Kauppilan /vas ym.
näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 24/2007 vp:
Aikooko hallitus purkaa toimeentulotukea saavien lapsiperheiden lapsilisäleikkurin,
aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin sosiaalihuoltolain 13 §:n korjaamiseksi siten, että lapsilisät eivät vaikuta toimeentulotukea saavien lapsiperheiden toimeentulotuen suuruuteen ja
miten hallitus varmistaa sen, että toimeentulotukea saavilla lapsiperheillä on yhtäläinen oikeus lapsilisään siten, etteivät lapsilisät pienennä muita tuloja?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: (asianomainen ministeri = Risikko)
Lapsilisät ovat osa perhepoliittisia tulonsiirtoja, joilla tasataan perhekustannuksia lapsiperheiden ja lapsettomien kotitalouksien välillä. Lapsilisän tarkoituksena on korvata lapsiperheille lapsen elatuksesta aiheutuvia kustannuksia. Lapsilisälain (796/1992 ) 1 §:n mukaan Suomessa asuvan alle 17-vuotiaan lapsen elatusta varten maksetaan valtion varoista lapsilisää. Lapsilisän saamisedellytykset eivät ole riippuvaisia perheen tuloista. Lapsilisän määrä on 100-172 euroa/kk lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna 36,60 eurolla jokaisesta lapsesta.
Toimeentulotuen perusosan määrä on laskennallinen olettama eri henkilöryhmien vähimmäiskulutustasoa vastaavien, jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvien menojen suuruudesta. Perusosan määrän kehitys on sidottu kansaneläkeindeksiin. Lasten perusosien määrä kuluvana vuonna on lasten iästä, kuntatyypistä ja lasten lukumäärästä riippuen 197,49-272,56 euroa/kk lasta kohti.
Vuonna 2005 toimeentulotukea sai 52 946 lapsiperhettä, joista yksinhuoltajaperheitä oli 29 708.
Lapsilisä vähentää perheen saaman toimeentulotuen määrää päällekkäisyyden estämiseksi.
Kun lapsilisää, yksinhuoltajakorotusta taikka muita ensisijaisia etuuksia korotetaan, toimeentulotukea saavat perheet eivät pääse hyötymään näistä korotuksista niin kauan kun he edelleen ovat toimeentulotuen piirissä, koska korotus ainoastaan pienentää myönnettävän toimeentulotuen määrää, mutta ei lisää heidän käytettävissään olevia tuloja.
Toimeentulotukijärjestelmää ei ole tarkoituksenmukaista tehdä sellaiseksi, että toimeentulotuen rakenne tai muut toimeentulotuen määräytymiseen vaikuttavat seikat reagoisivat ensisijaisessa etuusjärjestelmässä tapahtuviin muutoksiin. Kun toimeentulotukijärjestelmä on läpinäkyvä, se aina takaa saajalleen laissa säädetyn vähimmäisturvan.
... hallitus käynnistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman.
Politiikkaohjelman osana perheiden hyvinvointia tuetaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa ja palveluja.
Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan vuoden 2008 alusta 10 eurolla kuukaudessa ja lapsilisän tasoa nostetaan kolmannesta lapsesta lukien 10 eurolla kuukaudessa vuoden 2009 alusta.
Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2007
Peruspalveluministeri Paula Risikko
----
Hallituksen käynnistämän "lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman" johdosta
Suomessa on nyt 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta ja nuorta, jotka elävät köyhissä perheissä.
Köyhyysrajalla ja sen alapuolella Suomessa on 700.000 köyhää, EU:n tilastojen mukaan 900.000 köyhää.
Kun lapsilisien yksinhuoltajakorotusta on korotettu vuoden 2008 alusta 10 eurolla ja
kun lapsilisisiä on nostettu kolmannesta lapsesta 10 eurolla,
näitä korotuksia eivät ole saaneet kaikkein köyhimmät lapsiperheet, koska toimeentulotukea on vähennetty vastaavasti - koska lapsilisäleikkuri leikkaa lapsilisien verran toimeentulotukea.
Toimeentulotuki on jäänyt 40 % jälkeen 20 vuodessa ansiotulokehityksestä.
-------
Yli 50.000 lapsiperheen toimeentulotukea oli leikattu vuonna 2005 lapsilisien vuoksi ja leikataan edelleen.
Noin 30.000 yksinhuoltajaperheen toimeentulotukea leikattiin vuonna 2005 lapsilisien vuoksi ja leikataan edelleen.
-------
Toimeentulotukea eivät sen sijaan vähennä (vielä toimeentulotukeakin vähäisimmäksi katsotut avustukset) kuten
- vähäisiksi katsottavat avustukset ja ansiotulot sekä
- eräät kulukorvauksen luontoiset avustukset, kuten äitiysavustus, eläkkeensaajien hoitotuki, vammaistuki ja lapsen hoitotuki.
Toimeentulotukea, joka on jäänyt 40 % jälkeen, vähentävät
- lapsilisät
- takuueläke
jotka tulevat vähentämättömänä rikkaille. Suomen monimiljoonaiset saavat lapsilisät ja takuueläkkeen vähentämättömänä.
--------
Kokoomuslaiselle peruspalveluministerille tehtiin eduskunnassa kysely toimeentulotuen lapsilisäleikkurista vuonna 2007 ja tässä Risikon vastaus (lyhennettynä). Katso kysymys ja vastaus eduskunnan nettisivuilta
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Matti Kauppilan /vas ym.
näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 24/2007 vp:
Aikooko hallitus purkaa toimeentulotukea saavien lapsiperheiden lapsilisäleikkurin,
aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin sosiaalihuoltolain 13 §:n korjaamiseksi siten, että lapsilisät eivät vaikuta toimeentulotukea saavien lapsiperheiden toimeentulotuen suuruuteen ja
miten hallitus varmistaa sen, että toimeentulotukea saavilla lapsiperheillä on yhtäläinen oikeus lapsilisään siten, etteivät lapsilisät pienennä muita tuloja?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: (asianomainen ministeri = Risikko)
Lapsilisät ovat osa perhepoliittisia tulonsiirtoja, joilla tasataan perhekustannuksia lapsiperheiden ja lapsettomien kotitalouksien välillä. Lapsilisän tarkoituksena on korvata lapsiperheille lapsen elatuksesta aiheutuvia kustannuksia. Lapsilisälain (796/1992 ) 1 §:n mukaan Suomessa asuvan alle 17-vuotiaan lapsen elatusta varten maksetaan valtion varoista lapsilisää. Lapsilisän saamisedellytykset eivät ole riippuvaisia perheen tuloista. Lapsilisän määrä on 100-172 euroa/kk lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna 36,60 eurolla jokaisesta lapsesta.
Toimeentulotuen perusosan määrä on laskennallinen olettama eri henkilöryhmien vähimmäiskulutustasoa vastaavien, jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvien menojen suuruudesta. Perusosan määrän kehitys on sidottu kansaneläkeindeksiin. Lasten perusosien määrä kuluvana vuonna on lasten iästä, kuntatyypistä ja lasten lukumäärästä riippuen 197,49-272,56 euroa/kk lasta kohti.
Vuonna 2005 toimeentulotukea sai 52 946 lapsiperhettä, joista yksinhuoltajaperheitä oli 29 708.
Lapsilisä vähentää perheen saaman toimeentulotuen määrää päällekkäisyyden estämiseksi.
Kun lapsilisää, yksinhuoltajakorotusta taikka muita ensisijaisia etuuksia korotetaan, toimeentulotukea saavat perheet eivät pääse hyötymään näistä korotuksista niin kauan kun he edelleen ovat toimeentulotuen piirissä, koska korotus ainoastaan pienentää myönnettävän toimeentulotuen määrää, mutta ei lisää heidän käytettävissään olevia tuloja.
Toimeentulotukijärjestelmää ei ole tarkoituksenmukaista tehdä sellaiseksi, että toimeentulotuen rakenne tai muut toimeentulotuen määräytymiseen vaikuttavat seikat reagoisivat ensisijaisessa etuusjärjestelmässä tapahtuviin muutoksiin. Kun toimeentulotukijärjestelmä on läpinäkyvä, se aina takaa saajalleen laissa säädetyn vähimmäisturvan.
... hallitus käynnistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman.
Politiikkaohjelman osana perheiden hyvinvointia tuetaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa ja palveluja.
Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan vuoden 2008 alusta 10 eurolla kuukaudessa ja lapsilisän tasoa nostetaan kolmannesta lapsesta lukien 10 eurolla kuukaudessa vuoden 2009 alusta.
Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2007
Peruspalveluministeri Paula Risikko
----
Hallituksen käynnistämän "lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman" johdosta
Suomessa on nyt 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta ja nuorta, jotka elävät köyhissä perheissä.
Köyhyysrajalla ja sen alapuolella Suomessa on 700.000 köyhää, EU:n tilastojen mukaan 900.000 köyhää.
Kun lapsilisien yksinhuoltajakorotusta on korotettu vuoden 2008 alusta 10 eurolla ja
kun lapsilisisiä on nostettu kolmannesta lapsesta 10 eurolla,
näitä korotuksia eivät ole saaneet kaikkein köyhimmät lapsiperheet, koska toimeentulotukea on vähennetty vastaavasti - koska lapsilisäleikkuri leikkaa lapsilisien verran toimeentulotukea.
Vastaukset 2
Vanhimmat
AHNEET EI TARVITSE MITÄÄN LISIÄ.Ehdotomasti raha kuuluu pieni tuloisille.olkoonkin se raha sitten toimeen tulo tuki tai pieni palkka.Nuo ahneet falroosit saa niitä eu tukia ja vaikka mitä tukia lisäksi muihin tuloihinsa.kun ovat älyttömän ahneita.Tuo lapsilisä asia on NOLO.NOLO.NOLO.......Hävetkää ahneet...;;MITÄ MERI KUKKA TEKEE Lapsilisällä, Mitä Katainen tekee lapsi lisällä..Mitä Rouva Pääministeri tekee läpsilisällä.TIURA,monet muut rahakkaat...luopukaa ja raha sinne,minne se oikeasti kuuluu.köyhille.....Kirjoittaa kansan ääni.
Hei, oikeassa olet, että lapsilisä on yhteiskunnan maksama lisä - vähäinen tuki - joka kuuluu köyhille lapsiperheille. Mutta hallitus on tehnyt siitä rikkaille tulevan automaatin. Köyhien lapsilta lapsilisä vähenee, kun se leikkaa toimeentuloturvaa. Jos lapsilisään tulee indeksikorotus, niin indeksikorotus vähentää toimeentuloturvaa.
Kansanedustajat Merikukka Forsius ja Marja Tiura sekä pääministeri Mari Kiviniemi eivät ole rikkaita. Eivät voi muuntaa kansanedustajan ja ministerinpalkkojaan pääomatuloksi.
Suomalaiset miljonäärit, joita ovat esim.
- Sampo-pankin omistaja Björn Wahlroos, joka ottaa myös maataloustukiaisia vajaat 300.000 euroa vuodessa
- Nokian johtajat: Ollila, Kallasvuo nykyinen Elop ym.
- Sanoma-konsernin omistajat
- Koneen omistajat (hissitehdas)
eli tehtaiden omistajat - tuotantovälineiden omistajat - kasinokeinottelijat, yritysten johtajat, jotka ottavat miljoonapalkkojen lisäksi miljoonaoptiot ja ylisuuret eläkkeet.
Suomessa on rikkaiden yläluokka, joiden verot ovat vähäiset mutta tulot miljoonia euroja vuodessa.
Kun katsoo esim. 1000 rikkainta Suomessa listaa, niin siellä noin kahden miljoonan euron vuosituloilla veroprosentti on yleensä vajaa 30 %, eli suunnilleen sama kuin pääomatulojen vero-%.
Jos saa vuodessa palkkatuloja noin 40.000 - 50.000 euroa joutuu maksamaan veroja suuremman veroprosentin mukaan kuin monimiljoonaiset vuosituloistaan.
Valitettavaa on se, että nämä Tiurat, Kiviniemet ja Forsiukset, jotka ovat keskituloisia, mahdollistavat nämä monimiljoonaisten miljardituet ja verohelpotukset
- lapsilisät ja maataloustukiaiset
- alhaisen veroprosentin eli 28 % pääomatuloista (ansiotulot myös mahdollisuus muuttaa pääomatuloksi)
- osinkojen nollaverot tai noin 20 %:n veron
- miljardien eurojen maataloustukiaiset (kaikkein suurimmille tuottajille eniten)
- miljardien eurojen yritystukiaiset
Niinpä valtion velan kasvaessa hallitus päätti, että velanmaksurahaa kerätään köyhiltä (ei koroteta toimeentulotukea) ja keskituloisilta korottamalla välillisiä veroja eli energiaveroa, arvonlisäveroa, autoveroa, ajoneuvoveroa, tupakkaveroa, alkoholiveroa, karkkiveroa jne.
Yritysten omistajille hallitus lupaa uusia verohelpotuksia. Kiviniemi ja Katainen olivat risteilyllä 450 yritysjohtajan kanssa ja lupailivat näille yritysveron alennusta: Kiviniemi 2 % ja Katainen 4 %. Lisäksi Katainen lupasi yrityspomoille, että kokoomus tutkii mahdollisuutta ottaa käyttöön avoir fiscal -verotus, jotta osinkojen saaja vähentää pääomaverotuksessa yhteisöveron.
Lamavuoden tuloksen perusteella 49 suurinta pörssiyhtiötä jakoivat miljardi euroa enemän osinkoja kuin edellisenä vuonna. Myös maataloustukiaiset ovat pysyneet laman aikana ennallaan eli noin 3 miljardia euroa. Hallitus poisti työnantajien kela-maksut laman aikana - eli noin 1,1 miljardia euroa lisää velkaa ulkomailta....
Kannatatko nykyistä hallituksen harjoittamaa talouspolitiikkaa:
- rikkaita ei kannata verottaa, monimiljoonaisia ja hyvätuloisia on liian vähän verotettavaksi
- toimeentulotukea ei pidä korottaa, vaikka se on jäänyt 40 % jälkeen 10 vuodessa ansiotulokehityksestä
- lapsilisät ja muut köyhien saamat lisät pitää vähentää huonosta toimeentulotuesta
Jos et kannata tuloerojen kasvua ja jyrkkää luokkayhteiskuntaa - niin tulevissa vaaleissa pitää päättäjät vaihtaa. Jo riittää kepun ja kokoomuksen vallanpito. Nämä ovat siirtäneet laman aikana mahtavat miljarditukiaiset omille intressiryhmilleen köyhien köyhtyessä. Hyvä on ollut kokoomuksen ja kepun harjoittaa omia intressiryhmiä suosivaa politiikkaa, kun kepulla ja kokoomuksella on ollut yksinkertainen enemmistö eduskunnassa. Kepulla oli 51 kansanedustajaa (ennen Ylipaavalniemen loikkausta) ja kokoomuksella on 51 kansanedustajaa 200:sta.
Näin hallitus saa läpi kaikki pieni- ja keskituloisten elämää vaikeuttavat välillisten verojen korotukset - samoin kuin se on saanut laman aikana yrityksille ja maatalousyrittäjille miljardituet, miljardien veroedut ja verohuojennukset.
Ahneet ja itsekkäät eivät vapaaehtoisesti mistään luovu - sitä on ihan turha toivoa.
Suomessa lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttää eduskunta hallituksen esityksestä.
Niinpä pitää vaihtaa kansanedustajat. Kansanedustajien pitää edustaa kansaa myös pieni- ja keskituloisia. Jos kansanedustajat (Tiurat, Kiviniemet, Forsiukset, Kataiset... ) edustavat - eivät kansaa - vaan yritysten omistajia ja maa- sekä metsätaloustuottajia, niin silloin syntyy luokkayhteiskunta kuten nyt. Pienituloiset kerjäävät leipäjonoissa ja keskituloiset maksavat verot.