Kainuuseen.
8.2.2011 STT uutisoi, että Ganadalainen kaivosyhtiö rupeaa vastaamaan Talvivaarasta louhitun ja Harjavallassa eroteun uraanin varastoinnista ja myynnistä (käytöstä) edelleen.'
Voimassa olevia ympäristölupia ei vielä ole, mutta molemmat tahot toimivat omalla "tietämyksellään".
8.2.2011 STT uutisoi, että Ganadalainen kaivosyhtiö rupeaa vastaamaan Talvivaarasta louhitun ja Harjavallassa eroteun uraanin varastoinnista ja myynnistä (käytöstä) edelleen.'
Voimassa olevia ympäristölupia ei vielä ole, mutta molemmat tahot toimivat omalla "tietämyksellään".
Vastaukset 12
Vanhimmat
Sotkamo to 18. marraskuuta 2010
Paula Lehtomäki tiesi Talvivaaran osakkeiden arvon nousevan?
Ympäristöministeri Paula Lehtomäellä täytyi olla tietoinen Talvivaaran kaivosyhtiön uraanin hyödyntämistarkoituksesta jo kuukausia ennen osakkeiden ostamista.
Finanssivalvonnan selvityksen mukaan ympäristöministeri Paula Lehtomäellä ei ollut tietoa Talvivaaran uraanihankkeesta.
On kummallista, jos hänelle ei tietoa annettu, vaikka virkamiehet tiesivät ympäristöministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä uraanin hyödyntämisaikeista ja kaivoksen uraanin suuresta määrästä jo kuukausia ennen asian julkistamista.
Talvivaaran uraanituotannon aloittamisesta käytiin Säteilyturvakeskuksen (STUK) virkamiesten ja kaivosyhtiön edustajien kanssa ensimmäiset varsinaiset neuvottelut toimilupahakemuksen jättämisestä 13.11.2009. Säteily- ja ydinturvallisuutta valvova viranomainen antoi neuvoja ja tietoa toimilupahakemusta varten.
– Neuvottelu käytiin ja kysymyksessä oli huomattavan suuresta uraanimäärästä, joten ilmoitimme, että meillä ei ole mahdollisuutta antaa sellaiseen toimilupaa. Lupahakemus menee valtioneuvoston käsiteltäväksi, kertoo STUK:n ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvontaosaston apulaisjohtaja Arja Tanninen.
Roi-Pressin saamien tietojen mukaan tapaamisen jälkeen tieto levisi myös ympäristöministeriöön sekä työ- ja elinkeinoministeriöön, joten Paula Lehtomäki ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiesivät Talvivaaran aikeista aloittaa uraanin tuotanto.
Mauri Pekkarinen väittää saaneensa tiedon kaivoksen johdolta uraanituotannon aloittamisesta vasta sen julkistamista edeltävänä iltana.
Paula Lehtomäen ja hänen perheensä Talvivaaran osakkeiden ostot tapahtuivat 15. ja 21. tammikuuta sekä 11. ja 16. helmikuuta 2010.
Tammikuussa perhe osti osakkeita noin 200 000 eurolla ja helmikuussa 100 000 eurolla. Uraanin hyödyntämisuutisen jälkeen Talvivaaran osakkeiden arvo on ollut nousussa.
Arja Tanninen sanoo, että tilaisuudesta ei annettu tietoa julkisuuteen, mutta muusta tiedon leviämisestä hän ei puhu.
- Talvivaaran edustajien ja meidän virkamiesten neuvottelut olivat kahdenkeskiset, ei niistä tietenkään tiedotettu julkisuuteen.
- Kyllä meillä on ollut kaikesta tietoa, mehän neuvottelemme toimijoiden kanssa. STUK:n kanssa tiedot kulkevat vaivattomasti. Meillä on ollut Talvivaaran uraanista tietoa jo pitkään, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön ydinenergiatarkastaja Jorma Aurela.
Talvivaaran uraaniesiintymä on todella suuri, kaivoksessa on arvioiden mukaan 3000–9000 tonnia uraania. Pienen ja suuren uraanimalmion rajana pidetään 1000 tonnia uraania.
Ministeri Lehtomäki ei ole halunnut kommentoida asiaa Roi-Pressille lukuisista pyynnöistä huolimatta.
Sven Pahajoki
moneen kertaan?
1) Vuosia sitten on lehdissä kerrottu Talvivaaran nikkelikaivoksen malmin sisältävän myös uraania.
2) Kaivoksen suurin riski on ollut toimiiko uudentyyppinen nikkelin erotteluprosessi riittävän hyvin. Tällä seikalla on ratkaiseva merkitys kaivoksen/yhtiön arvoon.
3) Viime vuonna alkoi näyttää siltä, että nikkelin tuotanto saadaan riittävälle tasolle. Suora vaikutus osakkeen hintaan.
4) Koko ajan on Talvivaarassa ollut "jätekasa", jossa on uraania. Uraania alettiin ilmoitusten mukaisesti erotella malmista koemielessä. Ympäristölupa puuttuu vielä. Olisi aivan järjetöntä jättää jo kaivettu uraani hyödyntämättä.
5) Talvivaara Oy:n osakkeen hinta seuraa lähes 1:1:een nikkelin maailmanmarkkinahintaa, koska kaivoksen mineraaleista nikkelin merkitys on ylivoimaisesti suurin. Uraani on kiva lisäboonus, joka ei kuitenkaan määrää yhtiön osakkeen hintaa.
TAUSTA: Talvivaara haisee ja pölyää. Kaivoksen räjäytykset heittävät pölyä ilmaan. Julkaistu 04.03.2010
Räjäytys Talvivaaran kaivoksessa. Harmaa pilvi nousee kaivoksesta.
Euroopan suurimmaksi ja uudenaikaisimmaksi kehutun Talvivaaran kaivoksen päästöt aiheuttavat harmia Kainuussa. Ympäristölupien mukaan haittojen piti pysyä kaivosalueella. Parin ensimmäisen toimintavuoden kuluessa on paljastunut, että rikki haisee ja pöly lentää kauas kaivokselta.
Oikein. Paikan oikea nimi on Mustamäki. Alueen kalliot ovat kuulua Kainuun mustaliusketta. Nimensä kaivosyhtiö on ottanut kymmenen kilometrin päässä kaakossa olevalta Talvivaaralta. Se on Natura-alue, säilöttyä Kainuun korpien kuiskintaa. Luontohenkinen nimi sointuu kansainväliselle pörssiyhtiölle.
Lassin luontopolku
On tiistai, maaliskuun toinen päivä 2010. Olemme tulleet kuvaamaan louhintaräjäytystä, koska alueen asukkaat kilometrien päästä valittavat tärinästä. He valittavat myös kaiken sotkevasta grafiittipölystä ja astmakohtauksia aiheuttavasta rikinhajusta.
Ajamme Talvivaaran kuvauspaikalle kaivostoiminnan päällikön Arto Suokkaan mustan maasturin perässä pitkin Lassin luontopolkua. Se on kaivosalueen halkaiseva kiitoratamainen päätie. Tien nimi lukee kyltissä ja on annettu kaivoksen nykyisen johtajan Lassi Lammassaaren mukaan. Yhtä näyttävälle baanalle Talvivaaran johtajat laskeutuvat Heathrow'ssa kun menevät esittelemään yhtiötä sen kotipörssiin Lontooseen.
Kemiitti pölläyttää
Talvivaaran kaivososakeyhtiön avolouhoksella räjäytetään mustaliuskekalliota. Se sisältää yhtiön saalistamaa nikkeliä, sinkkiä ja kuparia. Louhinnassa syntyvät paukku paukulta 2,4 kilometriä pitkän avolouhoksen jättiläisenportaat. Porras on viisitoista metriä korkea ja seitsemänkymmentä metriä leveä.
Asetumme kuvaamaan räjäytystä vajaan kilometrin päästä. Suokkaan mukaan latauksessa on 40 000 kiloa Kemiitti 510 -nimistä ainetta. Se on kolmen nesteen yhdistelmä, joka on pumpattu kallioon porattuihin räjäytysreikiin.
Varoitussireenin piippaus tihenee. Neljännestä vaille kaksi iltapäivällä näemme, kuinka hiilenmustanharmaa, kamman piikkejä muistuttava räjähdysten rivistö purkautuu ylöspäin sulautuen saman tien yhtenäiseksi pilveksi. Samalla räjähdyksen ääni ehtii korviimme. Muutamassa minuutissa räjähdyspilvi on hävinnyt ankean harmaaseen pilvitaivaaseen, joka sataa märkää lunta.
Rantasaunan kuistilla
Kajaanissa asuvalla Ari Kanasen perheellä on nätti punainen rantasauna Hakonen-nimisen lammen rantatörmällä kolmen kilometrin päässä kaivoksesta. Hakonen on ollut kirkasvetinen lähde, mutta 1970-luvulla tehdyt tehometsätalouden ojitukset ovat tummentaneet vettä. Nyt Hakonen on paksussa jäässä ja hangessa.
Kananen harjaa lunta saunan kuistilta ja lumi on aavistuksen harmaata. Pihalla hanki on pöyhittäessä harmahtavaa. Kuin harmaalla sävytettyä valkoista seinälateksia.
Kuvaajaa varten Kananen tekee kuistinpenkiltä valkoisella talouspaperilla koepyyhkäisyn. Paperi muuttuu hiilenmustanpuhuvaksi.
- Joka kerta, kun tuulee kaivokselta päin, on pahimmillaan päivittäin pyyhittävä pölyt.
Pyyheliina, joka on pyyhitty talon ulkona olevaan penkkiin. Liina mustana pölystä. (YLE)
Kanasen mukaan pölypiina on alkanut kaivoksen tulon jälkeen. Viime keväänä kaivosyhtiö kävi Kanasen mukaan imurilla puhdistamassa mökin ja saunan ulkoseinät. Nyt seinähirsissä näkee silmillä lyijykynän jäljen värisen pölyn. Toimittajan tutkiva koepyyhkäisy saunan seinähirteen mustuttaa etusormen.
- Näitä haittoja on pölyn lisäksi melu ja tärinä ja nyt viimeisimpänä rikkivetyhaju. Sitä ei kukaan osannut odottaa. Me on oltu Kajaanin asunnolla tänä talvena ihan mielellään.
Lasien kilinää
Keltaisenruskea tiilitalo seisoo pellon reunassa kilometrin päässä rantasaunasta. Se on Ari Kanasen vanhempien koti. Äiti Salme Kananen on muiden kainuulaisten tavoin ihmetellyt, miksi laajoissa YVA-selostuksissa ja Talvivaaran kaivoksen ympäristöluvassa ei puhuttu haittojen leviävän kaivospiirin ulkopuolelle
- Hajuhaitoista ei ollut mitään ja tärinän ja pölyn sanottiin pysyvän kaivosalueella. Räjäytyksissä maa tärisee ja paineaalto helisyttää ikkunoita ja astioita kaapissa, sanoo Salme Kananen.
Salmen mies Juhani sai syksyllä voimakkaasta rikinhajusta astmakohtauksen metsässä. Myös Kainuun ELY-keskukseen on tullut soittoja hengityshaitoista.
Vuokatista hajuvalituksia
Rikki on haistettu ajoittain Kajaanissa, josta on matkaa kaivokselle kolmekymmentä kilometriä. Jopa sadan kilometrin päästä Pohjois-Savon Sonkajärveltä on kiirinyt hajuhavaintoja.
Kainuun ELY-keskuksen ympäristögeologi Ilkka Haataja valvoo kaivoksen edesottamuksia viran puolesta. Mädän kananmunan löyhkä on huolestuttanut myös puolen tunnin ajomatkan päässä kaivokselta olevaa Vuokatin matkailukeskusta. Senkin brändi on puhtaus ja luonto.
- Kyllä Vuokatista on tullut useita valituksia hajusta silloin, kun tuulen suunta on ollut sinne, sanoo Haataja.
Jatkoa edelliseen Ympäristöministerin moka, moka, moka...
TAUSTA: Talvivaara haisee ja pölyää. Kaivoksen räjäytykset heittävät pölyä ilmaan.
Vallitsevat tuulet alueella tulevat lounaasta eli menevät kaivokselta Vuokatin vaaroille.
Talvivaara lupaa vain hajuttomuutta
Kaivosyhtiö on luvannut syksystä lähtien, että haju loppuu pian ja sen eteen tehdään kaikki. Haju syntyy selitysten mukaan biokemiallisessa prosessissa jossa käytetään rikkivetyä. Lemu yritetään taltuttaa lipeällä.
Talvivaaran kaivososakeyhtiön bioliuotusmenetelmää on hämmästelty ja ihasteltu laajalti. Syntyy helposti kuva, että nikkeli, sinkki ja kupari otetaan talteen bakteerien avulla - kuin kesämökin kompostissa. Tosiasiassa biokemiallisessa prosessissa käytetään säiliöauto- ja junavaunutolkulla kemikaaleja. Koneissa ja laitteissa on ollut monenlaista vikaa ja tuotanto on seisonut välillä. Yhtiön mukaan juuri käynnistyksissä rikinhaju pääsee leviämään.
Kaivostoiminnan päällikkö Arto Suokas lupaa, että haju loppuu lähiaikoina, kunhan pesureihin saadaan potkua. Entäpä kaivosalueen ulkopuolelle leviävä kiusallinen pöly ja tärinä?
- Pölyä ei saada sataprosenttisesti pois. Mehän räjäytetään kiveä ja pölyä syntyy, mutta me pyritään minimoimaan pölyn määrä.
Pölyämistä on yhtiön mukaan vähennetty luopumalla avomurskaimista ja –kuljettimista. Räjäytysten pöly ja paineaallot vähenevät Suokkaan mukaan kuta syvemmäs avolouhos pääsee.
Sokkeli poikki
Lähimpänä kaivosta on Esko Korhosen tiilitalo. Kymmenen vuotta vanha rakennus on omistajan mukaan kärsinyt vahinkoa räjäytyksistä.
- Viidestä kohdasta on sokkeli poikki, uuni ja palomuuri rikki ja seinässä halkeamia, sanoo Korhonen.
Talvivaaran kaivostoiminnan päällikkö Arto Suokas on toista mieltä.
- Me ei uskota toimintamme vaikuttaneen suuresti näihin muodostuneisiin rakoihin.
Korhonen on pyytänyt ympäristöviranomaisia keskeyttämään räjäytykset. Kainuun ELY-keskus on pyytänyt Talvivaaran kaivosyhtiöltä selvitystä asiasta. Kaivosyhtiö selvityttää asiaa konsulteilla, joiden tärinämittari on ollut pari päivää Korhosen kuistilla.
Päästöt ympäristöluvan vastaisia
Ympäristöluvan mukaan hajua ja pölyä ei pitänyt kulkeutua kaivosalueen ulkopuolelle. Tärinän arvioitiin voivan vaikuttaa vähän perustuksiin Korhosen talon vaiheilla. Haitat kilometrien päässä kaivospiiristä ovat ympäristöluvan vastaisia. Luvan esittelijänä ympäristölupavirastossa ollut Sami Koivula Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta asettelee virkamiesmäisesti, etteivät haitat ole luvan mukaisia.
- Talvivaaran kaivoshankkeessa hakemuksessa oli lähtökohtaisesti esitetty, että toiminnasta ei aiheutuisi pilaantumista kaivospiirin ulkopuolelle, sanoo ympäristöneuvos Koivula.
Viranomaiset voivat tiukentaa lupaehtoja selvitysten jälkeen.
Uraani yllätti myös
Yllätykset Talvivaarassa jatkuvat. Viime kuussa Talvivaaran kaivososakeyhtiö räjäytti uutispommin. Se kertoi tähtäävänsä uraanituotantoon. Yhtiön mukaan kaivokselta on bioliuotettavissa 350 tonnia uraania vuodessa. Yhtiön rinnalla tiedon todistivat Säteilyturvakeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen asiantuntijat.
300-sivuisessa, Lapin vesitekniikka Oy:n tekemässä Talvivaaran YVA:ssa uraani mainitaan vuonna 2005. Siitä käy ilmi, että Talvivaaran malmista on bioliuotuksella irrotettavissa 0,005% uraania. Uraani mainitaan myös kaivosyhtiön lupahakemuksessa.
Yhtiön laskutoimituksen mukaan valtavat louhintamäärät kerryttävät 350 tonnia uraania vuodessa. Nyt uraani menee jätekasaan. Yhtiön kannalta siinä haaskataan kymmeniä miljoonia euroja.
Satojen tonnien uraanijätteestä vaietaan täysin Pohjois-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2007 antamassa ympäristöluvassa. Kaksisataasivuisesta luvasta ei löydy hakusanoilla ”uraani”, ”säteily” tai ”radioaktiivisuus” ainuttakaan osumaa.
Mannaa taivaasta
Talvivaaran kaivosta tuskin Kainuussa moni vastustaa. Se on nyt leivän isä, kun paperiteollisuus on häipynyt globaalin taivaanrannan taa.
Kanasten omakotitalo on Tuhkakylän reunalla. Nimissä on ennettä. Natura-Talvivaaran nimen kopioinut kaivosjätti louhii Mustamäellä pölisevää malmia. Tuhkakylällä ei sada mannaa Kainuun lapsille. Sieltä sataa tuhkaa.
YLE Uutiset / Tapani Leisti
Tulevissa vaaleissa Paula on syytä Uudenmaan äänestäjien huomioda ympäristöministein kytkökset, Paula on tehnyt Paula saa poistua Suomen poliitiikasta.
Oulun vaalipiiri olisi tämän tiedostanut.
Voi laulella venäjäksi vaikka Uralin Pihlajat.
tietäisivät kuinka seuraavissa vaaleissa petturille kävisi. Oulun vaalipiiristä ei Paula nyt menisi läpi.
Uudenmaan keskustalaisilla on Väyrynyn jota tulee tukea ja Paula Pihalle111
tuuheammaksi...
Jokaisen sellutehtaan ympärillä pyörii samat hajut ja kansa tietää leivän tuoksuvan. Nämä muutamat tönöt eivät vauhtia hidasta, juna jatkaa kulkuaan ;)
luokse, sen tietää syntyjään Kainuulainen Lehtömäkikin. Ypäristöasiat sopeutuvat rahaan.
punikkikin. Jotain sitä on muutakin tehtävä kuin pestävä mummojen selkiä.
UPM:N osakkeet ovat nousussa vaikka Kajaani ajettiin alas. Tarvitaan mainareita Tavivaarassa ja kanadalaisetkin ovat osingolla sekä kumppaneina, tämän haistoi Ympäristöministeri. Luvatkin tulevat kuntoon mutta erotetaan uraania etuajassa, siitähän on sovittu.
malmi on jo kaivettukin?
Joo paremmin on UPM:n osakkeilla tienannut kuin Talvivaaralla. Osta sinäkin äläkä kadehdi :)
Suomi nousuun!
on ollut enteellinen, 60 - 70 luvulla voimakaskylä,asuin silloin Kajaanissa.