418 eurolla ei ole perustarvikkeissa sama ostovoima kuin 1990 > Millaiset tollot tekee päätöksiä
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/02/toimeentulotuki_pysynyt_samana_20_vuotta_2333515.html
Toimeentulotuki pysynyt samana 20 vuotta
julkaistu tänään(6.2.2011) klo 08:07, päivitetty tänään klo 09:19
Toimeentulotuki on jäänyt selvästi jälkeen ansiotuloista. Toimeentulotuesta tehtävät vähennykset johtavat usein myös siihen, että käytännössä lapsi voi elättää vanhempiaan.
Aikuisen toimeentulotuen perusosa, vajaa 420 euroa, on pysynyt samana 20 vuotta. Tutkimusprofessori Olli Kangas Kansaneläkelaitokselta sanoo, että tuki on oikeastaan samana aikana laskenut.
- Perusturvan taso toimeentulotuessa vuonna 1990 oli 418 euroa ja tällä hetkellä se on kuluttajahintaindeksillä muutettuna 417 euroa eli se on reaalisesti vähentynyt euron verran kahden vuosikymmenen takaisesta tilanteesta.
- Samaan aikaan reaaliansiot ovat kasvaneet 41 prosenttia, siten toimeentulotuen perusosa on jäänyt jälkeen 42 prosenttia yleisestä ansiotasokehityksestä, sanoo Kangas.
Kelan tutkimusprofessorin mukaan on poliittisen harkinnan paikka, minkä verran perusturvan jälkeenjääneisyyttä voidaan hyväksyä suhteessa yhteiskunnan muuhun tulotasoon. Kangas kysyy, alkaako jälkeenjääneisyys olla jo perustuslain vastaista.
- Hyväksymmekö, että perusturva on jäänyt jälkeen muusta tulotasosta 40 prosenttia vai hyväksymmekö kenties 60 tai 20 prosenttia vai mikä olisi oikea luku? Näitä kysymyksiä joudutaan pohtimaan tulevalla hallituskaudella.
Poliittis-moraalinen ongelma
Perhetukien uudistuksessa 90-luvulla lapsilisä sisällytettiin lapsen toimeentulotukeen. Siksi lapsilisä vähennetään automaattisesti tästä tuesta. Lapsen tukiosa on 250 - 300 lapsen iästä riippuen.
Kangas pitää lapsilisän vähentämistä toimeentulotuista lähinnä poliittis-moraalisena ongelmana.
- Se on poliittisen legitimiteetin kannalta arveluttavaa, pohtii Kangas.
Toimeentulotukia saavilla lapsilisä ymmärretään nykyisin tuloksi. Muilla kuin toimeentulotukea saavilla lapsilisää pidetään sen sijaan kulukorvauksena ja kaikille kuuluvana etuutena. Erilainen käytäntö nakertaa Kankaan mukaan järjestelmän uskottavuutta ja voi johtaa kaikkien lapsilisien tarveharkintaan tai tehdä ne verotuksen alaiseksi tuloksi kaikille.
- Se saa nyt matkaan keskustelun, että miksi on oikeampaa, että otetaan huonotuloisilta pois lapsilisä, kun hyvätuloiset saavat sitä.
Lapsi voi elättää toimeentulotukea saavaa vanhempaa
Lapsen toimeentulotuesta vähennetään automaattisesti hiukan yli sadan euron lapsilisä ja yksinhuoltajaperheissä myös elatustuki, vähintään valtion maksama hiukan yli sata euroa. Silloin lapsen saama tukiosa on käytännössä jo haihtunut.
Jos elatusapu on suurempi, esimerkiksi satoja euroja, se vähennetään lapsen ja vanhemman yhteenlasketusta toimeentulotuesta. Silloin lapsi elättääkin jo vanhempaansa.
Tutkimusprofessori Kangas arvioi, että lapsilisien vähennystä toimeentulotuesta tuskin poistetaan tulevaisuudessakaan.
- Köyhien määrän poistamisessa on kaksi suuntausta. Toinen korostaa työn lisäämistä ja toinen perusturvaetuuksien korottamista. Mielestäni tarvitaan molempia.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/02/toimeentulotuki_pysynyt_samana_20_vuotta_2333515.html
Toimeentulotuki pysynyt samana 20 vuotta
julkaistu tänään(6.2.2011) klo 08:07, päivitetty tänään klo 09:19
Toimeentulotuki on jäänyt selvästi jälkeen ansiotuloista. Toimeentulotuesta tehtävät vähennykset johtavat usein myös siihen, että käytännössä lapsi voi elättää vanhempiaan.
Aikuisen toimeentulotuen perusosa, vajaa 420 euroa, on pysynyt samana 20 vuotta. Tutkimusprofessori Olli Kangas Kansaneläkelaitokselta sanoo, että tuki on oikeastaan samana aikana laskenut.
- Perusturvan taso toimeentulotuessa vuonna 1990 oli 418 euroa ja tällä hetkellä se on kuluttajahintaindeksillä muutettuna 417 euroa eli se on reaalisesti vähentynyt euron verran kahden vuosikymmenen takaisesta tilanteesta.
- Samaan aikaan reaaliansiot ovat kasvaneet 41 prosenttia, siten toimeentulotuen perusosa on jäänyt jälkeen 42 prosenttia yleisestä ansiotasokehityksestä, sanoo Kangas.
Kelan tutkimusprofessorin mukaan on poliittisen harkinnan paikka, minkä verran perusturvan jälkeenjääneisyyttä voidaan hyväksyä suhteessa yhteiskunnan muuhun tulotasoon. Kangas kysyy, alkaako jälkeenjääneisyys olla jo perustuslain vastaista.
- Hyväksymmekö, että perusturva on jäänyt jälkeen muusta tulotasosta 40 prosenttia vai hyväksymmekö kenties 60 tai 20 prosenttia vai mikä olisi oikea luku? Näitä kysymyksiä joudutaan pohtimaan tulevalla hallituskaudella.
Poliittis-moraalinen ongelma
Perhetukien uudistuksessa 90-luvulla lapsilisä sisällytettiin lapsen toimeentulotukeen. Siksi lapsilisä vähennetään automaattisesti tästä tuesta. Lapsen tukiosa on 250 - 300 lapsen iästä riippuen.
Kangas pitää lapsilisän vähentämistä toimeentulotuista lähinnä poliittis-moraalisena ongelmana.
- Se on poliittisen legitimiteetin kannalta arveluttavaa, pohtii Kangas.
Toimeentulotukia saavilla lapsilisä ymmärretään nykyisin tuloksi. Muilla kuin toimeentulotukea saavilla lapsilisää pidetään sen sijaan kulukorvauksena ja kaikille kuuluvana etuutena. Erilainen käytäntö nakertaa Kankaan mukaan järjestelmän uskottavuutta ja voi johtaa kaikkien lapsilisien tarveharkintaan tai tehdä ne verotuksen alaiseksi tuloksi kaikille.
- Se saa nyt matkaan keskustelun, että miksi on oikeampaa, että otetaan huonotuloisilta pois lapsilisä, kun hyvätuloiset saavat sitä.
Lapsi voi elättää toimeentulotukea saavaa vanhempaa
Lapsen toimeentulotuesta vähennetään automaattisesti hiukan yli sadan euron lapsilisä ja yksinhuoltajaperheissä myös elatustuki, vähintään valtion maksama hiukan yli sata euroa. Silloin lapsen saama tukiosa on käytännössä jo haihtunut.
Jos elatusapu on suurempi, esimerkiksi satoja euroja, se vähennetään lapsen ja vanhemman yhteenlasketusta toimeentulotuesta. Silloin lapsi elättääkin jo vanhempaansa.
Tutkimusprofessori Kangas arvioi, että lapsilisien vähennystä toimeentulotuesta tuskin poistetaan tulevaisuudessakaan.
- Köyhien määrän poistamisessa on kaksi suuntausta. Toinen korostaa työn lisäämistä ja toinen perusturvaetuuksien korottamista. Mielestäni tarvitaan molempia.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Toimeentulotuesta vähennetään kaikki tulot
Tilapäiseksi ja viimesijaiseksi tarkoitetusta toimeentulotuesta vähennetään kaikki mahdolliset tulot ja tilille tulevat rahat. Toimeentulotuesta vähennetään esimerkiksi lapsen tilapäis- tai kesäansiot tai lapsen saamat rahalahjat, kuten rippilahja. Myös lapsen koulunkäyntiin ottama opintotuki vähennetään.
Lisäksi elämiseen otetut pikavipit tai visa-luotot sekä yksityiset lainat vähennetään toimeentulotuesta, vaikka ne pitää maksaa takaisin. Tosin KHO:n parin viikon takaisen päätöksen mukaan niitä ei tulisi vähentää tuista, mutta päätös on monen mielestä vielä epäselvä.
Lisäksi sosiaalitoimistot käyttävät käsitettä vyörytys, jolla tarkoitetaan sitä, että tulot katsotaan pari kuukautta taaksepäin ja siirretään ylijäämät tulottomille kuukausille. Myös tästä on KHO:n päätös, jonka mukaan näin ei saisi tehdä.
Kunnissa erilaiset perusteet
Eri kunnissa vähennyksiä tehdään erilaisin perustein, arvioi Espoon sosiaaliasiamies Unto Ahvensalmi.
- Kunnat saattavat tulkita säädöksiä erilailla. Kun kaikissa kunnissa on viime vuosina ollut säästöjen etsiminen pinnalla, se on käytännössä näkynyt tiukennuksina niillä ihmisillä, jotka hakevat toimeentulotukea, sitä saa vähemmän kuin ennen.
Pitkäaikaisilla toimeentulotuen käyttäjillä tuki on riittämätön, arvioi Ahvensalmi.
- Toimeentulotuen jälkeenjääneisyys tulee esiin silloin, kun tarvitsee kauan ja jatkuvasti toimeentulotukea.
Eurooppalaisen mittakaavan mukaan köyhyys Suomessa ei ole kasvanut. EU-tilastojen mukaan suomalaisista on köyhiä 14 prosenttia. Köyhyyden kasvu on Suomessa kuitenkin ollut nopeampaa kuin muualla Euroopassa.
Perusturvalla elävistä 80 prosenttia on köyhiä. Tähän joukkoon kuuluu toimeentulotukia saavien lisäksi myös eläkeläisiä ja perustyöttömyysturvalla eläviä.
YLE Uutiset
Palkkaan vertaamalla saadaan kansa taistelemaan keskenään.
Ihmisiin luodaan usko, että minulta on pois kaikki minkä toinen saa.
Tunnen useita perheitä, joissa molemmat vanhemmat ovat (pienipalkkaisessa) työssä, eikä leipä ole sen leveämpää kuin työttömälläkään. Yleensä nämä perheet ovat pakotettuja joko asuntovelkaan tai suuriin vuokrakuluihin, jolloin toisen palkka menee kokonaan asumiseen (sähkö, vesi, vakuutukset, vuokra/laina + vastike). Toisen palkalla ja lapsilisillä täytyy sitten ostaa ruoka ja maksaa kaikki laskut. Apua=tukiaisia ei saa mistään mitään.
Tietynlainen kansannousu olisi paikallaan mutta siinä tulee olemaan mukana myös ns. keskiluokka. Vain 10-15 % suomalaisista tienaa niin paljon että sillä pystyy elämään ilman jatkuvaa itkua ja hammastenkiristelyä.
jakaa rahaa suomalaisille ja miinustaa kaiken senkin mitä tavallinen suomalainen ei miinustuloksi ymmärrä.
MaMut taasen saavat vain plussa tuloja, joten tuet perhettä kohti on tuhansia euroja kuussa ja lisäksi laitetaan koti ja hankitaan kaikki vähintäin keskiluokan tasoa vastaavaksi.
On se hyvä ihminen tuo sosiaalitantta.
Sosiaalitoimen henkilöstö- ja talousmenot ovat kuitenkin moninkertaiset jaettuihin rahoihin nähden.
miksi media, kaikki tiedotus välineet, vertaavat toimeentulotukea palkkoihin.
Toimeentulotuki on viimesijainen apu, silloin kun ei muuta ole elämiseen, joten sen ostoarvoa olisi verrattava hintoihin?
"Aikuisen toimeentulotuen perusosa, vajaa 420 euroa, on pysynyt samana 20 vuotta.
Tutkimusprofessori Olli Kangas Kansaneläkelaitokselta sanoo, että tuki on oikeastaan samana aikana laskenut."
Niin peruselintarvikkeet 1990 ja 2010 ovat todella hinnoiltaan moninkertaiset..
Maito litra oli 70 penniä, nyt 1,19 euroa joka on 6 markkaa 28 penniä. (5,28 kertoimella) Jauheliha oli 4-6 mk kg nyt 21,12 - 31,68 markkaa. Ja todella vain ostoarvo rahassa on muuttunut.
Kaikki toimeentulotuet ja lapsilisät ym. on poistettava. Työkykyiset ihmiset loisivat ja makaavat kuin siat. Hävetkää?
Eurooppalaisen mittakaavan mukaan köyhyys Suomessa ei ole kasvanut. EU-tilastojen mukaan suomalaisista on köyhiä 14 prosenttia. Köyhyyden kasvu on Suomessa kuitenkin ollut nopeampaa kuin muualla Euroopassa.
Perusturvalla elävistä 80 prosenttia on köyhiä.
Tähän joukkoon kuuluu toimeentulotukia saavien lisäksi myös
-eläkeläisiä ja
perustyöttömyysturvalla eläviä.
Nuo eläkeläiset ovat maatalojen emäntiä, joilla on syytingit ja hallinta oikeus vieläkin maahan ja kiinteistöönsä.
Täällä sitten neuvovat köyhiä viljelemään ja keräämään metsien satoa...
Multa ei ole ilmaista eikä samassa pussissa montaa satoa saa
Matkat metsiin maksavat enemmän kuin päivän keräilyn tuotos tai joka saa kotiin yleisessä kulkuneuvossa kahdella kädellä kuljetettua..
emäntä enkä eläkkeellä, mutta olen silti neuvonut viljelemään ja keräämään.
Kerrostaloasunnoissa ei perunoita kannata viljellä, mutta esim. mausteyrttejä ja ituja kylläkin. Sen sijaan kaupungin viljelypalstoilla maatonkin pystyy viljelemään monenlaista. Tietysti on syytä miettiä aluksi, kuinka paljon vastaavat tuotteet kaupassa maksavat, tuleeko niitä käytettyä jne. Viljeleminen vaatii tietoa ja taitoa, mutta sitä on onneksi saatavana nykyään sekä internetistä että kirjoista. Hämmästyttävän hyvin esimerkiksi Kaakkois-Aasiasta tänne muuttaneet oppivat viljelemään maata täällä, vaikka olosuhteet ovat aivan toisenlaisia kuin heidän entisessä kotimaassaan ja vaikka heidän kielitaitonsa saattaa olla hyvinkin vaatimaton.
Lyhyet, alle kymmenen kilometrin matkat metsiin taittuvat mukavasti ja ilmaiseksi jalan tai polkupyörällä. Ja Suomessahan metsiä riittää. Monet tuttavistani käyvät marjassa kimppakyydillä. Marjastamisessakin kannattaisi ottaa oppia muualta tänne muuttaneista, jotka tekevät tuhansien eurojen tilejä marjoja pomimalla ja myymällä. Myös vanhemmilta suomalaisilta ihmisiltä voi kysellä neuvoja, marjapaikkoja jne.
Lisäksi monilla maatiloilla on marjojen ja muiden tuotteiden itsepoimintaa. Poimimalla itse marjat säästää huomattavan summan verrattuna siihen, että ostaisi ne kaupasta tai torilta.
Taloudellisen hyödyn lisäksi se, että kerää tai viljelee itse osan ravinnostaan, hyödyttää ihmistä sekä fyysisesti että psyykkisesti. Reipas liikunta ulkoilmassa kannattaa aina.
Itse poimin marjoja viime kesänä vain muutamana viikonloppuna, mutta myöntää täytyy, että aika mukavalta tuntuu sekoitella luonnonjugurtin joukkoon takuupuhtaita, itse poimittuja ja perattuja, täydellisen muotoisia ja värisiä kohmeisia mustikoita, ja lusikoida porkkanalaatikon seuraksi tuoreutta ja terveellisyyttä uhkuvaa ja tihkuvaa puolukkasurvosta, kuten tänäänkin teen.
Saman elämyksen soisin köyhillekin, siksi täällä neuvon mitä neuvon.
Niin nuukuus kunniaan nimimerkki kuin meikäkin on saanut pyyhkeitä kun olemme jakaneet vinkkejä tällä palstalla.
Kun olin juuri eronnut ja työtön ja raha oli tiukilla eikä ollut mitään tekemistä niin keksin halvat huvit eli sienestin ja marjastin ja harrastin liikuntaa, (ilmaista kuten pyöräily ja kävely)
Liityin myös paikalliseen kuluttaja yhdistykseen ja sieltä hyviä vinkkejä miten sain hiukan paikattua tiukkaa talouttani.
En ole ollut täällä röyhistelemässä rintaani vaan olen koettanut jakaa saamiani hyviä vinkeejä eteenpäin.
Parikymmentä vuotta sitten elämäni oli solmussa joka suhteessa ja ymmärrän , että jatkuvassa niukkuudessa eläminen on puuduttavaa ja masentavaa ja sekin on aivan totta että toimeentulotuki on jäänyt pahasti jälkeen ja se on täysin riittämätön.
Mutta työttömänä ollessa pyöräily oli kova sana ja niin poimin sienet ja marjat säilöön ja pakasteeseen ja viljelin ikkunalaudalla yrttejä ja parvekkeella yrttejä ja minitomaatteja ja idätin ituja.
Martoilta sain neuvoa sienien poimiseen ja muuhun keräilytalouteen.
Olin ennen työttömyyttä vankasti työelämässä ja naimisissa ja kun sitten yksi kerrallaan turvaverkot pettivät niin siinäpä oli miettimisen paikka miten selvitä elävänä eteenpäin.
en haluaisi kritisoida, mutta monelta puuttuu ongelmien ratkaisukyky ja kaikki pitäis langeta kuin manulle illallinen eikä viitsitä nähdä vaivaa vaan helposti selitellään.
Yhä vielä vaikka olen jälleen työllinen niin sienestän ja marjastan ja yllätys, yllätys , eipä siellä metsässä näy kovinkaan paljoa nuorisoa vaan olen törmännyt venäläisiin, virolaisiin ja thaimaalaisiin sienestäjiin ynnä varttuneempiin suomalaisiin "vanhoihin rouviin" jotka ovat pyörillä jaksaneet polkea kilometrejäkin sieniapajille.
Olen samaa mieltä ettei se köyhyys naurata, mutta kun olin köyhimmilläni niin koetin olla neuvokas ja saada vaikkapa ruokapöytään hiukan vaihtelua omin konstein.
Asiaa puhuvat nuukuus kunniaan ja metall-leidi, tuo edellinen ei järjenhäivää ole nähnytkään.