Keitä olivat Gnostikot Olivatko he kerittiläisiä?

Gnostikot olivat kahden tai kolmen ensimmäisen vuosidan, joko kerittiläisiä, jotka eivät tyytyneet "oikeaan" lapselliseen uskoon (pistis), vaan väittivät, että ihmisellä oli mahdollisuus saavuttaa tietoa (gnoosis) Jumalallisista asioista. Myöhemmin katolisella kirkolla oli aika työ kun joutui puolustamaan kristinuskoaan noita hyvin oppineita ja sivistyneitä "vääräuskoisia" Gnostikoita vastaan, jotka muka tahtoivat sekoittaa kristinuskoon kaikenlaisia pakanallisia aineksia.

No mitä tämä (pistis sofia) sitten on? - Muuttaako se käsityksen gnostikoista? Onko se filosofinen esitys heidän opistaan? Filosofinen esitys se ei ole! Noudattamalla tietäjien vanhaa sääntöä sen esitystapa on vertauskuvallinen, niinkuin Jeesuksen Kristuksen esitystapakin. Se puhuu aatteista ja asioista henkilön ja tapahtuman muodossa. Tietäjät eivät kiistele, eivätkä todistele; he joko vaikenevat tai kertovat tiedoistaan. He ovat itse nähneet ja kokeneet: niitä Jumalallisia elämän arvoituksia (mysterioita) joista uskonnon opit kertovat kokemattomille.

Jokainen vanhan ajan mysteereihin liittynyt oli velvollinen esittämään tietonsa tarun, tai vertauskuvan muodossa, niinhän Jeesuskin teki, aivan kuin salaten totuuden kuulijakunnalta. Näin sitten syntyivät "myytit ja tarut" (gosmogoniat ja teogoniat), jua näin syntyivät lukuisat gnostilaisetkin järjestelmät ja lahkot. Mutta jos tuo oli yleinen tapa antiikissa, niin mikä sitten gnostilaisuudessa oli kristillistä?

Eihän tieto maailman synnystä ja kokoonpanosta, ihmisen alkuperästä ja asemasta elämässä - jos semmoinen tieto oli mahdollinen - voinut olla erilainen kristinuskossa kuin yleensä muualla? - Ei tietenkään voinut olla, ja siitäpä näkyy, että ne, jotka vastustivat todellista gnostikoita, olivat tietämättömiä, aivan niinkuin tänäkin päivänä, 'fanatikkoja',. Mutta silloinhan gnostikot ovat pakanoita, tai ainakin kristittyjä pakanoita, yhtä hyvin kuin kristitytkin kristittyjä. Sillä eihän tietäjiä - jos niitä kerran on: saata olla pakanallisia ja kristillisiä.

Eihän nykyaikanakaan luonnontieteilijä ole tiedemiehenä kristitty enemmän kuin pakanakaan. Hän on tutkija ja totuuden etsijä, ja lahkolaisuus on hänestä kaukana. Aivan oikein ymmärsit? - Ja siltä kannalta meidän on ymmärrettävä todellisia tietäjiäkin: He ovat yläpuolella uskontojen lahkoja "uskontoja".
078
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Totuuden etsijä11 kirjoitti:

Gnostikot olivat kahden tai kolmen ensimmäisen vuosidan, joko kerittiläisiä, jotka eivät tyytyneet "oikeaan" lapselliseen uskoon (pistis), vaan väittivät, että ihmisellä oli mahdollisuus saavuttaa tietoa (gnoosis) Jumalallisista asioista. Myöhemmin katolisella kirkolla oli aika työ kun joutui puolustamaan kristinuskoaan noita hyvin oppineita ja sivistyneitä "vääräuskoisia" Gnostikoita vastaan, jotka muka tahtoivat sekoittaa kristinuskoon kaikenlaisia pakanallisia aineksia.

No mitä tämä (pistis sofia) sitten on? - Muuttaako se käsityksen gnostikoista? Onko se filosofinen esitys heidän opistaan? Filosofinen esitys se ei ole! Noudattamalla tietäjien vanhaa sääntöä sen esitystapa on vertauskuvallinen, niinkuin Jeesuksen Kristuksen esitystapakin. Se puhuu aatteista ja asioista henkilön ja tapahtuman muodossa. Tietäjät eivät kiistele, eivätkä todistele; he joko vaikenevat tai kertovat tiedoistaan. He ovat itse nähneet ja kokeneet: niitä Jumalallisia elämän arvoituksia (mysterioita) joista uskonnon opit kertovat kokemattomille.

Jokainen vanhan ajan mysteereihin liittynyt oli velvollinen esittämään tietonsa tarun, tai vertauskuvan muodossa, niinhän Jeesuskin teki, aivan kuin salaten totuuden kuulijakunnalta. Näin sitten syntyivät "myytit ja tarut" (gosmogoniat ja teogoniat), jua näin syntyivät lukuisat gnostilaisetkin järjestelmät ja lahkot. Mutta jos tuo oli yleinen tapa antiikissa, niin mikä sitten gnostilaisuudessa oli kristillistä?

Eihän tieto maailman synnystä ja kokoonpanosta, ihmisen alkuperästä ja asemasta elämässä - jos semmoinen tieto oli mahdollinen - voinut olla erilainen kristinuskossa kuin yleensä muualla? - Ei tietenkään voinut olla, ja siitäpä näkyy, että ne, jotka vastustivat todellista gnostikoita, olivat tietämättömiä, aivan niinkuin tänäkin päivänä, 'fanatikkoja',. Mutta silloinhan gnostikot ovat pakanoita, tai ainakin kristittyjä pakanoita, yhtä hyvin kuin kristitytkin kristittyjä. Sillä eihän tietäjiä - jos niitä kerran on: saata olla pakanallisia ja kristillisiä.

Eihän nykyaikanakaan luonnontieteilijä ole tiedemiehenä kristitty enemmän kuin pakanakaan. Hän on tutkija ja totuuden etsijä, ja lahkolaisuus on hänestä kaukana. Aivan oikein ymmärsit? - Ja siltä kannalta meidän on ymmärrettävä todellisia tietäjiäkin: He ovat yläpuolella uskontojen lahkoja "uskontoja".

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu