Suomessa oli 1800-luvulla ja 1900-luvun ensimmäisellä neljänneksellä tarjolla omakielistä yliopistokoulutusta vain ruotsinkielisille.
Helsingin yliopistokin suomalaistettiin vasta 1930-luvulla. Kaikesta demokratian ja koulutuksellisen tasa-arvon kehittymisestä huolimatta ruotsinkielisten suosinta korkeakouluopetuksessa jatkuu jopa voimistuen 2000-luvulla.
Tämä ilmenee ennen kaikkea siinä, että ruotsinkielisen on edelleen paljon helpompi päästä yliopistoon ja ammattikorkeakouluun kuin suomenkielisen ylioppilaan.
Toinen yliopistosta valmistumisen kannalta oleellinen seikka on, se että ruotsinkielisellä puolella on yleensä opettajia sataa opiskelijaa kohden huomattavasti enemmän kuin suomenkielisellä puolella.
Nämä vastaan sanomattomat tosiasiat käyvät ilmi Helsingin Sanomien Koulutusliitteestä ja Kota-tietokannasta poimittuina.
Kun Åbo Akademin sisäänpääsyprosentti on yli 50 ja Svenska Handelshögskolanin 44, niin koko maan keskiarvo jää vain 26,1%:iin.
Oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi suomenkielisten opiskelijapaikat olisi kaksinkertaistettava. Mutta, älä unta näe.
Rahaa riittää vain 4 %:n kielieliitin tarpeisiin - ei 95 %:n enemmistölle.
Toinen keino olisi vähentää vuosisatojen ajan koulutuksellisessa erityisasemassa olevan kielivähemmistön nuorten sisäänottoja yliopistoihin ja korkeakouluihin sekä suunnata heitä ammattikouluihin. Valitellaanhan ruotsinkielisellä puolella jatkuvasti ruotsinkielisen hoitohenkilökunnan puutetta mm. Helsingissä. Resurssien siirto olisi sikälikin perusteltua, että ruotsinkielinen väestö vähenee ja ennen kaikkea vanhenee.
Tätä vain ei "kielipuolueen" pihdeissä olevat hallitukset ole halukkaita tekemään. Lisäksi useat opetusministerit ovat olleet kielipuolueesta ja monet muut ovat suomenkielisyydestään huolimatta osoittautuneet ruotsinmielisiksi, mitä ilmentää parhaiten heidän kielteinen suhtautumisensa sekä pakkoruotsin että virkamiesruotsin poistamiseen Suomen koulutusjärjestelmästä.
Ruotsinkielisten koulutussuosinta
34
1108
Vastaukset
- prosentuaalisesti
TEOLOGIASSA Helsingin yliopiston (HY) sisäänpääsyprosentti on 30 % ja Åbo Akademin (ÅA) 53. Kun HY:ssä opettajia oli 2,8 sataa opiskelijaa kohti, niin ÅA:ssa heitä oli 7,5 (!). Sen sijaan valmistumisprosentti oli 10 vuoden kuluessa HY:ssä 64 ja ÅA:ssa 57. ÅA:ssa tulokset ovat siis kääntäen verrannollisia resursseihin nähden. Onko tässä yksi yliopistojen tehottomuuden syy, herra opetusministeri ?
HUMANISTISISSA aineissa ÅA:n sisäänpääsyprosentti oli 50. Suomenkielisellä puolella se oli HY:ssa 18, Tampereen yliopistossa 19 sekä viidessä muussa yliopistossa 20-46. Opettajia oli ÅA:ssa 4,6 sataa opiskelijaa kohti ja suomenkielisellä puolella 3,8-4,4 (Joensuussa 5,6).
YHTEISKUNTIETEELLISISSÄ aineissa ÅA:n sisäänpääsyprosentti oli 44, HY:ssa 15, Tampereella 16 sekä muissa yliopistoissa 25-44. ÅA:n opettaja/oppilassuhde oli samaa luokkaa (4,7) kuin suomenkielisellä puolella, paitsi HY:ssa, jossa se oli vain 3,7.
Karkeasti ottaen voidaan sanoa, ettei ruotsinkielisten sisäänpääsy ja opettaja/oppilassuhde ole ruotsinkielisellä puolella humanistisissa ja yhteiskuntatieteellisissä aineissa suomenkielistä ratkaisevasti edullisempi, MIKÄLI suomenkielinen hakeutuu opiskelemaan Joensuuhun, Kuopioon tai Vaasaan eli mahdollisimman kauas maan väestöllisestä painopisteestä. Vastanneeko tämä kokoomuslaisen opetusministerin puolueen tavoitteita ? Ehkä tämä on kostoa siitä, ettei Åbo Akademikaan ole ruotsinkielisen väestön keskipisteessä pohjalaisten harmiksi.
LÄÄKETIETEEN TIEDEKUNTA, jonne tunnetusti on aika vaikea päästä opiskelemaan. Kielivähemmistön asia on hoidettu Hgin yliopistossa, johon valitaan vuosittain 5 % koko maan sisään otettujen opiskelijoiden määrästä ruotsinkieliseen kiintiöön. Sinne on ollut niin paljon helpompi päästä sisälle, että pistealarajaksi on laitettu korkeintaan 10 pistettä alempi kuin suomenkielisellä puolella. Helsingissä on myös kiintiö terveydenhuoltoalan tutkinnon suorittaneille ja siinä on sama "pisterajaminimi". Kuntasektorin lääkäriviranhaltijalta vaaditaan ruotsin kielitodistus, jotta voi saada viran.- prosentuaalisesti
TERVEYSTIETEESSÄ ÅA:n pääsee peräti 81 % hakijoista, sisäänoton vaihdellessa viidessä suomenkielisessä yliopistossa 21-43 % :iin. Ehkä siksi valmistumisprosentti on ÅA:ssa häntäpäästä (60 %), vaikka sen opettajavoimat ovat suomenkielistä opetusta vastaavalla tasolla (jos unohdetaan se, että Kuopiossa jäädään vain 3,1:een). Mainittakoon, että terveystieteessä valmistuneet ruotsinkieliset ansaitsevat suomenkielisiä selvästi paremmin.
KAUPPATIETEITÄ opetetaan yhdeksässä yliopistossa, josta kaksi on ruotsinkielistä. Näistä Svenska Handelshögskolaniin pääsee 44 % hakijoista, mutta Helsingin kauppakorkeakouluun vain 21 %. ÅA:n kaupalliselle puolelle otetaan 28 %, mutta Turun kauppakorkeaan vain 19 %. Vaasaan pääsee 37 %. Kauppatieteissä ruotsinkielisten opettaja/oppilassuhde on 4,4 ja 4,2, jota parempi se on vain Turun kauppakorkealla (5,2). Huonoimmillaan suomenkielisellä puolella jäädään vain noin kolmeen. Valmistumisprosentissa ÅA jää hieman jälkeen muista.
KASVATUSTIETEESSÄ ÅA ottaa hakijoita jopa 56 %, kun suomenkielisellä puolella sisäänotot ovat vain Jyväskylän 10:stä Lapin 16 prosenttiin. Missähän tämänkin alan suurin tarve on tällä hetkellä ? Tälläkin alalla ÅA on hieman paremmin resurssoitu kuin suomenkieliset yliopistot keskimäärin.
PSYKOLOGIAA ÅA:n pääsee lukemaan vain 15 % hakijoita, mutta heistä valmistunut 10 vuoden aikana vain 50 %. Suomenkielisellä puolella sisäänotto vaihtelee 5-10 % ja valmistumisprosentit ovat 68-94 %. Psykologiassa ÅA:n opettaja/oppilassuhde on huonoimpia eli 4,5, mutta Tampere yltää 4,4:llä sentään 68%:n valmistumisasteeseen.
LUONNONTIETEISSÄ ÅA:n sisäänotto 40 % vastaa suomenkielistä puolta ja HY:ssa se on jopa isompi (41). Opettajaresurssoinnisa HY ja etenkin Tampere ovat selvästi jäljessä muista (Oulu, Joensuu, Turku, Jyväskylä) mukaan lukien ÅA.
TEKNIIKASSA ÅA ottaa 59 % hakijoista kun suomenkielisellä puolella jäädään 44-52:een. Resursseja on ÅA:lla kuitenkin runsaasti, 7,6 opettajaa sataa oppilasta kohti kun suomenkielisellä puolella maksimi on 4,9 Lappeenrannassa ja minimi vain 3,4 Tampereella. Silti valmistuminen jää ÅA:ssa 66 %:iin, mikä on vähemmän kuin teknillisesä korkeakoulussa tai Tampereella. Palkkaa ÅA:sta valmistunut diplomi-insinööri saa selvästi vähemmän kuin suomenkieliset.
Ammattikorkeakouluihinkin ruotsinkielisillä on leveämpi ovi kuin suomenkielisillä ja itse asiassa suhteellisesti ottaen leveämpi kuin yliopistoihin. Kun koko maan sisäänpääsyprosentti on 20, niin se on Arcada-Nylands Svenska yh:ssa 27, Svenska yh:ssa 50 ja Yh Sydvästissä 46. Suomenkielisellä puolella korkeimmat sisäänottoprosentit, noin kolmannes hakijoista on Kajaanissa, Kemi-Torniossa ja Keski-Pohjanmaalla. Syrjäalueille hakeutuminenkaan ei siis opiskelijaa auta, kun Tampereen seudulla ja pääkaupunkiseudulla sisäänpääsyprosentit amk:hin ovat vain 12-14 %.
Kaiken tämän koulutusresurssoinnin jälkeen ihmetellään, miksi ruotsinkielisellä puolella ei saa ihmisiä palveluammatteihin, kuten vahainkoteihin jne... - sdfsdfsdf
prosentuaalisesti kirjoitti:
TERVEYSTIETEESSÄ ÅA:n pääsee peräti 81 % hakijoista, sisäänoton vaihdellessa viidessä suomenkielisessä yliopistossa 21-43 % :iin. Ehkä siksi valmistumisprosentti on ÅA:ssa häntäpäästä (60 %), vaikka sen opettajavoimat ovat suomenkielistä opetusta vastaavalla tasolla (jos unohdetaan se, että Kuopiossa jäädään vain 3,1:een). Mainittakoon, että terveystieteessä valmistuneet ruotsinkieliset ansaitsevat suomenkielisiä selvästi paremmin.
KAUPPATIETEITÄ opetetaan yhdeksässä yliopistossa, josta kaksi on ruotsinkielistä. Näistä Svenska Handelshögskolaniin pääsee 44 % hakijoista, mutta Helsingin kauppakorkeakouluun vain 21 %. ÅA:n kaupalliselle puolelle otetaan 28 %, mutta Turun kauppakorkeaan vain 19 %. Vaasaan pääsee 37 %. Kauppatieteissä ruotsinkielisten opettaja/oppilassuhde on 4,4 ja 4,2, jota parempi se on vain Turun kauppakorkealla (5,2). Huonoimmillaan suomenkielisellä puolella jäädään vain noin kolmeen. Valmistumisprosentissa ÅA jää hieman jälkeen muista.
KASVATUSTIETEESSÄ ÅA ottaa hakijoita jopa 56 %, kun suomenkielisellä puolella sisäänotot ovat vain Jyväskylän 10:stä Lapin 16 prosenttiin. Missähän tämänkin alan suurin tarve on tällä hetkellä ? Tälläkin alalla ÅA on hieman paremmin resurssoitu kuin suomenkieliset yliopistot keskimäärin.
PSYKOLOGIAA ÅA:n pääsee lukemaan vain 15 % hakijoita, mutta heistä valmistunut 10 vuoden aikana vain 50 %. Suomenkielisellä puolella sisäänotto vaihtelee 5-10 % ja valmistumisprosentit ovat 68-94 %. Psykologiassa ÅA:n opettaja/oppilassuhde on huonoimpia eli 4,5, mutta Tampere yltää 4,4:llä sentään 68%:n valmistumisasteeseen.
LUONNONTIETEISSÄ ÅA:n sisäänotto 40 % vastaa suomenkielistä puolta ja HY:ssa se on jopa isompi (41). Opettajaresurssoinnisa HY ja etenkin Tampere ovat selvästi jäljessä muista (Oulu, Joensuu, Turku, Jyväskylä) mukaan lukien ÅA.
TEKNIIKASSA ÅA ottaa 59 % hakijoista kun suomenkielisellä puolella jäädään 44-52:een. Resursseja on ÅA:lla kuitenkin runsaasti, 7,6 opettajaa sataa oppilasta kohti kun suomenkielisellä puolella maksimi on 4,9 Lappeenrannassa ja minimi vain 3,4 Tampereella. Silti valmistuminen jää ÅA:ssa 66 %:iin, mikä on vähemmän kuin teknillisesä korkeakoulussa tai Tampereella. Palkkaa ÅA:sta valmistunut diplomi-insinööri saa selvästi vähemmän kuin suomenkieliset.
Ammattikorkeakouluihinkin ruotsinkielisillä on leveämpi ovi kuin suomenkielisillä ja itse asiassa suhteellisesti ottaen leveämpi kuin yliopistoihin. Kun koko maan sisäänpääsyprosentti on 20, niin se on Arcada-Nylands Svenska yh:ssa 27, Svenska yh:ssa 50 ja Yh Sydvästissä 46. Suomenkielisellä puolella korkeimmat sisäänottoprosentit, noin kolmannes hakijoista on Kajaanissa, Kemi-Torniossa ja Keski-Pohjanmaalla. Syrjäalueille hakeutuminenkaan ei siis opiskelijaa auta, kun Tampereen seudulla ja pääkaupunkiseudulla sisäänpääsyprosentit amk:hin ovat vain 12-14 %.
Kaiken tämän koulutusresurssoinnin jälkeen ihmetellään, miksi ruotsinkielisellä puolella ei saa ihmisiä palveluammatteihin, kuten vahainkoteihin jne...Ilmestyt tänne joka toinen päivä spämmäämään tuota samaa asiaa. Miksi et hakeudu hoitoon?
- Herraskainen
prosentuaalisesti kirjoitti:
TERVEYSTIETEESSÄ ÅA:n pääsee peräti 81 % hakijoista, sisäänoton vaihdellessa viidessä suomenkielisessä yliopistossa 21-43 % :iin. Ehkä siksi valmistumisprosentti on ÅA:ssa häntäpäästä (60 %), vaikka sen opettajavoimat ovat suomenkielistä opetusta vastaavalla tasolla (jos unohdetaan se, että Kuopiossa jäädään vain 3,1:een). Mainittakoon, että terveystieteessä valmistuneet ruotsinkieliset ansaitsevat suomenkielisiä selvästi paremmin.
KAUPPATIETEITÄ opetetaan yhdeksässä yliopistossa, josta kaksi on ruotsinkielistä. Näistä Svenska Handelshögskolaniin pääsee 44 % hakijoista, mutta Helsingin kauppakorkeakouluun vain 21 %. ÅA:n kaupalliselle puolelle otetaan 28 %, mutta Turun kauppakorkeaan vain 19 %. Vaasaan pääsee 37 %. Kauppatieteissä ruotsinkielisten opettaja/oppilassuhde on 4,4 ja 4,2, jota parempi se on vain Turun kauppakorkealla (5,2). Huonoimmillaan suomenkielisellä puolella jäädään vain noin kolmeen. Valmistumisprosentissa ÅA jää hieman jälkeen muista.
KASVATUSTIETEESSÄ ÅA ottaa hakijoita jopa 56 %, kun suomenkielisellä puolella sisäänotot ovat vain Jyväskylän 10:stä Lapin 16 prosenttiin. Missähän tämänkin alan suurin tarve on tällä hetkellä ? Tälläkin alalla ÅA on hieman paremmin resurssoitu kuin suomenkieliset yliopistot keskimäärin.
PSYKOLOGIAA ÅA:n pääsee lukemaan vain 15 % hakijoita, mutta heistä valmistunut 10 vuoden aikana vain 50 %. Suomenkielisellä puolella sisäänotto vaihtelee 5-10 % ja valmistumisprosentit ovat 68-94 %. Psykologiassa ÅA:n opettaja/oppilassuhde on huonoimpia eli 4,5, mutta Tampere yltää 4,4:llä sentään 68%:n valmistumisasteeseen.
LUONNONTIETEISSÄ ÅA:n sisäänotto 40 % vastaa suomenkielistä puolta ja HY:ssa se on jopa isompi (41). Opettajaresurssoinnisa HY ja etenkin Tampere ovat selvästi jäljessä muista (Oulu, Joensuu, Turku, Jyväskylä) mukaan lukien ÅA.
TEKNIIKASSA ÅA ottaa 59 % hakijoista kun suomenkielisellä puolella jäädään 44-52:een. Resursseja on ÅA:lla kuitenkin runsaasti, 7,6 opettajaa sataa oppilasta kohti kun suomenkielisellä puolella maksimi on 4,9 Lappeenrannassa ja minimi vain 3,4 Tampereella. Silti valmistuminen jää ÅA:ssa 66 %:iin, mikä on vähemmän kuin teknillisesä korkeakoulussa tai Tampereella. Palkkaa ÅA:sta valmistunut diplomi-insinööri saa selvästi vähemmän kuin suomenkieliset.
Ammattikorkeakouluihinkin ruotsinkielisillä on leveämpi ovi kuin suomenkielisillä ja itse asiassa suhteellisesti ottaen leveämpi kuin yliopistoihin. Kun koko maan sisäänpääsyprosentti on 20, niin se on Arcada-Nylands Svenska yh:ssa 27, Svenska yh:ssa 50 ja Yh Sydvästissä 46. Suomenkielisellä puolella korkeimmat sisäänottoprosentit, noin kolmannes hakijoista on Kajaanissa, Kemi-Torniossa ja Keski-Pohjanmaalla. Syrjäalueille hakeutuminenkaan ei siis opiskelijaa auta, kun Tampereen seudulla ja pääkaupunkiseudulla sisäänpääsyprosentit amk:hin ovat vain 12-14 %.
Kaiken tämän koulutusresurssoinnin jälkeen ihmetellään, miksi ruotsinkielisellä puolella ei saa ihmisiä palveluammatteihin, kuten vahainkoteihin jne...Hoh hoijaa, tätä samaa paskaa joka vuosi, joka kuukausi, joka päivä, joka sekunti.
Ottiko koville opiskelupaikan oven taakse jääminen? Et siis ole vieläkään päässyt mihinkään, vai oletko edes katkeuudeltasi jaksanut enää pyrkiäkään?
- sanon vaan
.. että, ruotsinkielisissä opiskelupaikoissa opiskelee myös paljon suomenkielisiä. Esim. ÅA:ssa melkein viidesosa opiskelijoista on suomenkielisiä.
- huusianna
Aivan - suomenkielinen opiskelee siksi ruotsinkielisessä koulussa, koska ruotsinkielinen on vienyt suomankielisen opiskelijan opiskelupaikan. Ruotsinkielinen huonommalla todistuksellaan ja oikean äidinkielen takia ohittaa suomenkielisen opiskelupaikan saannissa.
Miksi ruotsinkieliselle on turvattu paremmin opiskelu äidinkielellään kuin suomenkieliselle?
Tämän syyn takia suomenkielinen joutuu opiskelmaan ruotsiksi jos hän ei kovan kilpailun takia pääse suomenkieliseen kouluun. Ruotsinkieliseen opiskelupaikkaan hän todennäköisesti pääsee tietojensa perusteella. Mutta ongelmaksi voi muodostua että hän joutuu opiskelmaan ruotsin kielikokeeseen, samalla aikaa kun ruotsinkielinen lukaisemalla selvittää sisäänpääsykokeen ruotsinkieliseen opiskelupaikkaan. Eikö suomenkieliselläkin ole oikeus opiskella äidinkielellään?
Ruotsinkieleiset tunnetusti eivät joudu käymään preppauskursseilla koska opiskelamaan pääsy on taattu. ruotsinkielisiä kursseja ei edes järjestetä. Miten paljon maksaa preppauskurssi rahaa ja aikaa suomenkieliselle?
Maassamme ei ole yhtään suomenkielistä korkeakoulua: Ne ovat joko kaksikielisiä tai ruotsinkielisiä, kuten Svenska Handelshögskolan tai Åbo Akademi. Viimeksi mainittuihin paikkoihin on suomenkielisille ylitiukat ruotsinkielen kielikokeet ja enimmäiskiintiöt. Sen sijaan ruotsinkieliset pääsevät opiskelemaan suomenkieliselle puolelle ilman kielikokeita ja vielä omassa kiintiössään alemmin pisterajoin.
Ammattikoulutusta on selvästi liian vähän ruotsinkielisille. Eikä niitäkään kouluja saada täytettyä ruotsinkielisillä vaan niihin haalitaan suomenkielisiä jotka eivät ole päässeet muualle opiskelemaan. Mutta ne ruotsinkieleiset joiden kuuluisi olla ammttikouluussa ovat päässeet korkeakouluun tai yliopistoon ruotsinkielisessä kiintiössä.
Muualla maailmassa kiintiöt on asetettu siten että sillä tasataan kansanryhmien pääsyä opiskelemaan. Mustien pääsyä opiskelemaan on helpotettu USA:ssa jotta mustien osuus edes jotenkin lähestyisi valkoihoisten opiskelijoiden määrää.
Suomessa kiintiöt ovat aivan päinvastoin. Suomessa kiintiöt on asetettu siten, että suomen kielisten opiskelijoiden jo muutenkin pienempi määrä ruotsin kielisiin opiskelijoihin verrattuna laskee ruotsalaisten kiintiöiden takia.
Onko oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun? Samalla ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen ja vielä äidinkielellään.
- Tulipa mieleen
että, suomennkielisissä opiskelupaikoissa opiskelee myös paljon ruotsinkielisiä. Lisäksi suurin osa eli melkein neljäviidesosaa Ahvenanmaan opiskelijoista opiskelee Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa. Samoin Pohjanmaalta on paljon Uumajassa opiskelemassa.
- Voi tyhmä..
"Svenska Handelshögskolanin 44%"
TOSI ISO LOL!!!
Ei ihme että on noin katkera kun ei yliopistoon päässytkään herneaivoilla!
Svenska Handelshögskolanin sisäänpääsyprosentti on joku 25%
Hankenin sisäänpääsy% on ollut 44% viimeksi vuonna kivi ja keppi. - Oikeuskanslerille
Suomalaisuuden liitto ry kääntyy Teidän puoleenne, herra Oikeuskansleri, seuraavassa asiassa:
Suomen hallitusmuodon 14 § 3 mom. mukaan "Suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisiä ja taloudellisia tarpeita tulee valtion tyydyttää samanlaisten perusteiden mukaan".
Oheisesta aineistosta käy selvästi ilmi, että yleisesti ottaen suomenkielisten on huomattavasti vaikeampi päästä lukioon, toisen asteen ammatilliseen koulutukseen, ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin kuin ruotsinkielisten.
Ruotsinkielisille on eri koulutustasoille niin paljon paikkoja, että karsintaa ei useimmilla tasoilla ole lainkaan. Pääsymahdollisuudet vaihtelevat hieman aloittain ja oppilaitoksittain. Hakija- ja aloituspaikkatilastoista voi jokainen todeta, että karsinta suomenkieliseen koulutukseen on merkittävästi suurempi kaikilla aloilla ja tasoilla.
Suomalaisuuden liitto ry pyytääkin Teitä, herra Oikeuskansleri, tutkimaan, rikkooko opetusministeriö perustuslakia mitoittaessaan koulutuksen aloituspaikat niin, että suomenkielisten on vaikeampi päästä edellä mainittuihin oppilaitoksiin kuin ruotsinkielisten?
Kunnioittavasti
Suomalaisuuden liitto ry - fsafsf
Taas tämä sama avohoitopotilas on ollut hereillä aikaisin voidakseen spämmätä paskaa tänne.
- huusianna
Kyllä nämä avojoitopotilaita kaikkialla näkevät pitäisi bannata palstalta koska he eivät tuo mitään keskusteluun. He yrittävät vain saada keskustelun sivuraiteille.
- KielikiintiötTurhaan
Mihin niitä kielikiintiöpaikkoja oikeustieteelliseen oikein tarvitaan, kun eivät nekään riitä. Ai niin, ruotsinkieliset juristithan menevät yksityiisin toimistoihin ja alemman väen (suomenkielisten) täytyy olla valmiina palvelemaan tuomioistuimissa.
OPH asettaa vielä tällä hallituskaudella eli viikon aikana, uuden työryhmän aikastamaan pakkoruotsinkielen opetusta! Perussuomalaiset eivät voi muuta kuin kiittää taas opetusministeri Henna Virkkusta (KOK).
Kokoomus syyttää kepua, kun sitä ei ole saatu tällä hallituskaudella mukaan kiristämään pakkoruotsivaatimuksia!
Juuri äsken radiouutisissa Henna Virkkunen (KOK) piipitti taas yrittäneensä pakkoruotsin opetuksen aikaistamista jo syksyllä, mutta kepu esti. Perustelut ovat sitä samaa soopaa kuina aina: tuomioistuimessa ei saa palveluja ruotsinkielellä eli rikotaan perustuslakia (siis ruotsinkielisten tulkinta asiasta). - the-tml
Ilmeisesti niin pitkään kun on yksikin ruotsinkielinen koulutuspaikka johon on helpompi päästä kun johonkin suomenkieliseen, tämä valitus jatkuu.
Mutta millainenkohan valitus siitä syntyisi, jos ruotsinkielsiin koulutuspaikkoihin olisi tosi vaikeata päästä? Sehän vasta olisikin todiste eliittikoulutuksesta. mihin tavallinen rehellinen suomenkielinen ei pääse! - Kummallista jakoa
"Ilmeisesti niin pitkään kun on yksikin ruotsinkielinen koulutuspaikka johon on helpompi päästä kun johonkin suomenkieliseen, tämä valitus jatkuu."
Miksi ruotsinkielisille täytyy olla täysin omat sisäänpääsykokeensa? Muualla maailmassa kaikille on samat kokeet, vaikka käyttäisiovätkin eri kieltä kuin pääväestö.
Miksi ruotsinkielisille täytyy olla valtavat kielikiintiöt kaikkiin Suomen yliopistoihin, mutta ei mitään kiintiöitä vanhusten hoitoon, missä on valtava pula ruotsinkielisistä hoitajista. - Käsittämätöntä !
Ruotsinkielisillä on törkeää etuilua. Aivan käsittämätön juttu.
- Ihmettelyn aihetta
Miksi yliopistojen pääsykiintiöt on juuri ruotsinkielisiä varten. Eihän kieli voi olla esim. mikään sairaus tai vamma, jota pitäisi kompensoida.
Toinen kummallisuus on se, että ruotsinkielisillä (1.300 abiturienttia) on täysin oma ja itsenäinen ylioppilastutkintolautakuntansa, jolla on täysin eri kriteerit arvostella koesuoritukset kuin suomenkielisellä puolella. Näin ruotsinkieliset saavat yhtä arvosanaa korkeammat tutkintopisteet kuin suomenkieliset ja ruotsinkielisten prosentuaalinen hylkäysmäärä on myös huomattavasti pienempi kuin suomenkielisten, vaikka kaikissa PISA-tutkimuksissa suomenkieliset ovat olleet 10 % parempia kuin ruotsinkieliset. - asdadasd
Lopeta jo! Etkö ymmärrä, että vaahtoamisesi menee sairauden puolelle? Mene käymään ulkona ja nauti säästä herran jumala.
- 29
Ei tässä ole kysymys vaahtoamisesta. Ihmettelyn aiheena yleisesti on, että suomenkieliset pärjäävät paremmin peruskoulussa kansaivälisten tutkimusten mukaisesti. Sen sijaan yo-kokeissa ruotsinkieliset pärjäävät paremmin. Korkeakoulujen pääsykokeissa suomenkieliset pärjäävät paremmin. Siksi ruotsinkielisille on kiintiöt, joissa he pääsevät opiskelupaikkohin monta pistettä huonommilla arvosanoilla.
Yo kokeet ovat eriytetty. Ruotsinkieliset ovat omasssa sarjassaan ja heillä on erilainen koe ja erilainen arvostelu. Lähtökohtana on, että kokeiden tulos antaa keskiarvoisesti paremmat pisteet kuin suomenkieliset saavat. Kansainväliset testit ovat osoittaneet, että kokeet voidaan järjestää samoilla kysymyksillä ja samoilla kriteereilä, näin ei kuitenkaanyo-kokeissa tehdä.
Ruotsinkielisessä fysiikan kokeessa oli ollut virhe. Tasapuolisuuden nimissä yo-lautakunta oli päätynyt antamaan jokaiselle kokelalle yhden pisteen ikääänkuin ilmaiseksi. Ratkaisu oli demokraattinen ja oikea. Unohtui vain, että ruotsinkieliset kisaavat paikoista suomenkielisten kanssa. Myös suomenkielisille olisi pitänyt antaa tämä alkupiste.
- Pari kysymystä
Suomessa on liian vähän ammattikoulutusta ruotsinkielisille. Positiivisen syrjinnän takia ei nykyisiäkään ruotsinkielisiä ammattikouluja saada täytettyä ruotsinkielisillä, vaan niihin haalitaan suomenkielisiä jotka eivät ole päässeet muualle opiskelemaan. Ne ruotsinkieleiset joiden kuuluisi olla ammttikouluussa ovat päässeet korkeakouluun tai yliopistoon ruotsinkielisessä kiintiössä.
Ei ole oikein myöskään että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun. Samalla ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen ja vielä kaiken lisäksi saa opiskella äidinkielellään.
Suomessa on liian vähän ammattikoulutusta ruotsinkielisille. Positiivisen syrjinnän takia ei nykyisiäkään ruotsinkielisiä ammattikouluja saada täytettyä ruotsinkielisillä, vaan niihin haalitaan suomenkielisiä jotka eivät ole päässeet muualle opiskelemaan. Ne ruotsinkieleiset joiden kuuluisi olla ammttikouluussa ovat päässeet korkeakouluun tai yliopistoon ruotsinkielisessä kiintiössä.
Positiivisesta syrjinästä
Muualla maailmassa kiintiöt on asetettu siten että sillä tasataan kansanryhmien pääsyä opiskelemaan. Mustien pääsyä opiskelemaan on helpotettu USA:ssa jotta mustien osuus edes jotenkin lähestyisi valkoihoisten opiskelijoiden määrää.
Suomessa kiintiöt ovat aivan päinvastoin. Suomessa kiintiöt on asetettu siten, että suomen kielisten opiskelijoiden jo muutenkin pienempi määrä ruotsin kielisiin opiskelijoihin verrattuna laskee ruotsalaisten kiintiöiden takia.
Onko oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun? Samalla kun ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen ja vielä kaiken lisäksi äidinkielellään. - dsfsdfsdfsfssff
Miltä tuntuu puhua itsekseen? Onko yksinäinen olo?
- Suomen apartheid
Sanaleikillä yritetään häivyttää konnuus: ruotsin kieleen perustuva suomenkielisten rasistinen syrjintä.
Syrjinnän vastakohta on suosiminen: Ruotsinkielisiä Suomessa suositaan perusteettomasti opiskelussa ja yhteiskunnassa yleensäkin
ns. virkamiesruotsin pakollisuutena, ja suosinnan kohteina ovat aina olleet ja ovat maamme ruotsinkieliset.
Ja koska suosimisen vastakohta on syrjintä, suomenkielisiä opiskelijoita ja virkamiehiä syrjitään Suomessa suomenkielen perusteella. - dadasadsas
Avohoito on pop!
- Hävettävä seikka
Hej, men mihin näitä ruotsinkielisten opiskelukiintiöitä oikein tarvitaan?
Hei oikeasti osaako joku selventää miksi ruotsinkielisillä pitää olla omat valtavat kielikiintiöt kaikkiin yliopistoihin? Ellei heillä olisi väestörekisterissä ruksia kohdassa äidinkieli = ruotsi, niin he eivät tätä kiintiöetua saisi. Mikä siinä rastissa tekee tällaisesta ihmisestä positiivisen syrjinnän arvoisen?
Onko tämä käsi sydämellä mielestänne missään määrin reilua? Mitä haluasit sanoa sellaiselle opiskelijalle, joka työllä ja tuskalla on saanut paljon paremmat pisteet mutta jäänyt ulos vain kiintiöiden takia? Voiko tällaista kiintiöpaikkaa vastaanottaa ilman häpeää? Miksi positiivista syrjintää harjoitetaan näin härskisti juuri suomenruotsalaisten kohdalla kun heillä on muutenkin suhteettoman paljon aloituspaikkoja? - Menehän
Hoitoon!
- EU hoitakoon asian
Onkohan kenellekään päättäjälle tullut mieleen korjata tämä rasistinen etuoikeus.
- aina oikeassa
Tämä kertoo vain sen että ruotsinkieliset ovat joko rasisteja tai tyhmempiä kuin suomenkieliset jos tarvitsevat kiintiöt! :D Junttia porukkaa noi ruotsista häädetyt.. :D
- Siis: Sekä että
"Tämä kertoo vain sen että ruotsinkieliset ovat joko rasisteja tai tyhmempiä kuin suomenkieliset"
Tyhmempiä ovat ainakin kansainvälisten tutkimusten, kuten PISA -tutkimusten mukaan.
Rasisteja ovat YK:n ihmisoikeusjulistuksenkin mukaan. - RkpJuristitVauhdissa
Rkp-juristi hoiti homman
Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio sanoi 7.2.2007:
"...Yhdenvertaisuutta eri kieliryhmien välillä on myös tarkasteltu. Yliopisto-opiskelijoiden sisäänpääsykokeiden pisteytys on ollut vuosien saatossa usein esillä. Kantelut ovat yleensä kohdistuneet ruotsinkielisiin kielikiintiöihin. Tämä oli erityisen ongelmallista ennen sitä lainsäädännön muutosta, joka nykyään mahdollistaa kielikiintiöt...."
Itkeäkö vaiko nauraa?
Oikeusasiamies valittaa sitä, että ennen tuli harmillisia valituksia kiintiöistä, mutta ongelma poistui kun muutettiin lainsäädäntöä siten, että VALTAVAT ruotsinkielisten kiintiöt ovat laillisia! - Blondyelle
PA*KApuhetta!!!
On mahdotonta verrata esim Helsingin yliopistoon (Suomen ainoa ruotsinkielisellä pääsykokeella varustettu yliopisto) pääseviä suomen- ja ruotsinkielisiä opiskelijoita!
1. Ensinnäkin Helsingin yliopistoon on kaksi erillistä pääsykoetta n. 200 suomekielistä ja 18 ruotsinkielistä (ainoa lakitieteellinen opiskelupaikka jonne pääse ruotsinkielisellä pääsykokeella Suomessa) Suomenkielisenä voi hakea myös esim. Turun ja Rovaniemen yliopistoon lukemaan lakia.
2. Pääkyskokeet ova täysin erilliset: ottakaa huomioon että Helsingin YO on ainoa yliopisto koko maassa jossa pystyy vamlistumaan LAKIMIEHEKSI ns ruotsinkielisenä (18 paikkaa/koko maa/vuosi)I!
3. Suomenkielisenä voi hakea myös Turun sekä Lapin yliopistoon!
4. Ruotsinileinen linja on nimenomaan ruotsinkielen TAITOISILLE - EI RUOTSINKIELISILLE!!! Yliopistojen ruotsinkielisen kiintiön kokeisiin osallistuminen ei siis vaadi kuin ruotsinkielen taitoa. Eihän kukaan valita englanninkielisitä linjoista korkeakouluissa??!!! Kyseessä on vain englannin kielenTAITOISILLE suunnatuista linjista. - Ruotsinkielisille
Oikiksessa jopa yli 50% kielikiintiöitä
Kaikissa Suomen yliopistoissa on moottoritietasoiset ohituskaistat Suomen ruotsalaisille.
Hyvä malliesimerkki ruotsinkielisten yli 50 %:in kiintiöistä sekä eriarvoistavasta pääsykoetemppuilusta on mm. Vaasan oikeustieteellisen valintamenettely.
Opetushan Vaasan oikeustieteellisessä tapahtuu kaikille opiskelijoille molemmilla kielillä: noin puolet opetuksesta annetaan ruotsinkielellä ja puolet suomenkielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset saavat näin osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.
1) Pääsykoetemppuilu:
Vaikka molemmilla kieliryhmillä on täysin sama opinto-ohjelma, järjestetään niille täysin eri pääsykokeet. Tämä vain sen vuoksi, että näin ei pysty vertailemaan eri kieliryhmien pisteitä keskenään. Tämä on tarpeen kohdan 2) vuoksi, koska näin ei voida osoittaa absoluuttisilla luvuilla, että toisen kieliryhmän opiskelijat pääsisivät opiskelemaan vähäisemmillä tiedoilla kuin toisen.
Toisin sanoen paremmin menestyvän kieliryhmän ja korkeamman pistemäärän saavuttaneet pyrkijät syrjäytetään huonommin menestyvän kieliryhmän edustajilla. Näin kielikiintiöiden avulla heikommin menestyneet ruotsinkieliset vievät koulutuspaikan paremmin menestyneiltä suomenkielisiltä.
2) Kielikiintiöjärjestelmä
Heikommin menestyneiden ruotsinkielisten sisäänpääsy yliopistoon varmistetaan kohdan 1) lisäksi vielä kielikiintiöjärjestelmällä. Sisään otetaan TASAN YHTÄ PALJON MOLEMMISTA KIELIRYHMISTÄ eli ruotsinkielisillä on 50 %:n kielikiintiö.
Voiko tasa-arvoa vielä räikeämmin loukata kaksikielisessä maassa, jossa molempien kieliryhmien pitäisi saada sama kohtelu?
Suora lainaus Vaasan oikeustieteellisen opinto-oppaasta:
”Opiskelijavalinta ja opinnot
Vaasan oikeustieteellinen koulutus saa uudet opiskelijansa osana Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintaa. Vaasaa varten on vahvistettu oma opiskelijakiintiönsä. Opiskelijoita otetaan vuosittain 16-20, joista 8-10 suomenkielistä ja 8-10 ruotsin kieltä taitavaa. Opiskelijavalinnassa on erilliset valintakokeet suomen kieltä taitaville ja ruotsin kieltä taitaville hakijoille.
Opetus Vaasassa on kaksikielistä. Noin puolet opetuksesta annetaan ruotsin kielellä ja puolet suomen kielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset opiskelijat saavat osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.”
***
Kaiken tämän lisäksi ruotsinkieliset voivat hakea ILMAN vaikeaa KIELIKOETTA kaikkiin Suomen ja RUOTSIN lakitieteellisiin fakulteetteihin.- shtrhy
Esimerkkejä hirveästä epätasarvosta löytyy kaikilta aloilta. Varmasti tiedän yhden esimerkin: Liikuntatieteeliseen on suomenkielisen vaikeaa päästä, mutta ruotsinkielisen helppoa. Tänäkin vuonna rusut pääsivät 17 pistettä alhaisimmilla pisteillä kuin suomenkieliset.
- lutfiskspelare
hmm, itse opettelin ruotsia korkealle tasolle asti ja voisin käyttää hyväkseni noita kiintiöitä osallistumalla ruotsinkielisiin pääsykokeisiin, joten minulla ei pitäisi olla mitään valittamista, mutta ei minustakaan reilulta tunnu nuo alhaisemmat pääsyvaatimukset. Missään muussa maassa ei kyllä tanssita noin pienen vähemmistön ehdoilla.
- huusianna
Positiivisen syrjinnän tarkoitus on tasoittaa väestöryhmien epätasaista sijoittumista esim. opiskelupaikkoihin yms. Tarkoitus on nostaa vähemmistöjen osuus samalle tasolle pääväestön kanssa, mutta ei missään tapauksessa yli! Silloin voidaan puhua positiivisesta syrjnnnästä.
Suomessa kiintiöt ovat aivan päinvastoin. Suomessa kiintiöt on asetettu rasistisesti. Suomenkielisten opiskelijoiden jo muutenkin pienempi määrä ruotsinkielisiin opiskelijoihin verrattuna laskee ruotsalaisten kiintiöiden takia.
SITÄ PITÄÄ KUTSUA SYRJINNÄKSI! Se ei ole positiivista syrjintää että väestöryhmien erot kasvavat kiintiöiden avulla.
Muualla maailmassa kiintiöt on asetettu siten että sillä tasataan kansanryhmien pääsyä opiskelemaan. Mustien pääsyä opiskelemaan on helpotettu USA:ssa jotta mustien osuus edes jotenkin lähestyisi valkoihoisten opiskelijoiden määrää.
Suomessa on taisteltu jo vuosisatoja suomenkielisen koulutuksen puolesta. Eikä ole oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun. Samalla kun ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen ja vielä kaiken lisäksi saa opiskella äidinkielellään.
- Etuilujärjestelmä
Tänä vuonna ruotsinkieliset pääsivät lääkikseen 10 pistettä alemmilla pisteillä kuin suomenkieliset.
Miksi Suomessa on tällainen etuilu- ja ohitusjärjestelmä???
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitäs peitsarissa on tapahtunut eilen illalla
Mikkelissä iso poliisioperaatio https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/39ef020c-2d81-4d72-b720-651f458ba3e2942553- 195954
- 55752
Sofia teki aika pahat oharit
Leikkiikö Sofia kansainvälistä kosmopoliittia vai menikö rehdisti pupu pöksyyn, kun perui viestillä tulonsa puoli tunti119672- 49562
Havaintoja ihmisen ulosteesta lenkkeilypoluilla
Oletteko havainneet ihmisen ulostetta taajamaa kiertävillä lenkkeilypoluilla?14496- 49493
Peräännytkö nainen vai mitä sanot
Jos sanon sulle että rakastan sua? Suututko oletko vihainen vai olisiko tunteet molemminpuolisia?52484- 55465
Auto katolleen Huhtalantiellä
Iso poliisioperaatio Lapualla, 7 poliisipartiota ajoi rosvoja takaa,loppu tuli kun rosvot osuivat pihlajaan lentäen siit11450