Näen ainakin kaksi ongelmaa pakkoruotsin poistossa

1. kaksikielisille alueille muuttaa jatkuvasti suomenkielistä väestöä. Ok, voit hyvinkin löytää suomenkielisen työpaikan rantaruotsista - mutta mitä sitten kun ko. firma saneeraa porukkaa pihalle ja jäät ilman työtä, juuri kun valoit sen talonkin perustustukset uudelle kaksikieliselle kotipaikkakunnallesi... Voi olla että ainoa työpaikka löytyisi paikallisesta Mac Donaldsista tai Siwan kassalta - jossa yllättäen tarvitsetkin ruotsin osaamista. Jos pakkoruotsi poistuu se vääjäämättä vaarantaisi ruotsinkielen asemaa kaksikielisissä kunnissa koska em. esimerkissä voisi käydä niin että tämä - ei ruotsia opiskellut henkilö - jouduttaisiin kuitenkin palkkaamaan, kun kortistoonkaan ei työkelpoista voi jättää.

2. Virkamiesruotsi vain kaksikielisissä kunnissa eikä pakkoruotsia. Tämä johtaisi siihen, että *kaikki* kunnan työntekijät ja virkailijat olisivatkin suomenruotsalaisia. Nykyään pakkoruotsin aikaansaannoksena kaksikielisissä kunnissa on suuri osa suomenkielisiä - mutta ruotsia osaavia - virkamiehiä tai työntekijöitä. Tällainen kahtiajakautuminen ruotsinkielisiin virkamiehiin ja suomenkielisiin kunnan asukkaisiin lisäisi kahtiajakoa ja eripuraa - aivan varmasti.

Ongelmat ovat toki mittakaavaltaan melko pieniä, mutta ongelmia kaikki tyynni. Mielestäni pakkoruotsista voidaan luopua mutta jotain tarvitaan sen tilalle - toimisiko täsmäruotsi? Mikäli muutat kaksikieliselle alueelle sinun tulee hankkia ruotsinkielen alkeiden osaamisesta todistus esim. kolmen vuoden aikana muutostasi.Siis kansalaisopistoon mars, jos et ole aikoinasi koulussa ruotsia opiskellut. Todistuksen suorittamatta jättämisestä voisi seurata esim. jotakin lieviä veroseuraamuksia - verovähennyskelpoisuuden osittainen menettäminen - esimerkiksi.
Luonnollisesti kaksikielisessä kunnissa pakkoruotsi jatkuisi ihan niinkuin nytkin, ehkä myös kaksikielisen kunnan naapurikunnassakin, naapurikunta kun on usein todennäköinen työssäkäynti kunta oman kunnan lisäksi.
Onko täsmäruotsi sitten realistinen? Uuden kielen opiskelu aikuisiässä - ruotsinkielen opiskelun kannalta ainakin varmasti huonompi vaihtoehto kuin kielen opinnot peruskoulusta alkaen. Toisaalta motivaatio voi joissakin tapauksissa olla parempi kuin nykytilanteessa- hyötynäkökulman ollessa selvempi.
8220
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

mutta kaksikielisen kunnan rajaksi pitäisi muuttaa 20% ilman absoluuttista rajaa.

Esim. Vantaa 2.9% ruotsinkielisellään on käytännössä täysin yksikielinen eikä ruotsin taitoa voida vaatia kuin muutamilta tietyiltä virkailijoilta.

Äänestä

Olen esittänyt useasti täällä ratkaisua ns. virkamiesruotsin suhteen siten, että kielitaitovaatimus kohdistetaan yksittäisen virkamiehen sijasta viranomaiseen (organisaatioon), jolloin viranomaisen tulee huolehtia siitä, että se pystyy tarjoamaan tarvittavat kielelliset palvelut, jotka jo nykyiselläänkin ovat eriasteisia riippuen kunnan tai hallintoalueen kielijakaumasta. Tällöin ei kaksikielisessä viranomaisessa tarvita kaikkien virkamiesten molempien kielten osaamista vaan siinä määrin olosuhteiden mukaan riittävästi, että kielelliset palvelut voidaan täyttää.

Kun mainitsit mallista, jossa eräänlaista täsmäruotsina kohdistettavaksi niin, kielitaitovaatimus olisi ainoastaan kaksikielisissä viranomaisissa olevilla virkamiehillä, ei se mallina ole järkevä. Riittävää on se, että noillakin alueilla on ainoastaan riittävä määrä henkilöstöä turvaamaan palvelun tarpeen.

Virkamiesten kielitaitovaatimusten poistaminen ja niiden siirtäminen viranomaiselle ei heikentäisi kielellisen palvelun tasoa ja poistaisi tarpeen opettaa ruotsinkieltä koko ikäluokalle.

Alueellista pakkoruotsia (siis pakollista kouluopetusta) kunnan kielijakauman mukaan en pidä järkevänä mutta oletan, että noilla alueilla hyötynäkökannat voivat kannustaa osaa vapaaehtoiseen kyseisen kielen opiskeluun.

Äänestä
  • "Olen esittänyt useasti täällä ratkaisua ns. virkamiesruotsin suhteen siten, että kielitaitovaatimus kohdistetaan yksittäisen virkamiehen sijasta viranomaiseen (organisaatioon), jolloin viranomaisen tulee huolehtia siitä, että se pystyy tarjoamaan tarvittavat kielelliset palvelut, jotka jo nykyiselläänkin ovat eriasteisia riippuen kunnan tai hallintoalueen kielijakaumasta."

    Niinhän se on käytännössä nytkin. Virkamiesruotsi on akateemisen tutkinnon osa eikä mikään valtion tai kunnan yleinen kielitaitovaatimus. Yksikielisesti suomenkielisissä kunnissa sitä ei vaadita kaikilta, todellisuudessa ei juuri keltään. Valtion viroissa jotka edellyttävät akateemista loppututkintoa vaaditaan kielitaidosta todistus ei lähimainkaan kaikissa muissa.

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    "Olen esittänyt useasti täällä ratkaisua ns. virkamiesruotsin suhteen siten, että kielitaitovaatimus kohdistetaan yksittäisen virkamiehen sijasta viranomaiseen (organisaatioon), jolloin viranomaisen tulee huolehtia siitä, että se pystyy tarjoamaan tarvittavat kielelliset palvelut, jotka jo nykyiselläänkin ovat eriasteisia riippuen kunnan tai hallintoalueen kielijakaumasta."

    Niinhän se on käytännössä nytkin. Virkamiesruotsi on akateemisen tutkinnon osa eikä mikään valtion tai kunnan yleinen kielitaitovaatimus. Yksikielisesti suomenkielisissä kunnissa sitä ei vaadita kaikilta, todellisuudessa ei juuri keltään. Valtion viroissa jotka edellyttävät akateemista loppututkintoa vaaditaan kielitaidosta todistus ei lähimainkaan kaikissa muissa.

    Päivän paras="Niinhän se on käytännössä nytkin. Virkamiesruotsi on akateemisen tutkinnon osa eikä mikään valtion tai kunnan yleinen kielitaitovaatimus." Hah..hah..hah..
    " Valtion viroissa jotka edellyttävät akateemista loppututkintoa vaaditaan kielitaidosta todistus "
    Niinpä onko mopo hukassa, arvon neidiltä..? Sitähän se teettää tuo, lähes fanaattinen pakkoruotsin ja virkamiesruotsin puolustaminen. Tulee nk.yksisilmäisiä fanaatikkoja jotka ei ymmärrä kansan todellisia tarpeita kielikoulutuksessa. Eläköön kielitalebanit , tuhoudutte omaan mahdottomuuteenne.

    Äänestä

Hei, jos meillä koulitaan kaksikieliseen maahan pakolaisista kelpo kansalaisia muutamassa vuodessa, eiköhän kaksikielisissä kunnissa onnistu myös suomenkielisten ruotsinopetus - silloin kun se on aidosti tarpeen. Emme voi rakentaa kaikkien suomalaisten nuorten kielikoulutusta sille oletukselle, että nuori saattaa muuttaa Porvooseen. Ei niin tehdä muissakaan maissa.

Äänestä

1. Tuo että muuttaa nk.kaksikieliselle alueelle töihin. Suurin osa toimii sellaisilla toimialoilla jossa firmaa pyöritetään eri tukien varassa. Se on aika huono syy pelätä töiden loppumista, sitä paitsi jos menet Siwaan tai Mäkkäriin eiköhän työnantaja pidä huolen siitä että työntekijä osaa alueen kieltä.
Eli mitään syytä pakkoruotsiin ei ole..! Poistuu myös rasistinen elementti.Olen samaa mieltä ionin kanssa siitä että kielivaatimus on vaadittava organisaatiolta ei yksittäisiltä virkamiehiltä. Ruotsissa saat soittaa määrättyinä päivinä määrättyyn aikaan saadaksesi palvelua omalla kielellä esim.puhelimen kautta.
2.Virkaruotsi kokonaan pois. Se on rasistinen elementti. Ei ole pelkoa, kun pakkoruotsi poistetaan ja vastuu siirretään organisaatiolle. Tuo kielitaitovaatimus on tosi rasistinen elementti. Kyllä siiinä on pakko itse kennekin oppia vaadittava kieli. Ruotsinsuomalaiset muuten pärjää Ruotsissa Ruotsilla, koska käytännössä on pakko opetella sen maan kieli. Mites.? Suomenruotsalaiset sujuuko Suomi.

Äänestä
  • kirjoitustyylistä päätellen olevankin itse Ioni¤. Mukavaahan se on ja itseriittoista kirjoittaa itselleen toisella nimimerkillä ja vastata omalla.
    No, lieneekö hän korkeimman oikeuden virkamiehistöä ruotsinkielisten puudeliksi pukeutuneena terrierinä?

    Äänestä

  • näyttääkin kirjoitti:

    kirjoitustyylistä päätellen olevankin itse Ioni¤. Mukavaahan se on ja itseriittoista kirjoittaa itselleen toisella nimimerkillä ja vastata omalla.
    No, lieneekö hän korkeimman oikeuden virkamiehistöä ruotsinkielisten puudeliksi pukeutuneena terrierinä?

    koska silloin multa ja mun suvulta loppuu työt kun
    me ei osata muuta kuin puhua ruotsia!

    Me ollaan päästy hyviin asemiin ainoastaan ruotsinkielen taidolla.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


oikeasti_miettinyt kirjoitti:

1. kaksikielisille alueille muuttaa jatkuvasti suomenkielistä väestöä. Ok, voit hyvinkin löytää suomenkielisen työpaikan rantaruotsista - mutta mitä sitten kun ko. firma saneeraa porukkaa pihalle ja jäät ilman työtä, juuri kun valoit sen talonkin perustustukset uudelle kaksikieliselle kotipaikkakunnallesi... Voi olla että ainoa työpaikka löytyisi paikallisesta Mac Donaldsista tai Siwan kassalta - jossa yllättäen tarvitsetkin ruotsin osaamista. Jos pakkoruotsi poistuu se vääjäämättä vaarantaisi ruotsinkielen asemaa kaksikielisissä kunnissa koska em. esimerkissä voisi käydä niin että tämä - ei ruotsia opiskellut henkilö - jouduttaisiin kuitenkin palkkaamaan, kun kortistoonkaan ei työkelpoista voi jättää.

2. Virkamiesruotsi vain kaksikielisissä kunnissa eikä pakkoruotsia. Tämä johtaisi siihen, että *kaikki* kunnan työntekijät ja virkailijat olisivatkin suomenruotsalaisia. Nykyään pakkoruotsin aikaansaannoksena kaksikielisissä kunnissa on suuri osa suomenkielisiä - mutta ruotsia osaavia - virkamiehiä tai työntekijöitä. Tällainen kahtiajakautuminen ruotsinkielisiin virkamiehiin ja suomenkielisiin kunnan asukkaisiin lisäisi kahtiajakoa ja eripuraa - aivan varmasti.

Ongelmat ovat toki mittakaavaltaan melko pieniä, mutta ongelmia kaikki tyynni. Mielestäni pakkoruotsista voidaan luopua mutta jotain tarvitaan sen tilalle - toimisiko täsmäruotsi? Mikäli muutat kaksikieliselle alueelle sinun tulee hankkia ruotsinkielen alkeiden osaamisesta todistus esim. kolmen vuoden aikana muutostasi.Siis kansalaisopistoon mars, jos et ole aikoinasi koulussa ruotsia opiskellut. Todistuksen suorittamatta jättämisestä voisi seurata esim. jotakin lieviä veroseuraamuksia - verovähennyskelpoisuuden osittainen menettäminen - esimerkiksi.
Luonnollisesti kaksikielisessä kunnissa pakkoruotsi jatkuisi ihan niinkuin nytkin, ehkä myös kaksikielisen kunnan naapurikunnassakin, naapurikunta kun on usein todennäköinen työssäkäynti kunta oman kunnan lisäksi.
Onko täsmäruotsi sitten realistinen? Uuden kielen opiskelu aikuisiässä - ruotsinkielen opiskelun kannalta ainakin varmasti huonompi vaihtoehto kuin kielen opinnot peruskoulusta alkaen. Toisaalta motivaatio voi joissakin tapauksissa olla parempi kuin nykytilanteessa- hyötynäkökulman ollessa selvempi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu