Mikä ihmeen avoir fiscal? Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) kertoi Suomen Yrittäjien veroseminaarissa kokoomuksen selvittävän, voidaanko Someen palauttaa yhtiöveron hyvitysjärjestelmä eli avoir fiscal -veromalli.
Katainen ilmoitti kokoomuksen kannan yrittäjille
tämän vuoden 8 miljardin euron alijäämän kattamiseksi
(vanhaa ulkomaan velkaa on jo 75 miljardia euroa)
Katainen ja Kiviniemi (kepulainen pääministeri) lupasivat hymyileville yrittäjille vähintään nykyisen kaltaista kannustintasoa ja yhtiöveron laskua. Yritysten verohuojennuksia oli suunnittelemassa Kataisen ja Kiviniemen kanssa 450 yritysjohtajaa Silja Symphony -laivassa.
Yritysjohtajien korville veromusiikkia
eli Kiviniemen ja Kataisen kilpalaulanta
- ja vaalirahaa tulossa...
Kiviniemi sanoi kepun laskevan yhtiöveroa kahdella prosentilla.
Katainen pani paremmaksi ja lupasi yhtiöveroon neljän prosentin alennuksen.
Kiviniemi toivoi laajaa yhteiskuntasopimusta eli siis siinä sitten osapuolet sitoutuvat
- kahden vaalikauden ajaksi
- välillisten verojen korotuksiin
- yhteisöveron alennukseen
ja tietysti "maltilliseen palkkaratkaisuun".
Kiviniemi ei muista, että Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on purkanut tupo-organisaationsa ja ilmoitti, että tupoja ei enää tarvita.
Katainen ei puhu "laajasta sopimuksesta" lainkaan. Sen sijaan Katainen on EK:n asialla ja tuo kokoomuksen verolinjan yritysjohtajien tietoon:
- yritysveroa laskettava neljä prosenttia - prosentti kerrallaan
- miljardi euroa alennusta tuloveroihin. (Katainen alensi jo 800 miljoonalla eurolla vuonna 2008 tuloeroja veroprogressiota purkaen). Kataisen mukaan myös yrittäjät hyötyvät tuloverojen alennuksesta. Tottakai ne hyötyvät, kun palkansaajat saadaan näin maksamaan omat palkankorotukset (veroista) ja tyytymään siten pieniin, inflaation alittaviin, palkankorotuksiin.
Kataisen mukaan verotuloja kuitenkin kipeästi tarvitaa, joten niitä tulee ottaa arvonlisäveroa korottamalla. ALV:n korottaminen toimii Kataisen mukaan "kuten Buracaps-lääke päänsärkyyn".
Totta, se tuo nopeasti lisäveroja köyhiltä ja pienituloisilta (jotka kuluttavat tulonsa) valtion kassaan, mutta jälkisärky on kova - eikä Buracapsit enää autakaan. Suomalaisten köyhien määrä pompsahtaa yli miljoonaan ja suomalaisilla ei ole varaa ostaa kotimaisia tuotteita. Seuraa työttömyyttä, konkursseja jne.
Seuraa lama, itseaiheutettu.
"Jos pitää valita suomalaisen työn verottamisen ja Harrikoiden tai Niken lenkkitossujen verottamisen väliltä, niin otetaan mieluummin jälkimmäisiltä - kuin suomalaisesta työnteosta", puolusteli Katainen verolinjaansa. Miljoona suomalaista köyhää eivät osta Harrikoita tai Niken lenkkareita.
Suomalaiset ostavat suomalaisia tuotteita - jos siihen on euroja ja mahdollisuus ostaa. Vaan kun ei ole. Suomalaisten ostovoima on EU-maiden heikoimpia - ja hallitus sitä ostovoimaa entisestäänkin heikentää.
Katainen haluaa palauttaa Suomeen 1990-luvun alussa kehitellyn yhtiöveron hyvitysjärjestelmän avoir fiscalin, jonka mukaan osingonsaaja saa vähentää pääomaverotuksesta yhtiön yhteisöveron. EU-sääntöjen mukaan avoir fiscal'ia piti käyttää myös ulkomaisten osingonsaajien eduksi, joten siitä luovuttiin.
Pääomaveroista ei 450 yrittäjälle suunnatussa seminaarissa juurikaan keskusteltu. Antaa siis rikkaiden muuntaa edelleenkin ansiotulonsa matalasti verotetuksi pääomatuloksi - vai mitä.
Muistikohan Katainen kertoa kokoomuksen viime vaalien lupauksesta yrittäjille:
energiavero ei saa rasittaa teollisuutta?
Jungner (SDP:n puoluesihteeri) palautti "Buracaps verotusta" suunnitelleen Kataisen todellisuuteen:
valtion budjetti on tänä vuonna 8 miljardia alijäämäinen. Talouskasvulla voidaan saada korkeintaan noin kolmasosa. Lput pitäisi kattaa veronkorotuksilla ja säästöilllä.
Katainen ilmoitti kokoomuksen kannan yrittäjille
tämän vuoden 8 miljardin euron alijäämän kattamiseksi
(vanhaa ulkomaan velkaa on jo 75 miljardia euroa)
Katainen ja Kiviniemi (kepulainen pääministeri) lupasivat hymyileville yrittäjille vähintään nykyisen kaltaista kannustintasoa ja yhtiöveron laskua. Yritysten verohuojennuksia oli suunnittelemassa Kataisen ja Kiviniemen kanssa 450 yritysjohtajaa Silja Symphony -laivassa.
Yritysjohtajien korville veromusiikkia
eli Kiviniemen ja Kataisen kilpalaulanta
- ja vaalirahaa tulossa...
Kiviniemi sanoi kepun laskevan yhtiöveroa kahdella prosentilla.
Katainen pani paremmaksi ja lupasi yhtiöveroon neljän prosentin alennuksen.
Kiviniemi toivoi laajaa yhteiskuntasopimusta eli siis siinä sitten osapuolet sitoutuvat
- kahden vaalikauden ajaksi
- välillisten verojen korotuksiin
- yhteisöveron alennukseen
ja tietysti "maltilliseen palkkaratkaisuun".
Kiviniemi ei muista, että Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on purkanut tupo-organisaationsa ja ilmoitti, että tupoja ei enää tarvita.
Katainen ei puhu "laajasta sopimuksesta" lainkaan. Sen sijaan Katainen on EK:n asialla ja tuo kokoomuksen verolinjan yritysjohtajien tietoon:
- yritysveroa laskettava neljä prosenttia - prosentti kerrallaan
- miljardi euroa alennusta tuloveroihin. (Katainen alensi jo 800 miljoonalla eurolla vuonna 2008 tuloeroja veroprogressiota purkaen). Kataisen mukaan myös yrittäjät hyötyvät tuloverojen alennuksesta. Tottakai ne hyötyvät, kun palkansaajat saadaan näin maksamaan omat palkankorotukset (veroista) ja tyytymään siten pieniin, inflaation alittaviin, palkankorotuksiin.
Kataisen mukaan verotuloja kuitenkin kipeästi tarvitaa, joten niitä tulee ottaa arvonlisäveroa korottamalla. ALV:n korottaminen toimii Kataisen mukaan "kuten Buracaps-lääke päänsärkyyn".
Totta, se tuo nopeasti lisäveroja köyhiltä ja pienituloisilta (jotka kuluttavat tulonsa) valtion kassaan, mutta jälkisärky on kova - eikä Buracapsit enää autakaan. Suomalaisten köyhien määrä pompsahtaa yli miljoonaan ja suomalaisilla ei ole varaa ostaa kotimaisia tuotteita. Seuraa työttömyyttä, konkursseja jne.
Seuraa lama, itseaiheutettu.
"Jos pitää valita suomalaisen työn verottamisen ja Harrikoiden tai Niken lenkkitossujen verottamisen väliltä, niin otetaan mieluummin jälkimmäisiltä - kuin suomalaisesta työnteosta", puolusteli Katainen verolinjaansa. Miljoona suomalaista köyhää eivät osta Harrikoita tai Niken lenkkareita.
Suomalaiset ostavat suomalaisia tuotteita - jos siihen on euroja ja mahdollisuus ostaa. Vaan kun ei ole. Suomalaisten ostovoima on EU-maiden heikoimpia - ja hallitus sitä ostovoimaa entisestäänkin heikentää.
Katainen haluaa palauttaa Suomeen 1990-luvun alussa kehitellyn yhtiöveron hyvitysjärjestelmän avoir fiscalin, jonka mukaan osingonsaaja saa vähentää pääomaverotuksesta yhtiön yhteisöveron. EU-sääntöjen mukaan avoir fiscal'ia piti käyttää myös ulkomaisten osingonsaajien eduksi, joten siitä luovuttiin.
Pääomaveroista ei 450 yrittäjälle suunnatussa seminaarissa juurikaan keskusteltu. Antaa siis rikkaiden muuntaa edelleenkin ansiotulonsa matalasti verotetuksi pääomatuloksi - vai mitä.
Muistikohan Katainen kertoa kokoomuksen viime vaalien lupauksesta yrittäjille:
energiavero ei saa rasittaa teollisuutta?
Jungner (SDP:n puoluesihteeri) palautti "Buracaps verotusta" suunnitelleen Kataisen todellisuuteen:
valtion budjetti on tänä vuonna 8 miljardia alijäämäinen. Talouskasvulla voidaan saada korkeintaan noin kolmasosa. Lput pitäisi kattaa veronkorotuksilla ja säästöilllä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Avoir fiscal - auvoisaa ahneutta
Pauli Vahtera Julkaistu 20.05.1995
Avoir fiscal-järjestelmää perusteltiin sillä, että sen avulla yrityksiin jää omaa pääomaa ja velkaantuneiden suomalaisten yritysten omavaraisuusasteet kohotetaan kansainvälisille tasoille kestämään lamoja ja laskusuhdanteita ja mahdollistamaan uuden investoinnit ja innovaatiot.
Avoif fiscal synnytti ennennäkemättömän ahneuden suomalaisiin yrityksiin. Kun alhaiset verot on jo yrityksen toimesta maksettu, ne on saatava keinolla millä hyvänsä omistajien käyttöön pääomatuloina. Sanotaan, että se onkin yritystoiminnan tarkoitus: tuottaa tuloa omistajille. Viis silloin työllistämisestä, jatkuvuudesta, investoinneista, kansantaloudesta.
Verolainsäädännön muuttaminen on saanut monet yritykset varuilleen. 28 %:n verokeskustelu teki jo sen, että osinkoja jaettiin viime vuodelta reilummin kuin aiemmin. Puheet osinkotulojen verojen “omavastuuosuudesta" saivat aikaan jo valmiiksi tuhansien ylimääräisten yhtiökokousten kokouspöytäkirjat, jotka tulostetaan paperille, jos uusi hallitus koskee tähän ainutlaatuiseen etuisuuteen.
Verokonsultit puhuvat, ettei tämän sukupolven aikana enää näin hyvää verolakia tule ja yritysten tyhjentäminen kiihtyy.
Tilinpäätöksiä on rukattu osingonjakokuntoon. Mitä suurempi nettovarallisuus, sitä pienemmät omistajan verot. Sen saa aikaiseksi jättämällä kuluja kirjaamatta ja poistoja tekemättä. Jälleen kirjanpitolaki jää verotuslakien jalkoihin.
Palkkatuloja on muutettu osinkotuloiksi. Kaikki kynnellekykenevät tilienpitäjät, tilintarkastajat ja asianajajat etunenässä alentavat palkkojaan ja ottavat erotuksen osinkoina. Totta kai, sillä sanotaanhan, että “Toisia hän on auttanut ja itseään tulee auttaa ensimmäisenä."
Tilinpäätösten vertailukelpoisuuden kanssa on sitten niin ja näin. Voitot suurenevat ja henkilöstökulut alenevat. Toiminta näyttää tehostuneen. Muttei yhtiön taloudellinen asema siitä muutu, koska rahat jaetaan osinkoina.
Avoir fiscaliin liittyy myös riskien karttaminen. Investointien sijasta hyvin menestyneiden yritysten kassat pullottavat rahaa, koska se lisää nettovarallisuutta. Vaikkei käyttöpääomaa tarvittaisikaan, kannattaa tehdä osakepääoman korotus ja siirtää vaikka lainaksi otettua rahaa yrityksen kassaan. Quick ratiot ovatkin aivan uusilla asteikoilla seuraavaan osingonjakoon saakka.
Verosuunnittelu on saanut yritysten sisäisetkin suhteet äärirajoille. Kukaan ei enää pohdi, miten yritys pärjää viiden vuoden kuluttua, vaan kaikki haluavat jakaa itselleen avoir fiscal-tuloja.
Tämä sodan jälkeen syntynyt sukupolvi, joka jo muutoinkin on saanut kaiken haluaa vielä lisää.
Useissa yrityksissä on syntynyt väliinputoajien sukupolvi, jotka jäävät paitsi osakkuudesta, osingoista, asiakkaista ja veroeduista. Mutta mikä pahinta: yrityksen jatkuvuudesta ei enää huolehdita. Sen sijaan käydään tarjouskilpailuja vessapapereiden hankinnoissa - lisäähän sekin avoir fiscaalia.
Tämän pakinan viestiä kielletään sillä, ettei kaikkia voittoja jaeta osinkoina. Eipä niin, vielä, sillä 15 %:n nettovarallisuuskatto hidastaa voiton jakoa. Suunnitelmat yrityspankkien purkamisesta ovat jo olemassa: jos hallitus korottaa pääomatuloveroa, puretaan Suomessa tuhansittain yrityksiä. Sitä ennen niiden liiketoiminta on myyty uudelle samannimiselle yritykselle, joka saa verovähennykset tuloistaan ja vanhaan jäävä iso varallisuus siirretään pääomatuloina omistajille.
Toivottavasti ne rahat sijoitetaan myös osingonsaajan eläketurvaan, sillä työ- ja yrittäjäeläkkeet jäävät avoir fiscalin jalkoihin. Sitä paitsi palkka voidaan nostaa pilviin kun eläkeikä lähestyy, sillä vanhojen vuosien eläkemaksujen määrällä ei ole mitään vaikutusta eläkekertymään. Suurten ikäluokkien pitää saada kaikki.
Suomi on todellinen veroparatiisi. Monet Cayman-saarille rahansa siirtäneet pohtivat, miten ne saataisiin tänne takaisin, kun täällä todellinen verokanta on nolla, eikä täällä tarvitse maksaa rekisteröimismaksuja eikä pelätä hämärämiesten välistävetoja.
Ei ihme, että kaikki vastustavat pääomatuloihin kajoamista. Onhan se ihan oikein, että palkkatulojen marginaaliverotus on 70 % silloin kun voi käytännössä verotta nostaa miljoonien osingot tekemättä yhtikäs mitään. Asiaa perustellaan myös sillä, että yritysten maksamat verot ovat lisääntyneet ja pääomatuloverojen määrä on pieni. Tietenkin näin on, koska samanaikaisesti avoir fiscalin takia moninverroin suurempi määrä palkkaveroja on jäänyt kokonaan maksamatta. Vaikka palkkaveroja korotetaan, verokertymä alenee.
Pääoman karkaamisen pelossa voitaisiin pohtia, missä maassa verot ovat miinusmerkkiset. Eli valtio maksaa yritykselle siitä, että se jakaa osinkoa. Sekin maa on lähempänä kuin arvaattekaan, sillä niin monen yrityksen jakamat omistajille verovapaat osingot ovat lähtöisin yritystuista, vientiavustuksista, työllistämistuesta ja investointiavustuksista.
Nekin varat on ensin kerätty keskiluokalta korkeina palkkaveroina. Sellaisen maan täytyy olla Hölmölandia.
Kyllä tässä samaisessa seminaarissa nähtiin kuka on kuka, kyllä tämä Mikael Jungner peittosi mennen tullen Mari Kiviniemen ja Jyrki Kataisen talous- ja yritysverotiedoissa. Kyllä heiveröissä käsissä on ollut Suomen rahapolitiikka, Jyrki Katainen pitää alviakin progressiivisena verotuksena. Tämä oli hieno juttu, että Jutta Urpilainen ei tullut tähän tilaisuuteen, vaan siellä SDP:tä edusti puoluesihteeri Mikael Jungner. Osaaminen näkyi tässä seminaarissa ja täytyyhän hänen taloustietämyksensä olla aivan erisfääreissä, kuin Mari Kiviniemellä ja Jyrki Kataisella. Mikael Kungner pisti YLE:n johtajana YLE:n asiat kuntoon muutamassa vuodessa ilman henkilöstölle aiheuttamia henkisiä vaurioita. YLE:n henkilkunta rakasti johtajaansa ja he ilmoittivat pettymyksensä, kun porvarit pistivät YLE:n johtoon mieleisensä miehen.