Ilmastonmuutos tuo vesipulan
Ruoan tuotannossa keskeisessä roolissa on vesi, josta tulee olemaan pulaa. Ilmastonmuutoksen seurauksena ruokasadoista tulee entistä epävarmempia, kun sateet eivät joko tule ajallaan tai ovat riittämättömiä.
Jotta maailmaan saataisiin tuotettua riittävästi ruokaa, tarvitaan entistä enemmän keinokastelua. Siihen käytettävästä vedestä kilpailevat kuitenkin muun muassa teollisuus, karjanhoito ja kotitalouksissa käytettävä vesi. “Tulevaisuudessa nähdäänkin lisääntyvää kilpailua vedestä monilla sektoreilla”, varoitti Rosegrant.
Lisääntyvä veden niukkuus ja sen huononeva laatu vaikuttavat alentuvasti ruoan tuotantoon, nostavat ruoan hintaa ja huonontavat sen turvallisuutta. “Hinnan nousuun vaikuttavat myös kasvavat energiakustannukset, jotka liittyvät veden pumppaamiseen, kuljetukseen ja suolan poistamiseen merivedestä”, totesi Rosegrant. Hänen mukaansa ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset hintojen nousuun tulevat olemaan 50 - 60 prosentin luokkaa.
Jotta ruoan tuotanto tulevaisuudessa voitaisiin taata, tulee Rosegrantin mukaan vedenkäyttöä tehostaa investoimalla rahaa tutkimukseen ja laitteisiin sekä uudistamalla vedenkäytön hallinnointia ja politiikkaa. Hänen mukaansa 20 miljardin dollarin vuosittaisilla lisäinvestoinneilla saataisiin aikaan merkittäviä muutoksia.
http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=163013
Ruoan tuotannossa keskeisessä roolissa on vesi, josta tulee olemaan pulaa. Ilmastonmuutoksen seurauksena ruokasadoista tulee entistä epävarmempia, kun sateet eivät joko tule ajallaan tai ovat riittämättömiä.
Jotta maailmaan saataisiin tuotettua riittävästi ruokaa, tarvitaan entistä enemmän keinokastelua. Siihen käytettävästä vedestä kilpailevat kuitenkin muun muassa teollisuus, karjanhoito ja kotitalouksissa käytettävä vesi. “Tulevaisuudessa nähdäänkin lisääntyvää kilpailua vedestä monilla sektoreilla”, varoitti Rosegrant.
Lisääntyvä veden niukkuus ja sen huononeva laatu vaikuttavat alentuvasti ruoan tuotantoon, nostavat ruoan hintaa ja huonontavat sen turvallisuutta. “Hinnan nousuun vaikuttavat myös kasvavat energiakustannukset, jotka liittyvät veden pumppaamiseen, kuljetukseen ja suolan poistamiseen merivedestä”, totesi Rosegrant. Hänen mukaansa ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset hintojen nousuun tulevat olemaan 50 - 60 prosentin luokkaa.
Jotta ruoan tuotanto tulevaisuudessa voitaisiin taata, tulee Rosegrantin mukaan vedenkäyttöä tehostaa investoimalla rahaa tutkimukseen ja laitteisiin sekä uudistamalla vedenkäytön hallinnointia ja politiikkaa. Hänen mukaansa 20 miljardin dollarin vuosittaisilla lisäinvestoinneilla saataisiin aikaan merkittäviä muutoksia.
http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=163013
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vedestä ihmisoikeus?
Paitsi laajamittaisessa ruoantuotannossa myös kotitalouksissa kärsitään monin paikoin vesipulasta.
Rosegrantin mielestä ruohonjuuritasolla pitäisi satsata kehitysmaiden naisiin.
”Heillä on keskeinen rooli kotitalouksissa suhteessa veden ja ruoan hankintaan ja käyttöön, ja kouluttamalla heitä voidaan saada paljon aikaan.”
Antti Belinskij Helsingin yliopistosta pohti vettä ihmisoikeuskysymyksenä.
Maailmassa on 1,1 miljardia veden puutteesta kärsivää ihmistä. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa 12 prosentilla väestöstä ei ole saatavilla tarpeeksi vettä, ja maassa onkin tehty toimia, jotka tähtäävät siihen, että vedestä tehtäisiin kaikkia kansalaisia koskeva oikeus.
“Vettä pitäisi paitsi olla käytössä riittävästi, sen tulisi olla laadultaan hyvää, turvallisesti saatavilla ja sen hinnan tulisi olla kohtuullinen”, totesi Belinskij.
http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=163013
Ilmaston lämmetessä meristä haistuu yhä enemmän vettä. Tämä vesi sataa alas.
Toisissa paikoissa kärsitään kuivuudesta, aavikoituminen laajenee,
mutta toisaalla kärsitään tulvista ja ilmastopakolaiset ovatkin jo liikkeellä.
Aavikko valtaa alaa
”Sahara on ylittänyt Välimeren”, kertoo lontoolainen The Guardian,
”sillä eroosion ja ilmastomuutoksen tuhoisa yhdistelmä muuttaa osia Etelä-Euroopasta aavikoksi.”
Vuoden 2000 joulukuussa pidetyssä Yhdistyneiden kansakuntien kokouksessa, jossa etsittiin keinoja aavikoitumisen ehkäisemiseen, muuan asiantuntija piti osasyyllisenä monikansallisia maanviljelysyrityksiä, joiden kanssa pienviljelijöiden on vaikea kilpailla.
Niinpä maanviljelijät hylkäävät maa-alueita, joita on pidetty kunnossa tuhansia vuosia pengertämisen ja huolellisen kastelun avulla, ja lopulta maa huuhtoutuu pois.
Tilanne on paha Italian, Espanjan ja Kreikan eteläosissa. Aavikoituminen lisääntyy myös Bulgariassa, Unkarissa, Romaniassa, Moldovassa, Venäjällä ja Kiinassa.
YK:n ympäristöohjelman johtaja Klaus Töpfer sanoi:
”Multa on luonnonvara, joka on yhtä tärkeä ihmisen hyvinvoinnille ja ympäristölle kuin puhdas vesi ja puhdas ilma.”
Aavikoitumista Italiassa
Vaikka Italia ei ole maa, johon normaalisti yhdistettäisiin aavikoita, se on perustanut aavikoitumista vastaan taistelevan kansallisen komitean.
Mistä syystä? Maaperän köyhtyminen on edennyt nopeasti kohti Pohjois-Italiaa.
”Ellei ryhdytä vakaviin ympäristöpoliittisiin toimiin kasvihuoneilmiöön syynä olevien kaasujen vähentämiseksi ja tiettyjen haitallisten maanviljelysmenetelmien muuttamiseksi”,
sanotaan La Stampa -sanomalehdessä, ”vain muutamassa vuosikymmenessä 27 prosenttia [Italian] alueesta voi kuivua karrelle.”
Varoitus esitettiin aavikoitumista käsitelleessä Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön konferenssissa Roomassa.
Siellä selitettiin, että riskialueita eivät ole enää pelkästään Etelä-Italian alueet – Sisilia, Sardinia, Calabria, Apulia ja Basilicata – vaan myös jotkin perinnäisesti tuottoisat pohjoisen alueet ovat kärsineet vahinkoa ja niillä näkyy nyt merkkejä hedelmällisyyden heikkenemisestä.