Kuolinpesän varojen käyttö?

Pankki ei ole mikään tekijä asiassa , siis ei hyväksy tai hylkää mitään.
Jokaisen järki sanoo että henkilökohtaiset kulut mitkä asiasta aiheutuu on kuluja ja niiden käyttöön voi käyttää varoja mitkä ovat muutoinkin kuuluneet perinnönjättäjän talouteen.

Perunkirjan tekijän on vain ne kirjattava perunkirjaan kuluina. Tämän myös hän tekee kuitteja vastaan. Tähän ei liity pankki elei sitä liitetä siihen joka myös on vain palkallinen yrittäjä tässä osapuolena. Laki perunkirjoituksesta kertoo menetelyt.

Todellisuus auttaa kirjoitti:

Pankki ei ole mikään tekijä asiassa , siis ei hyväksy tai hylkää mitään.
Jokaisen järki sanoo että henkilökohtaiset kulut mitkä asiasta aiheutuu on kuluja ja niiden käyttöön voi käyttää varoja mitkä ovat muutoinkin kuuluneet perinnönjättäjän talouteen.

Perunkirjan tekijän on vain ne kirjattava perunkirjaan kuluina. Tämän myös hän tekee kuitteja vastaan. Tähän ei liity pankki elei sitä liitetä siihen joka myös on vain palkallinen yrittäjä tässä osapuolena. Laki perunkirjoituksesta kertoo menetelyt.

Lue lisää

Pankin menettelyllä ei ole merkitystä siihen, mitkä menot perinnön jaossa hyväksytään pesän menoiksi ja mitä ei hyväksytä, siitä päättävät osakkaat yhdessä - tai jos eivät päätä, niin oikeuden määräämä pesänjakaja.

Mutta käytännön kannalta pankin hyväksymisellä toki on isokin merkitys.

Ap kysyi, voidaanko esim. hautausmenot maksaa pesän varoista. Jos pesän rahavarat ovat pankkitilillä, pankki tuossa vaiheessa ratkaisee, mitkä menot tililtä voidaan maksaa. Niitä ovat juuri hautaukseen liittyvät, kuten myös vainajan nimellä tulleet sairaalalaskut, asunnon yhtiövastike tai vuokra yms. Tällaisiin menoihin ei vaadita kaikkien osakkaiden antamaa valtakirjaa. Sellaisetkin menot, jotka eivät yhtä selvästi ole vainajan tai pesän menoja, voidaan pesän tililtä maksaa, jos maksaja esittää sukuselvityksen ja kaikkien osakkaiden valtakirjat.

nix_nax kirjoitti:

Pankin menettelyllä ei ole merkitystä siihen, mitkä menot perinnön jaossa hyväksytään pesän menoiksi ja mitä ei hyväksytä, siitä päättävät osakkaat yhdessä - tai jos eivät päätä, niin oikeuden määräämä pesänjakaja.

Mutta käytännön kannalta pankin hyväksymisellä toki on isokin merkitys.

Ap kysyi, voidaanko esim. hautausmenot maksaa pesän varoista. Jos pesän rahavarat ovat pankkitilillä, pankki tuossa vaiheessa ratkaisee, mitkä menot tililtä voidaan maksaa. Niitä ovat juuri hautaukseen liittyvät, kuten myös vainajan nimellä tulleet sairaalalaskut, asunnon yhtiövastike tai vuokra yms. Tällaisiin menoihin ei vaadita kaikkien osakkaiden antamaa valtakirjaa. Sellaisetkin menot, jotka eivät yhtä selvästi ole vainajan tai pesän menoja, voidaan pesän tililtä maksaa, jos maksaja esittää sukuselvityksen ja kaikkien osakkaiden valtakirjat.

Lue lisää

Missä vaiheessa kuolinpesässä Pankista tulee vainajana ja perikunnan edunvalvoja tai määräävä asiamies?

Nähdäkseni vainajan tilin omistus ei siirry kuolemassa pankin omistukseen/hallintaan. Siis jos "pankki" eli henkilö pankissa ottaa kantaa suoritettavaan maksuun on se henkilön "pankin" mielipide ei muuta.

Todellisuus auttaa kirjoitti:

Pankki ei ole mikään tekijä asiassa , siis ei hyväksy tai hylkää mitään.
Jokaisen järki sanoo että henkilökohtaiset kulut mitkä asiasta aiheutuu on kuluja ja niiden käyttöön voi käyttää varoja mitkä ovat muutoinkin kuuluneet perinnönjättäjän talouteen.

Perunkirjan tekijän on vain ne kirjattava perunkirjaan kuluina. Tämän myös hän tekee kuitteja vastaan. Tähän ei liity pankki elei sitä liitetä siihen joka myös on vain palkallinen yrittäjä tässä osapuolena. Laki perunkirjoituksesta kertoo menetelyt.

Lue lisää

Tässä ei kysytty mitä kuluja perukirjaan voidaan pesälle perunkirjoituksessa merkitä, vaan mihin kuluihin voidaan pesän varoja käyttää ENNEN perunkirjoitusta. Ja jos ne pesän varat ovat pankkitilillä, pankki tasan tarkkaa hyväksyy tai hylkää pankille toimitetut, kuolinpesän tililtä veloitettavaksi tarkoitetut laskut.

Luepa seuraavan kerran kysymys ja vastaus huolella.

vainajan oikeusturva kirjoitti:

Missä vaiheessa kuolinpesässä Pankista tulee vainajana ja perikunnan edunvalvoja tai määräävä asiamies?

Nähdäkseni vainajan tilin omistus ei siirry kuolemassa pankin omistukseen/hallintaan. Siis jos "pankki" eli henkilö pankissa ottaa kantaa suoritettavaan maksuun on se henkilön "pankin" mielipide ei muuta.

Lue lisää

>>Missä vaiheessa kuolinpesässä Pankista tulee vainajana ja perikunnan edunvalvoja tai määräävä asiamies?

nix_nax kirjoitti:

>>Missä vaiheessa kuolinpesässä Pankista tulee vainajana ja perikunnan edunvalvoja tai määräävä asiamies?

Ja se pankkitilihän voi olla testamentattu vaikka paikalliselle kissansuojeluyhdistykselle, jolloin edes kuolinpesän osakkaat eivät voi edes yhdessä hallita tiliä. Pankki tarvitsee siis perukirjan ennen kuin se voi päätellä, keltä tarvitaan valtakirja tilin käyttämsieen.

16+13 kirjoitti:

Tässä ei kysytty mitä kuluja perukirjaan voidaan pesälle perunkirjoituksessa merkitä, vaan mihin kuluihin voidaan pesän varoja käyttää ENNEN perunkirjoitusta. Ja jos ne pesän varat ovat pankkitilillä, pankki tasan tarkkaa hyväksyy tai hylkää pankille toimitetut, kuolinpesän tililtä veloitettavaksi tarkoitetut laskut.

Luepa seuraavan kerran kysymys ja vastaus huolella.

Lue lisää

Sen verran sillä on merkitystä, että jos ensin esitetään vainajan pankkitilin saldo kuolinpäivältä ja sitten perukirjaa tehdessä saldo onkin ihan muuta - pitää selvittää mitä siinä välissä on tapahtunut ja mihin vainajan varoja on käytetty.

edunvalvojan sijaine kirjoitti:

Sen verran sillä on merkitystä, että jos ensin esitetään vainajan pankkitilin saldo kuolinpäivältä ja sitten perukirjaa tehdessä saldo onkin ihan muuta - pitää selvittää mitä siinä välissä on tapahtunut ja mihin vainajan varoja on käytetty.

Lue lisää

Ovat nimen omaan kuolinpäivän tai tarkemmin kuolinhetken tiedot.
Perunkirjoituksessa ei käsitellä senhetistä varallisuutta vaan kuolinhetken varallisuutta.

Vielä tarkennuksena omakohtaisen kokemus.
Henkilö kuoli varhain aamulla ja leski juoksi heti pankkien auettua siirtämään huomattavan summan toiselle tilille ja toimitti perunkirjoitukseen sitten iltapäivällä hakemansa saldotiedot.
Kun tämä "sutkaus" huomattiin oikaistiin perukirja vastaamaan oikeaa kuolinhetken tilannetta.
Eli joskus kuolinpäivän saldo ei ole riittävän tarkka vaan tarvitaan tarkalleen kuolinhetken tilanne.

Jakotilaisuudessa sitten käsitellään jakohetken varallisuutta ja siinävaiheessa voidaan vertailla kuolinhetken ja jakohetken erotuksia.

nix_nax kirjoitti:

>>Missä vaiheessa kuolinpesässä Pankista tulee vainajana ja perikunnan edunvalvoja tai määräävä asiamies?

Ydin on että ihmiset itse ovat rehellisiä ilman PANKIN tai jonkun muun tahon ennakkoluuloa.
Jostain ihmeestä on tullut yleiskäsitys ja valtaväittämä /oletus että pankki ja rahamaailma asioi aina epärehellisten ihmisten kanssa ja hyvin paljon asioidenhoitossa on outoa ja käsittämätöntä piiloarvostelua ja tuomarointia. On toki totta että, kaikki väärinkäytös ja ym sotku ja epäselvyys tulee estää ja auttaa hoitamaan asiat läpinäkyvästi ja kokonaisoikeudellisesti.

Valvonta vastuu on perikuntienkin osalta viimekädessä paljon suurempi asia ja juttu selviytyä kokonaisuudesta. Tähän todelliseen kokonaisuuteen ei PANKKI pysty. Koska järjestelmässä ja laissa on 3 kk määräaika perunkirjoituksen tekemiseen olisi aika helppoa jäädyttää tilit ja toimijat ja maksullisia palveluja antavat tahot odottaisi tuon viiveen jolloin ei mitään tarvitseisi kustantaa rahalla ns: väljässätilassa /ilman omistusta olevilta tileiltä. Saaja osapuolet kun ovat aina ne samat joiden kuluja voi vain olla ne ovat verottaja,julkinen perintä,terveydenhuolto, hautaustoimisto,seurakunta ja kaikilla näillä on mahdollisuus odottaa lain velvoittama perunkirjoitusajan kuluminen. Sehän olisi vain kierron nytkäyttämistä eteenpäin. Ei tappiota kenellekkään. Täten perikuntalaiset ja läheiset välttyisi turhalta syyllistämiseltä ja syyllisyydeltä ja epäilyiltä ja järjestelmä saisi sen mitä on "tilannut". Perunkirjan jälkeen olisi valtakirjat,hoitavat tahot ja omistuoikeudet selvät ja asiat voisi hoitaa ja "ajallaan". Tuskin vainajakaan kiirehtii?