Se ystäväni karvakuono toriseisoja Paavo pissi pentuna kuin narttu. Niin kaikki ne tekee. Mutta uros, kun aika koittaa, koittaa saada merkin korkealle.
Aika koitti, hormoni käski "nosta jalkaa, nyt se alkaa." Merkin teko puuhun, penkkiin, auton pyörään, lipputankoon, aitan kulmaan.
Määrätietoisesti kylkimyyryä askeltaen kohtasi Paavo reviirinsä paalun, pihamaan ikivanhan männyn. Pysähtyi ja ylväästi muina koirina kohotti pontevasti oikean takajalkansa, Ja juuri ennen kuin pissi sihahti, petti Paavo pojan vasen takajalka. Kyljellänsä siinä köllötteli urho.
Hämillänsä nousi, puisteli itseään, että loppakorvat lotisivat. Vilkaisi ympärilleen, sai kohteen kiukulleen ja ryntäsi rähisemään pihalla makailevalle kotikollille.
Väärä tilannearvio sekin. Kuonossa verinen viiru, vaikkakin kissa puussa, allapäin nojasi karvainen ystäväni jalkaani.
Siinä sitten yhdessä murehdimme isoksi kasvamisen kipuja.
Aika koitti, hormoni käski "nosta jalkaa, nyt se alkaa." Merkin teko puuhun, penkkiin, auton pyörään, lipputankoon, aitan kulmaan.
Määrätietoisesti kylkimyyryä askeltaen kohtasi Paavo reviirinsä paalun, pihamaan ikivanhan männyn. Pysähtyi ja ylväästi muina koirina kohotti pontevasti oikean takajalkansa, Ja juuri ennen kuin pissi sihahti, petti Paavo pojan vasen takajalka. Kyljellänsä siinä köllötteli urho.
Hämillänsä nousi, puisteli itseään, että loppakorvat lotisivat. Vilkaisi ympärilleen, sai kohteen kiukulleen ja ryntäsi rähisemään pihalla makailevalle kotikollille.
Väärä tilannearvio sekin. Kuonossa verinen viiru, vaikkakin kissa puussa, allapäin nojasi karvainen ystäväni jalkaani.
Siinä sitten yhdessä murehdimme isoksi kasvamisen kipuja.
Vastaukset 7
Vanhimmat
kasvukivut kestää, riemulla vielä, mutta se luopumisen tuska..
neljä nukkuu nurmen alla Reino-ruusun kainalossa: Tapsu, Naksu, Severi ja amerikan Bongo.
ei ole ikuista.
Ikävän ja kyynelten jälkeen,jää kauniit muistot ja kiitollisuus menneistä päivistä.
*haikea hymy*
oli yhtä kauheaa katsella noin 50-v. tuttavaani (miestä), joka viikkokaudet itki kuollutta koiraansa.
yhä itseäni siitä,ettei jo kymmenvuotias laulava lintukoira urokseni Reppana osaa tai halua pissiessään nostaa jalkaa,vaan hieman häpeillen kyykistyy.
Yritys oli kova,kaatuiluineen ja onnistumisen iloineen siihen asti,kunnes päätin viedä Reppanan leikattavaksi.
Sinne reissulle jäi sitten,sen tärkeimmän lisäksi myös jalan nosto.
Vai oliko nimi enne..jäänee ikuiseksi arvoitukseksi.
*hymyillen katsoo harmaantuvaa ystävää*
sinusta moiseen ilkeyteen. Uroksen upeimmat haaveista suurimmat tarpeista tärkeimmät puoskarin puukkoon hyi!
Loppujen lopuksi moni lemmikin omistaja syyllistyy ilkeyteen,pitämällä yhtä lemmikkiä,ilman puolisoa,ilman laumaa,ilman luonnollisia olosuhteita..listaa voisi jatkaa äärettömyyksiin..
Hmm..kuitenkin oli hyvin epätodennäköistä,että koirani olisi koskaan päässytlemmenleikkeihin viehkojen tyttökoirien kanssa.
Joten..tälläkin asialla lienee kaksi puolta ja sillä hetkellä valintani oli näin.
*pohtii elämän epäoikeudenmukaisuutta*