Keskusta näyttäisi olavan vahvimmillaan moneen kuukauteen ja vahvistuvan koko ajan. Demareiden oppositiokohellus näyttää tulleen tiensä päähän. Hesarin tutkimus antaa vahvan signaalin siitä, että nykyinen hallituspohja jatkaa vaalin ja kokoomuksen voiton jälkeen.
Tässä pari sitaattia:
"Keskustalaisista kaksi kolmasosaa haluaa jatkaa hallitusyhteistyötä kokoomuksen kanssa, ja kokoomuslaisista lähes yhtä moni haluaa jatkaa yhteistyötä keskustan kanssa. Vain noin kolmannes keskustalaisista ja kokoomuslaisista haluaa sosiaalidemokraatit hallituskumppanikseen."
Keskusta alkaa siis viisastua, mutta SDP on pahasti hajalla:
"SDP:n kannattajista niukka enemmistö mainitsee mieluisimpana päähallituskumppanina keskustan, mutta toisaalta 39 prosenttia puolueen kannattajista mainitsee kokoomuksen. Jako heijastaa puolueen sisäistä jakautumista sinipuna- ja punamultademareihin."
HS:n johtopäätös on karu, mutta looginen:
"Sosiaalidemokraateille asetelma on suuri haaste. Heidän täytyy mitä luultavimmin nousta tulevissa eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi, jotta heille avautuisi paikka seuraavassa hallituksessa. Ilman sosiaalidemokraattien läpimurtoa hallituspohjan vaihto on epätodennäköistä."
Haastetta demareilla riittää, kun Urpilaisesta ei ole ollut puolueen johtajaksi. Hänhän on pelkkä Heinäluonmalaisen tappiopolitiikan kaunis fasaadi, kun SAK ja Heinäluoma edelleen vetelevät naruja ja sanelevat puheiden sisällön Urpilaisen takaa.
Tässä linkki HS:n juttuun:
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Sosiaalidemokraateilla on edessään suuri haaste/1135263661189
Ei voi muuta kuin ihmetellä, miten turmiollista se on, jos puolueen vahva johtaja (Lipponen) erehtyy valitessaan itselleen seuraajan (Heinäluoma), joka on sekä yhteistyökyvytön, että ylimielinen ja öykkärimäinen räksyttäjä. Urpilainen on tässä katastrofissa lopultakin vain pelkkä huono, mutta hyvännäköinen kulissi.
Tässä pari sitaattia:
"Keskustalaisista kaksi kolmasosaa haluaa jatkaa hallitusyhteistyötä kokoomuksen kanssa, ja kokoomuslaisista lähes yhtä moni haluaa jatkaa yhteistyötä keskustan kanssa. Vain noin kolmannes keskustalaisista ja kokoomuslaisista haluaa sosiaalidemokraatit hallituskumppanikseen."
Keskusta alkaa siis viisastua, mutta SDP on pahasti hajalla:
"SDP:n kannattajista niukka enemmistö mainitsee mieluisimpana päähallituskumppanina keskustan, mutta toisaalta 39 prosenttia puolueen kannattajista mainitsee kokoomuksen. Jako heijastaa puolueen sisäistä jakautumista sinipuna- ja punamultademareihin."
HS:n johtopäätös on karu, mutta looginen:
"Sosiaalidemokraateille asetelma on suuri haaste. Heidän täytyy mitä luultavimmin nousta tulevissa eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi, jotta heille avautuisi paikka seuraavassa hallituksessa. Ilman sosiaalidemokraattien läpimurtoa hallituspohjan vaihto on epätodennäköistä."
Haastetta demareilla riittää, kun Urpilaisesta ei ole ollut puolueen johtajaksi. Hänhän on pelkkä Heinäluonmalaisen tappiopolitiikan kaunis fasaadi, kun SAK ja Heinäluoma edelleen vetelevät naruja ja sanelevat puheiden sisällön Urpilaisen takaa.
Tässä linkki HS:n juttuun:
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Sosiaalidemokraateilla on edessään suuri haaste/1135263661189
Ei voi muuta kuin ihmetellä, miten turmiollista se on, jos puolueen vahva johtaja (Lipponen) erehtyy valitessaan itselleen seuraajan (Heinäluoma), joka on sekä yhteistyökyvytön, että ylimielinen ja öykkärimäinen räksyttäjä. Urpilainen on tässä katastrofissa lopultakin vain pelkkä huono, mutta hyvännäköinen kulissi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.