Koulun pakolliset kielet.
Vielä tälläkin hetkellä vaikuttaa 1 600 – luku kouluumme ja koulukulttuuriimme, pakkoruotsin lailla. Silloin siirrettiin ruotsalaisia asumaan Suomeen, eripuolelle maata.
Suomi on pakollinen kieli suomessa. Hyvä, näin tulee ollakin. Ruotsi ei enää. Se on vain yksi kieli, muiden pienien kielien joukossa. Pakollinen ensimmäinen vieraskieli on joku entinen siirtomaavaltakieli, sen jälkeen toisen vieraan kielen valinnan pitäisi olla vapaaehtoinen, mutta toisaalta edelleen pakollinen. Jos tarkastelemme eri kieliä englannin jälkeen, levinneisyyden mukaan tulee mieleen ranska, saksa portugali tai espanja. Kaikki entisiä siirtomaavaltioita, joita puhutaan monissa maissa. Mikäli tarkastelemme tärkeimpiä kauppakumppaneitamme, kieliksemme tulisi saksa, englanti, venäjä ja ruotsi. Eli oppilas saisi itse valita toisen vieraan kielensä ranska, saksa, portugali, espanja, venäjä ja ruotsi ehkä jopa latina. Tässä vaiheessa tulee oppilaille jakaa tietoa jatko-opintojen erilaisista vaatimuksista. Eli mitä kieltä kannattaa opiskella, mikäli haluaa tiettyyn ammattiin.
Miksi sitten pitää osata jotain muutakin, kuin vain esim: englantia. On yleissivistävää osata jotain muutakin kieltä kuin englantia. Jos aloitat toisen vieraan kielen vasta lukiossa, et pääse niin hyviin tuloksiin kielen hallinnassa. Suomella on hyvät lähtökohdat tarjota kansalaisilleen riittävän monipuolinen koulutus, jotta säilymme myös vastaisuudessa koulutuksen kärkimaana. Jatko-opinnoissa lukion jälkeen, tarvitset useimmiten useampaa vierasta kieltä ja joudut lukiossakin vielä aloittamaan ehkä uuden vieraan kielen. Riippuu täysin jatkosuunnitelmistasi. Ilman toisen vieraan kielen hallintaa, jatkosuunnitelmat ovat huomattavasti suppeammat. Toinen vieras kieli voi olla myös helpompi oppia, kuin pakollinen esim: englanti. Ensimmäisen kielen voisi myös lukiossa vaihtaa johonkin uuteen vieraaseen kieleen eli ranska, saksa, englanti, portugali tai espanja, mutta aina vähintään kaksi vierasta kieltä suomen lisäksi.
Ahvenanmaalla taas näkisin mielelläni suomenkielisen koulun, jossa tosin olisi pakkoruotsi heti ensimmäisestä luokasta alkaen. Pääasia olisi vain saada Ahvenanmaallekin suomenkielinen koulu.
Jyrki Vaskela
Itsenäisyyspuolueen kansanedustajaehdokas
Uusimaa
http://www.saunalahti.fi/jvask
Vielä tälläkin hetkellä vaikuttaa 1 600 – luku kouluumme ja koulukulttuuriimme, pakkoruotsin lailla. Silloin siirrettiin ruotsalaisia asumaan Suomeen, eripuolelle maata.
Suomi on pakollinen kieli suomessa. Hyvä, näin tulee ollakin. Ruotsi ei enää. Se on vain yksi kieli, muiden pienien kielien joukossa. Pakollinen ensimmäinen vieraskieli on joku entinen siirtomaavaltakieli, sen jälkeen toisen vieraan kielen valinnan pitäisi olla vapaaehtoinen, mutta toisaalta edelleen pakollinen. Jos tarkastelemme eri kieliä englannin jälkeen, levinneisyyden mukaan tulee mieleen ranska, saksa portugali tai espanja. Kaikki entisiä siirtomaavaltioita, joita puhutaan monissa maissa. Mikäli tarkastelemme tärkeimpiä kauppakumppaneitamme, kieliksemme tulisi saksa, englanti, venäjä ja ruotsi. Eli oppilas saisi itse valita toisen vieraan kielensä ranska, saksa, portugali, espanja, venäjä ja ruotsi ehkä jopa latina. Tässä vaiheessa tulee oppilaille jakaa tietoa jatko-opintojen erilaisista vaatimuksista. Eli mitä kieltä kannattaa opiskella, mikäli haluaa tiettyyn ammattiin.
Miksi sitten pitää osata jotain muutakin, kuin vain esim: englantia. On yleissivistävää osata jotain muutakin kieltä kuin englantia. Jos aloitat toisen vieraan kielen vasta lukiossa, et pääse niin hyviin tuloksiin kielen hallinnassa. Suomella on hyvät lähtökohdat tarjota kansalaisilleen riittävän monipuolinen koulutus, jotta säilymme myös vastaisuudessa koulutuksen kärkimaana. Jatko-opinnoissa lukion jälkeen, tarvitset useimmiten useampaa vierasta kieltä ja joudut lukiossakin vielä aloittamaan ehkä uuden vieraan kielen. Riippuu täysin jatkosuunnitelmistasi. Ilman toisen vieraan kielen hallintaa, jatkosuunnitelmat ovat huomattavasti suppeammat. Toinen vieras kieli voi olla myös helpompi oppia, kuin pakollinen esim: englanti. Ensimmäisen kielen voisi myös lukiossa vaihtaa johonkin uuteen vieraaseen kieleen eli ranska, saksa, englanti, portugali tai espanja, mutta aina vähintään kaksi vierasta kieltä suomen lisäksi.
Ahvenanmaalla taas näkisin mielelläni suomenkielisen koulun, jossa tosin olisi pakkoruotsi heti ensimmäisestä luokasta alkaen. Pääasia olisi vain saada Ahvenanmaallekin suomenkielinen koulu.
Jyrki Vaskela
Itsenäisyyspuolueen kansanedustajaehdokas
Uusimaa
http://www.saunalahti.fi/jvask
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ruostsi ei ole vieras, vaan kotimainen kieli. Siitä huolimatta sitä ei opiskella vain kielilain vaatimuksen täyttämiseksi - jotta pystytään tarjoamaan ruotsinkieliselle väestölle palvelut heidän omalla äidinkielellään. Sitä opiskellaan myös siksi, että lähes 70 % Suomen ja Ruotsin / Norjan kaupallisista yhteyksistä tapahtuu ruotsin kielellä (norjalaisten puhuessa helposti ymmärrettävää bokmålia). Joka on lukenut ruotsinsa kunnolla, tietää, että myös tanskalaisten kanssa pärjää ruotsiksi. Flaamia ja hollantia ymmärtää vaivattomasti kun osaa ruotsia hyvin ja saksakin on ymmärrettävää, vaikkei sitä olisi opiskellutkaan.
Ruotsin kielen merkitys on siis paljon laajempi kuin kotimaisen vähemmistön lukumäärästä voisi päätellä.
Useimmat eivät tarvitse kielitaitoa lainkaan. Voisi kouluissa jotain tarpeellistakin opettaa. Vaikka halonhakkuuta jotta ei tarvitsisi ostaa puita ulkomailta.
Jos joku tarvitsee kielitaitoja niin hankkikoon omalla kustannuksella. Kielien opettamiseen haaskataan suunnattomasti aikaa ja rahaa.