Me ihmiset, uskovatkin, olemme kuin luolan vangit. Olemme selkä siihen suureen valoon/tuleen päin, joka on Jeesus. Koko asetelma on siis väärin, koska olemme "väärin päin". Katselemme vain luolan takaseinän varjokuvia (ja tyydymme siihen), ja kuljemme ikäänkuin "peitetyin silmin", koska emme kestä, emmekä tajua enempää. Olemme niin synnin sokaisemia, että valo ei pääse kunnolla "läpi". Meidän silmämme eivät kestäisi, eivätkä kestäkään nähdä Jeesusta, Jumalaa, koska kuolisimme välittömästi. Ainut, mihin tartumme kaikin voimin, niinkuin hukkuva oljenkorteen, ovat "varjokuvat". (Platonin mukaan varjokuvat syntyvät siis siitä, kun vankien takana liikkuu ihmisiä, jotka ovat vankien ja auringon/tulen välissä. Ja ne heijastavat varjot luolan takaseinälle.)
Tämä Platonin kuvaus tuli mieleen, kun luin tuosta Alavuden enkelinäystä, joka on myös tavallaan jonkinlainen "varjokuva", mutta joka kuitenkin myös osaltaan antaa meille toivoa.
1. Kor. 13:12
"Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee."
Tämä Platonin kuvaus tuli mieleen, kun luin tuosta Alavuden enkelinäystä, joka on myös tavallaan jonkinlainen "varjokuva", mutta joka kuitenkin myös osaltaan antaa meille toivoa.
1. Kor. 13:12
"Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee."
Vastaukset 18
Vanhimmat
1. Aik. 29:15
Me olemme edessäsi vieraita ja muukalaisia niin kuin isämmekin olivat. Elämämme maan päällä on kuin varjo, eikä meillä ole täällä toivoa.
Job 8:9
Mehän olemme eilisen lapsia, emme me mitään tiedä, meidän päivämme maan päällä ovat kuin varjo.
Ps. 39:6
Ihminen tulee ja menee, katoaa kuin varjo. Turhaan hän hyörii ja kokoaa omaisuutta, ei hän tiedä, kenen käsiin se joutuu.
Ps. 109:23
Minä katoan kuin väistyvä varjo, minut huitaistaan pois kuin heinäsirkka.
Ps. 121:5
( Mutta) Hän (Herra) on suojaava varjo, hän on vartijasi, hän ei väisty viereltäsi.
Kerran saamme kääntyä pois varjoista Valoa kohti ja katsella Häntä peittämättömin silmin:
2. Kor. 3:18
"Me kaikki, jotka kasvot peittämättöminä katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi, kirkkaudesta kirkkauteen. Tämän saa aikaan Herra, joka on Henki."
http://www.youtube.com/watch?v=cLkZZGkJe4s
niin mekin, näemme siis vain heikkoa heijastusta, johon pääsemme ajattelun avulla. Tottakai, onhan meillä Jumalan Sana Raamattu, mutta muuta konkreettista meillä ei ole. Omat havaintomme ja kokemuksemme Jumalan johdosta elämästämme, ihmeellisestä Jumalan avusta ja rukousvastauksista. Onhan niitä todistuksia, mutta ei sillä tavalla konkreettista, niinkuin epäilevä Tuomas halusi: hän halusi nähdä ne naulanjäljet ja ylösnousseen Jeesuksen!
Jeesus vastasi silloin, että "autuaita ne, jotka eivät näe, mutta kuitenkin uskovat". Tähän joukkoon ovat kristityt niin monet, vuosituhanten saatossa nojanneet. Tämä Jeesuksen sana on meille kaikille.
Voimme myös ajatella, että olemme tämän fyysisen ruumiimme vankeja. Niin kauan kuin "asumme" tässä ruumiissamme, joka kerran katoaa, ja meidät puetaan hengelliseen katoamattomaan ruumiiseen, silloin olemme vapautettuja "vankeudestamme". Silloin myöskin voimme katsella Sitä Suurta Aurinkoa, Jeesusta, suoraan kasvoista kasvoihin ja varjokuvat jäävät taakse.
Mutta siihen asti olen kansalainen kahden maan:
http://www.youtube.com/watch?v=F50eipY9H_s&feature=related
kääntynyt jo Valoon päin silloin, kun on tullut uskoon. Kyllä silloin on tapahtunut "kääntyminen" Jeesuksen puoleen.
Miksi tässä sitten sanotaan näin, että uskovaisetkin olisivat selkä Jeesukseen päin, en ymmärrä?
"Ja sinun korvasi kuulevat takaasi tämän sanan, milloin poikkeatte oikealle tai vasemmalle: "Tässä on tie, sitä käykää".
Olemmehan me kääntyneet Jeesuksen puoleen, kyllä. Mutta me olemme tässä synnin ruumissamme, elämme täällä synnin maailmassa.
Ps. 51:5
"Syntinen olin jo syntyessäni, synnin alaiseksi olen siinnyt äitini kohtuun."
Uskon elämämmekin on kuitenkin varjoa vaan, mihin syyllisenä usein olemme me itse, meidän sielullinen ruumiimme ym. Tuijotamme varjoihin, vaikka voisimme kokea kaiken täydemmin. Ainakin voisimme kiittää ja rukoilla paljon enemmän. Jeesus sanoi opetuslapsilleen, että " teillä ei ole, sentähden ettette ano." Jos teillä olisi uskoa, voisitte siirtää vuoria.
Tätä tarkoitin. Me ihmiset, uskovaisetkin, olemme itsemme vankeja ja odotamme vapautusta, sitä täydellistä vapautusta. Onhan meidät jo nyt vapautettu synneistä, mutta odotamme "ruumiimme lunastamista vapaiksi":
Room. 8:23
Eikä vain luomakunta, vaan myös me, jotka olemme ensi lahjana saaneet omaksemme Hengen, huokailemme odottaessamme Jumalan lapseksi pääsemistä, ruumiimme lunastamista vapaaksi.
------
Matt. 4:6
Täällä ajassa, elämän korvessa, varjojen maassa tarvitsemme takaapäin tulevaa valoa. Hän antaa enkeleilleen käskyn. He kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen.'"
http://www.youtube.com/watch?v=_qVJKaf025s
Ps. 124:7
"Meidän sielumme pääsi kuin lintu pyydystäjäin paulasta: paula katkesi, ja me pääsimme pois".
Vapauduin joistakin asioista Jeesuksen avulla.
esimerkiksi joku on vapautunut alkoholista, toinen tupakasta jne.
Jeesus nimessä on voimaa!
http://www.youtube.com/watch?v=9ztJFvOdLWE
Lopullisesti pääsemme vapaaksi vasta silloin, kun Jeesus tulee meitä hakemaan. Siihen saakka joudumme elämään täällä varjojen maassa. Niinkuin vangit luolassa, joudumme tyytymään vaan takaapäin tulevaan valoon.
se on tietoisuus sielun kuolemattomuudesta, jälleensyntymisestä, sisäisestä jumalastani ja jatkuvasta kehityksestä elämien saatossa..
Tuo Alavuden enkelinäky on kuitenkin mitä ilmeisemmin helluntailaisten propagandaa.
Eletään vaan tavallisessa Luomakunnassa! Ja riittää kun uskoo Jeesukseen! Kelpaa sellaisenaan Jumalalle!
Ei kannata mennä luolaan, siellä voi olla vaikka mitä!
Totta, Jeesus riittää. Tuli vain mieleeni edellä kirjoittamiani ajatuksia, vaikka kyllähän me tiedetään, että ei meidän enempää tarvitse järkeillä eikä miettiä.
Daniel oli leijonien luolassa. Kuka muu siellä oli leijonien ja Danielin lisäksi? Lue Dan. 6:22
" Meidän silmämme eivät kestäisi, eivätkä kestäkään nähdä Jeesusta, Jumalaa, koska kuolisimme välittömästi. "
Maailmankuva kuolisi eli muuttuisi rajusti. Todellinen Jeesus on eri kuin uskovien kuvitelmissa.
Ken näkee leijonan luolaan muuttaa maailmankuvansa vastaamaan todellisuutta.
Tämä Leijona omistaa kaikki luolat:
http://www.youtube.com/watch?v=_lEKjrQbfyE&feature=related
Ihmisen tehtävä on aktivoida Kristus itsessään. Sokea usko ei auta, epäitsekkyys auttaa.
Että jokaisessa meissäkö asuisi "pienikristus", joka vaan pitäisi aktivoida? Mitä sanoo Raamattu ja apostoli Paavali?:
Room. 7:18-20
"Tiedänhän, ettei minussa, nimittäin minun turmeltuneessa luonnossani, ole mitään hyvää. Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen. En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo. Mutta jos teen sitä, mitä en tahdo, en tee sitä enää itse, vaan sen tekee minussa asuva synti. Huomaan siis, että minua hallitsee tällainen laki: haluan tehdä hyvää, mutta en pääse irti pahasta."
Epäitsekkyys on jalo hyve, ja se pitäisikin olla seurauksena luonteen muutoksesta sellaisella, joka on antanut elämänsä Jeesukselle. Jeesus oli aina epäitsekäs, toista sen vertaista ei ole ollut ennen eikä jälkeen.
Näemme siis, että kun esimerkkimme on niin täydellinen kuin Jeesus, meillä ei ole mitään mahdollisuuksia saavuttaa samaa tasoa. Sen vuoksi, meidän pelastumisemme perustuu yksin uskoon yksin armoon, ei omiin hyviin tekoihin tai uhrauksiimme, vaikka ne olisivat kuinka jaloja hyveitä tahansa, eivätkä ne riitä meitä pelastamaan viimeisellä tuomiolla.
" Näemme siis, että kun esimerkkimme on niin täydellinen kuin Jeesus, meillä ei ole mitään mahdollisuuksia saavuttaa samaa tasoa. "
Tässä piilee eräs kristinuskon erehdyksiä. Jeesus ei ollut mikään sellainen jota ei voisi saavuttaa. Kun ihmiset tajuavat että me voimme olla samanlaisia henkisen kehityksen myötä ja alkaa nyt heti, niin maailma muuttuu.
Voit alkaa olemaan nyt heti epäitsekäs. Mitään ulkoisia välikäsiä ei tarvita.
Taivasten valtakunta on sisäisesti meissä. MiInä olen [on] tie.
Heti, kun kohtaan sellaisen ihmisen, muutan katsantokantaani. Vielä tähän mennessä en ole tavannut yhtäkään.
Ihanne on, että "taivasten valtakunta on sisäisesti meissä", ja "olkaat pyhät, niinkuin Hän on pyhä".Sitä vaan on niin vaikea toteuttaa.
Jos omassa itsessään ilman Jeesusta on täydellinen, ei pelastu, vaikka olisikin täydellinen. Jos taas uudesti syntynyt ihminen on täydellinen, hän ei sitä itse tiedä.
Täydellinen ei tarvitse heti olla. Voi treenata, treeni tekee mestarin harjoituksen kautta. Kun ei ole tietäjää enää tai jotain joka jotain tavoittelisi, niin silloin tavoite on saavutettu.
Sokean uskon kautta pelastuminen, joka tarkoittaa mielikuvaan turvautumista, on feikkiä mutta sallittua. Silloin ei kohtaa itseään eikä juurikaan kehity. Kehittyy kyllä uskossa ja luottamuksessa.
Epäitsekkyys on tarkoitettu toteutettavaksi. Siis härkää sarvista kiinni. Asteittain, ei heti eikä kymmenien vuosien kuluttua tarvitse olla täydellinen.
Kyllä ymmärrän että Jeesus guruna voi muuttaa ihmisen. Tuota gurujoogaa eli gurun palvontaa harrastetaan muissakin uskonnoissa.
Tähän muuttumiseen palvonnan kautta perustuu kristinuskon "pelastava vaikutus". Se muuttaa luonnetta vaivihkaa Jeesusta palvomalla, kun sen ottaa tosissaan.
Idea on siis ottaa Jeesus tosissaan. Ymmärrän että kun todella todella annatte elämänne Jeesukselle niin pealstus on mahdollinen. Annatte kokonaan, ei vain osaksi tai puolivillaisesti.
Myös Jeesuksen kautta on mahdollista unohtaa itsensä, ja tulla sitemn epäitsekkääksi, vaikka se olisikin osaksi mielikuvaharjoitusta vain.