Harhaoppinen seurakunta

Täydelliset ihmisruumiitkin ovat turmeltuvia, ts. ne eivät ole rappeutumattomia tai tuhoutumattomia. Tästä syystä apostoli Paavali saattoi sanoa, että sen jälkeen kun Jeesus oli herätetty kuolleista, hänen ei ”ollut enää määrä palata turmeltumiseen” (Ap 13:34)
eli palata elämään turmeltuvassa ihmisruumiissa.
Ainoastaan Jumala saattoi toiminnallaan estää Poikansa maallista liharuumista näkemästä turmeltumista haudassa (Ap 2:31; 13:35–37).
Tuota ruumista ei kuitenkaan säilytetty kuolleista herätetyn Jeesuksen käyttöön,
koska apostoli Pietari selittää, että Jeesus ”saatettiin kuolemaan lihassa mutta tehtiin eläväksi hengessä” (1Pi 3:18).
Ilmeisesti siis Jumala hävitti tuon ruumiin ihmeen avulla eikä antanut sen nähdä turmiollista mätänemistä.

Kristuksen liharuumis.
 Asettaessaan Herran illallisen Jeesus tarjosi happamatonta leipää 11 uskolliselle apostolilleen ja sanoi: ”Tämä tarkoittaa minun ruumistani, joka annetaan teidän puolestanne.” (Lu 22:19.)
Apostoli Pietari sanoi myöhemmin: ”Hän [Jeesus] itse kantoi meidän syntimme omassa ruumiissaan paaluun.” (1Pi 2:24; Hpr 10:10.)
Jotta Jeesus olisi ollut ”viimeinen Aadam” (1Ko 15:45) ja ”vastaavat lunnaat kaikkien [koko ihmiskunnan] puolesta”, hänen liharuumiinsa täytyi olla todellinen ihmisruumis eikä mikään ruumiillistuma (1Ti 2:5, 6; Mt 20:28).
Sen täytyi olla täydellinen, sillä se piti uhrata ostohinnan esittämiseksi Jehova Jumalalle (1Pi 1:18, 19; Hpr 9:14).
Kukaan epätäydellinen ihminen ei voinut maksaa tarvittavaa hintaa (Ps 49:7–9).
Tästä syystä Jeesus sanoi Isälleen, kun hän tarjoutui kastettavaksi aloittaakseen uhritiensä:
”Sinä valmistit minulle ruumiin.” (Hpr 10:5.)

Jeesuksen Kristuksen aineellisen ruumiin ei sallittu maatua tomuksi niin kuin tapahtui Kristusta esikuvanneiden miesten, Mooseksen ja Daavidin, ruumiille (5Mo 34:5, 6; Ap 13:35, 36; 2:27, 31).
Kun Jeesuksen opetuslapset menivät haudalle varhain viikon ensimmäisenä päivänä, hänen ruumiinsa oli kadonnut ja haudassa olivat jäljellä vain käärinliinat, joihin hänen ruumiinsa oli kiedottu.

Hänen ruumiinsa oli epäilemättä hajonnut jollakin muulla tavalla kuin mätänemisprosessin kautta. (Joh 20:2–9; Lu 24:3–6.)
Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus näyttäytyi erilaisissa ruumiissa.
Maria luuli häntä puutarhuriksi (Joh 20:14, 15).
Kun hän näyttäytyi uudelleen, hän meni huoneeseen, jonka ovet olivat lukossa,
ja hänellä oli ruumiissaan haavojen jäljet (Joh 20:24–29).
Jeesuksen tehdessä itsensä ilmeiseksi häntä ei useinkaan tunnistettu hänen ulkomuotonsa vaan hänen sanojensa ja tekojensa perusteella (Lu 24:15, 16, 30, 31, 36–45; Mt 28:16–18).
Kerran hänen ohjauksessaan tapahtunut ihme avasi hänen opetuslastensa silmät, niin että he tunsivat hänet (Joh 21:4–7, 12).
Hengeksi herätetty Jeesus (1Pi 3:18) saattoi ottaa itselleen kuhunkin tilanteeseen sopivan ruumiin, niin kuin enkelit tekivät muinoin näyttäytyessään sanansaattajina (1Mo 18:2; 19:1, 12; Jos 5:13, 14; Tu 13:3, 6; Hpr 13:2).
Ennen vedenpaisumusta enkelit, jotka ”eivät pysyneet alkuperäisessä asemassaan, vaan hylkäsivät oman oikean asuinpaikkansa”, ruumiillistuivat ja ottivat itselleen ihmisvaimoja.
Nämä Jumalan enkelipojat eivät olleet todellisuudessa ihmisiä,
vaan heillä oli ainoastaan aineellistettu ruumis, mikä käy ilmi siitä, että nämä enkelit eivät tuhoutuneet vedenpaisumuksessa vaan muuttuivat aineettomiksi ja palasivat henkimaailmaan. (Ju 6; 1Mo 6:4; 1Pi 3:19, 20; 2Pi 2:4.)