Perussuomalaisten 10 teesiä aluepolitiikasta

...jotain järkevää tekstiä.

Kuten normaalistikin on huomattu, noita vaatimuksia ja "slouganeita" milloin kenenkin kehittämiä Timo Ja masa esittävät, mutta ratkaisuista eivät puhu mitään!
Kohta 1) Kuinka nuo maaseuu ja pienet keskukset luovat tuon infan jonka varaan he tulevaisuutensa luovat?
Kohta 2) Tosiasiasssa tällä hetkellä suomessa on jopa turhia korkeakouluja ja vain selkeästi tuottavaan toimintaa ja koulutukseen tähtäävien yksiköiden ylläpito on järkevää. Mitä synergiaetuja moiset hajautetut opinahjot muka toisi ja millä kustannuksilla.

kohta 3) On selkeä totuus että PK- seutu ja varsinkin Helsinki on suomen talouden, kulttuurin, koulutuksen ja politiikan veturi jolloin on selkeää, että huippualat koulutuksineen vakiinnutetaan Helsinkiin /PK-seudulle. Nimenomaan innovatio keskittymät ovat se todellisuus jonka varassa kannattaa elää. Se pitäisi huomioida myös haja-asutus alueilla.

Kohta 4) keinotekoinen aluepolitiikka on tähän saakka ollut KEPUN heiniä, mutta nyt tuntuu jo perussuomalaisetkin kepulaistuvan, muutoin vaikeasta kemiasta huolimatta. Lähtökohtana on pidettävä, että jokainen kunta Joita nytkin yhä on liikaa, pitää pystyä luomaan sellainen toiminnallinen infa että se tukee ja kehittää kuntalaistensa kykyä saada sekä palveluita, että luoda mahdollisuuksia toiminnalliseen kehittymiseen.

Kohta 5) Hallinto ja markkinat eivät ole kehityksen tai alueellisen kehittymisen este, kyllä se este tulee ihan niistä asenne asetelmista joita kullakin alueilla on perinteisesti noudatettu ja siitä ettei ole valmiuksia raottaa sitä omaa pussia kun tahdotaan jotain uutta, eli kehitystä.

kohta 6) Jopa kainuulaiset toteavat , että ko. hallintokokeilumalli oli keskonen, eikä sinällään edes testivalmis. oli siinä + puoliakin, mutta myös paljon noita - merkkisiä asioita, ja ne ilmenivät pääosin huonoista toteutuksita johtuvsta ratkaisuista.
Kohta 7) Miten kunnissa voidaan luoda erillistä taloudellista ja toiminnallisesti vastuullista kunnanosahallintoa. Eli pienten kuntien jo nyt rankkaa kustannusrakennetta kasvatettaisiin muodostamalla hallintorakennelma, hallintorakennelman sisään! Mielipuolista.

Kohta 8) Valtion tuella yrittäjäksi ja sitä kautta työllistäjiksi? meillähän on ns. starttiraha mahdollisuus olemassa, sekä erillaisia Keran ym. tahojen luomia "ala yrittäjäksi" tukimuotoja. Yrittäminen vaan kun vaatii sitä henkilökohtaista panostamista ensisijaisesti, eikä vaan pelkkää halua.
Kohta 9) Olisi mielenkiintoista saada tarkempi määritelmä noista runsaista uusiutuvista energiamuodoista, sillä nytkin meillä mätänee metsiin joka vuosi n. 28 milj. kuutiota energiakäyttöön soveltuvaa puuta mutta sitä ei korjata, koska maaisännät saavat siitä suuremman korvauksen, kun se jätetään metsään. tuolla määrällä oikeasti ja teoreettisesti voitaisiin luoda jopa useita kymmeniä pieniä alueellisia voimaloita, mutta niiden kannattavauus ja varsinkin juuri tuon tarvittavan hakepuun saanti ongelmat eivät luo mahdollisuuksia edes tuolle teoreettiselle toteutukselle. tästä voimme kiittää sekä maaisäntien laiskuutta,ahneutta, että myös kepulaisia, joiden toimesta me maksamme yhä vielä liikaa tukiaisia asioista, joilla voitaisiin kuitenklin luoda selkeää yritystaloudellista tulosta. Mitään ylenpalttisia tuulienergia muotoja on turhaa edes julkituoda, sillä sisämaahan ko. energiatuotanto ei sovellu miltään osin, eikä vesivoimankaan suhteen ole suuria mahdollisuuksia käytettävissä, joskin tehostamalla entisiä lisäpotentiaalia saataisiin kyllä. Turpeen suhteenkin voi olla skeptinen, sillä vbaikka mahdollisuuksia olisi, niin toiminnat estetään millon mihinkin syyhyn vedoten.(vain n. 3,5-5% turvealasta on tuotannossa. ja suomen pinta-alasta lähes 30% on suota)

Kohta 10) Kyllä tuo tiheä pysäkkiväli kokeilu raideliikenteessä oli kannattavaa lopettaa jo viimeistään -70 luvulla, sillä autoistuminen ja alueelliset väestörakeenteliset muutokset loivat moisen ajatuksen täysin turhaksi. Joku Vaasa-Seinäjoki ratayhteydestäon jokseenkin turhaa, sillä huomattavasti kansantaloudellisesti ja liiketaloudellisesti älykkäämpää olisi luoda selkeä ja oikeasti nopea ratayhteys välille Helsinki- Rovaniemi tai jopa Helsinki - Tornio. Noilla alueilla kuitenkin on sekä taloudellista, että populaatio merkitystä. Tuolla raideosuudella voitaisii luoda sellaisiakin työssäkäyntiyhteykisä, joita nyt vain mielikuvissa ajatellaan, mutta rataosuuksien kunnon ja hitauden takia ei voida luoda fiktiosta faktaksi. meillä juna menee esn helsinki -Rovaniemi väliä niin kauan , että pitää ottaa makuuvaunupaikka. keskieuroopassa ja Aasiassa ko. väli mennään n. 3-4 tunnissa.

Kun vaaditaan, niin pitää olla asettaa selkeitä ratkaisuja. Nyt tässä aloituksen 10 kohdan teesivalikoimassa ei ollut ratkaisun alkuakaan. Mutta.....

PS:n ehdokkailla tuntuu olevan asian suhteen kaikista käytännönläheisimmät näkökulmat. Esim. Pekka Tiusanen HKI:n vaalipiiristä kommentoi asiaa: "Onko noin 200.000 asukkaan Vantaa liian pieni kunta? Jos Helsingin johtoporras ei kykene hoitamaan lumia pois kaduilta tätä esitystä paremmin, miten se osaa hoitaa Vantaan ja Helsingin lumiasiat ?.."