Pieni kulutus = kylmä auto

Mullaki mondeo ja jo alkaa puhaltelemaan lämmintä ilmaa noin 5min ajelun jälkeen näin talvipakkasilla, eikä oo edes tolpassa.

gsdgsddgdgs kirjoitti:

Mullaki mondeo ja jo alkaa puhaltelemaan lämmintä ilmaa noin 5min ajelun jälkeen näin talvipakkasilla, eikä oo edes tolpassa.

Kauanpa mondeossa menee...

406 peugeot, ilman moottorinlämmitystä alkaa hönkäilemään lämmintä kahden minuutin kuluttua käynnistyksestä.

sfsfddfsdfsdfs kirjoitti:

Kauanpa mondeossa menee...

406 peugeot, ilman moottorinlämmitystä alkaa hönkäilemään lämmintä kahden minuutin kuluttua käynnistyksestä.

Laihialla kuski lämpenee,jos/kun pitää pakkasilla ajella !!!!

Auton sisätilojen lämpeneminen ei ole kiinni koneen koosta vaan polttoainetaloudesta.

Nykydieselit ja pienikulutuksisimmat bensa-autotkin kuluttavat niin vähän ettei sisälle riitä lämmintä.
Kyse ei ole lämmityslaitteen mitoituksesta.

Ajelen paljonkin juurikin boilla VAG-konsarnin TDI- ja TSI-moottorisilla autoilla ja maantiellä niissä kyllä tarkenee mutta keti kun tulee kaupunkiin niin lämmöt alkavat laskea kun pitää lämmityslaitetta vähänkään lämimällä.
Kun ottaa automaatti-ilmastoinnin pois päältä ja pienentää puhallusnopeutta niin moottorin lämmöt pysyvät paremmin ylhäällä.
Mutta sisällä palelee molemmissa tapauksissa.

Jso haluaa lämpimän auton niin pitää ostaa autoon polttoainekäyttöinen lämmitin, esim. Webasto tai Eberspächer, tai sitten joku isokulutuksinen auto.
Molemmilla menee talvella sama polttoainemäärä kaupungissa ajellessa, mutta pienikulutuksinen menee vähällä koko kesän ja talvellakin maantiellä.

Ok, lämmitin maksaa 1500 €, mutta se pitää vain laskea auton hankintahintaan lisänä.

Lämppärin tehoa ja moottorin tuottamaa lämpöä voi karkeasti testata pakkasella. Jos täydellä puhalluksella moottorin lämpö ei alene merkittävästi 15 asteen pakkasessa, niin silloin moottori tuottaa yleensä riittävästi lämpöä myös kovilla pakkasilla.

Uusissa hyötysuhteeltaan hyvissä autoissa täysi puhallus 15 asteen pakkasessa saattaa alentaa moottorin lämpötilan "nollille". Tämä tarkoittaa sitä että lämmityslaitteen mitoitus antaisi enemmän lämpöä, kuin mitä moottori pystyy tuottamaan. Näissä tapauksissa viimasuojalla on mahdollista saada oleellisesti lisää tehoa lämmityslaitteeseen. Pienellä puhalluksella lämpö yleensä riittää, mutta jos autossa on useampia henkilöitä, niin silloin joutuu valitsemaan viileän täyspuhalluksen ja ikkunoiden hikoilun/jäätymisen välillä.

Yleisesti autoissa on riittävän tehokkaat lämmityslaitteet - moottorin lämmöntuotto voi olla rajoitettu. Villahousujen ostoa ovat huollossa suosittaneet kun lämppärin tehosta olen valitellut.

11+16 kirjoitti:

Auton sisätilojen lämpeneminen ei ole kiinni koneen koosta vaan polttoainetaloudesta.

Nykydieselit ja pienikulutuksisimmat bensa-autotkin kuluttavat niin vähän ettei sisälle riitä lämmintä.
Kyse ei ole lämmityslaitteen mitoituksesta.

Ajelen paljonkin juurikin boilla VAG-konsarnin TDI- ja TSI-moottorisilla autoilla ja maantiellä niissä kyllä tarkenee mutta keti kun tulee kaupunkiin niin lämmöt alkavat laskea kun pitää lämmityslaitetta vähänkään lämimällä.
Kun ottaa automaatti-ilmastoinnin pois päältä ja pienentää puhallusnopeutta niin moottorin lämmöt pysyvät paremmin ylhäällä.
Mutta sisällä palelee molemmissa tapauksissa.

Jso haluaa lämpimän auton niin pitää ostaa autoon polttoainekäyttöinen lämmitin, esim. Webasto tai Eberspächer, tai sitten joku isokulutuksinen auto.
Molemmilla menee talvella sama polttoainemäärä kaupungissa ajellessa, mutta pienikulutuksinen menee vähällä koko kesän ja talvellakin maantiellä.

Ok, lämmitin maksaa 1500 €, mutta se pitää vain laskea auton hankintahintaan lisänä.

Lue lisää

Esimerkiksi bensiinissä on 9 kilowattia litrassa energiaa. Tästä energiamäärästä 20% päätyy tekemään työtä, loput muuttuu lämmöksi. Polttoainetta kuluu noin maantienopeudessa noin 5 litraa tunnissa, joten lämpöenergiaa muodostuu noin 9 kW x 0,8 x 5 = 36 kW.
No mikäli minulla olisi todella energiatehokas auto, niin lukemat voisivat olla tällaisia 9 kW x 0,6 x 3 = 16,2 kW.

Saunan sähkökiukaat ovat luokkaa 6-12 kW. Joten kyllä se on jostain muusta kyse kuin energiataloudellisuudesta, ettei lämpöä muka riitä auton sisälle.

&6j kirjoitti:

Esimerkiksi bensiinissä on 9 kilowattia litrassa energiaa. Tästä energiamäärästä 20% päätyy tekemään työtä, loput muuttuu lämmöksi. Polttoainetta kuluu noin maantienopeudessa noin 5 litraa tunnissa, joten lämpöenergiaa muodostuu noin 9 kW x 0,8 x 5 = 36 kW.
No mikäli minulla olisi todella energiatehokas auto, niin lukemat voisivat olla tällaisia 9 kW x 0,6 x 3 = 16,2 kW.

Saunan sähkökiukaat ovat luokkaa 6-12 kW. Joten kyllä se on jostain muusta kyse kuin energiataloudellisuudesta, ettei lämpöä muka riitä auton sisälle.

Lue lisää

On tosiasia kun lämmityslaite on täydellä teholla, niin moottorin lämpötila romahtaa aika monessa automallissa, kun pakkasta on enemmän kuin 10 astetta. Enempää ei voi ottaa kun mitä on tarjolla. Katalysaattori vaatii aika korkean lämpötilan, ja pakokaasujen häviötä ei voi pienentää. Käytännössä kaikki hyötysuhteen parantamistoimet kohdistuvat jäähdytysnesteeseen siirtyvän enrgian vähentämiseen, ja se tuntuu myös lämmityslaitteen tehossa. Nykyiset moottorit ovat myös entistä herkempiä ajoviiman jäähdyttävälle vaikutukselle ja ajoviima viekin oleellisen osan jäähdytysveteen siirtyvästä lämmöstä.

&6j kirjoitti:

Esimerkiksi bensiinissä on 9 kilowattia litrassa energiaa. Tästä energiamäärästä 20% päätyy tekemään työtä, loput muuttuu lämmöksi. Polttoainetta kuluu noin maantienopeudessa noin 5 litraa tunnissa, joten lämpöenergiaa muodostuu noin 9 kW x 0,8 x 5 = 36 kW.
No mikäli minulla olisi todella energiatehokas auto, niin lukemat voisivat olla tällaisia 9 kW x 0,6 x 3 = 16,2 kW.

Saunan sähkökiukaat ovat luokkaa 6-12 kW. Joten kyllä se on jostain muusta kyse kuin energiataloudellisuudesta, ettei lämpöä muka riitä auton sisälle.

Lue lisää

> Esimerkiksi bensiinissä on 9 kilowattia litrassa energiaa. Tästä energiamäärästä 20% päätyy tekemään työtä, loput muuttuu lämmöksi. Polttoainetta kuluu noin maantienopeudessa noin 5 litraa tunnissa, joten lämpöenergiaa muodostuu noin 9 kW x 0,8 x 5 = 36 kW.

Joo, mutta pakokaasujen mukana menee luokkaa 10 % polttoaineen energiasta ...eikä tätä oikein voi ottaa talteen, ellei haluta, että kondenssivettä tulee paljon ja riskeerataan jopa putken umpeenjäätymisen kanssa.

Lisäksi 90°C moottorin, vesipumpun, lämmityslaitteen letkujen yms. ulkopinnalta karannee seisovassakin autossa toista kilowattia (eihän 600 W lohkolämppäri jaksa nostaa moottorin lämpöä lähellekään 90 °C) ja liikkuvassa moninkertaisesti.

Vaikka polttoaineen energiasta saadaan auton liikuttamiseen hyödynnettyä vain 20 %, niin ei moottorin itsensä hyötysuhde ihan noin huono ole. 1 kW uppoaa laturin pyörittämiseen (ja tuotettu sähkö muutetaan lämmöksi ajovaloissa, takalasin lämpövastuksissa yms. eli menee valtaosin taivaan tuuliin), toinen mokoma menee vesipumpun pyörittämiseen (tämä tosin muuttuu kitkan ansiosta lämmöksi), jokunen % häviää voimansiirron vastuksiin (itseasiassa aika reilukin osuus, kun lähdetään kylmällä autolla liikkeelle) jne.

Ja sitten pitää huomata, että kaupunkiköröttelyssä 30 km/h keskinopeudella voi kulutus olla 8 l/100 km eli 2,4 l/h = palamisteho "vain" 21,6 kW. Tuosta pois auton liikutteluun menevä 5 kW, pakokaasut (2,2 kW), moottorin ulkopinnan häviöt laturin viemä teho, niin ollaan enää 10 kW luokassa.

Toki 10 kW on 2x sen, mitä lämmityslaite tarvii, mutta enää ei siis puhuta 36 kW mystisestä häviämisestä. Tuon 10 kW saa helposti haaskattua, jos jähdyttimessä pääsee kiertämään ihan naurettavan pieni vesivirta, kahvikupillinen minuutissa, esim. termarin ilmanpoistoreiän ansiosta.

Ei vaan taida valmistajat ymmärtää/piitata, miten pienesta homma voi olla kiinni, kun ei enää polteta kaupunkiajossa 12 l/100 km, jolloin lämpöä riittää tuhlattavaksikin.

hukkalämpöä kirjoitti:

> Esimerkiksi bensiinissä on 9 kilowattia litrassa energiaa. Tästä energiamäärästä 20% päätyy tekemään työtä, loput muuttuu lämmöksi. Polttoainetta kuluu noin maantienopeudessa noin 5 litraa tunnissa, joten lämpöenergiaa muodostuu noin 9 kW x 0,8 x 5 = 36 kW.

Joo, mutta pakokaasujen mukana menee luokkaa 10 % polttoaineen energiasta ...eikä tätä oikein voi ottaa talteen, ellei haluta, että kondenssivettä tulee paljon ja riskeerataan jopa putken umpeenjäätymisen kanssa.

Lisäksi 90°C moottorin, vesipumpun, lämmityslaitteen letkujen yms. ulkopinnalta karannee seisovassakin autossa toista kilowattia (eihän 600 W lohkolämppäri jaksa nostaa moottorin lämpöä lähellekään 90 °C) ja liikkuvassa moninkertaisesti.

Vaikka polttoaineen energiasta saadaan auton liikuttamiseen hyödynnettyä vain 20 %, niin ei moottorin itsensä hyötysuhde ihan noin huono ole. 1 kW uppoaa laturin pyörittämiseen (ja tuotettu sähkö muutetaan lämmöksi ajovaloissa, takalasin lämpövastuksissa yms. eli menee valtaosin taivaan tuuliin), toinen mokoma menee vesipumpun pyörittämiseen (tämä tosin muuttuu kitkan ansiosta lämmöksi), jokunen % häviää voimansiirron vastuksiin (itseasiassa aika reilukin osuus, kun lähdetään kylmällä autolla liikkeelle) jne.

Ja sitten pitää huomata, että kaupunkiköröttelyssä 30 km/h keskinopeudella voi kulutus olla 8 l/100 km eli 2,4 l/h = palamisteho "vain" 21,6 kW. Tuosta pois auton liikutteluun menevä 5 kW, pakokaasut (2,2 kW), moottorin ulkopinnan häviöt laturin viemä teho, niin ollaan enää 10 kW luokassa.

Toki 10 kW on 2x sen, mitä lämmityslaite tarvii, mutta enää ei siis puhuta 36 kW mystisestä häviämisestä. Tuon 10 kW saa helposti haaskattua, jos jähdyttimessä pääsee kiertämään ihan naurettavan pieni vesivirta, kahvikupillinen minuutissa, esim. termarin ilmanpoistoreiän ansiosta.

Ei vaan taida valmistajat ymmärtää/piitata, miten pienesta homma voi olla kiinni, kun ei enää polteta kaupunkiajossa 12 l/100 km, jolloin lämpöä riittää tuhlattavaksikin.

Lue lisää

Ihan järki viesti, ja hyvin viety eteenpäin tuota yksinkertaista laskuani.

Monelta kantilta mietit mihin lämpöä autosta karkaa, mutta tosiasia on se, että paljoa tehoa ei auton sisätilaan tarvitse saada, kun se on jo oikeasti lämmin. Jos auton ohjaamoon asentaa 2 kW lämmittimen, niin vannon, että toppatakki päällä siellä ei tarvitse istua, ei vaikka ajoviime viilentää ikkunoita sekä muitakin pintoja, josta sitten tehokkaammin lämpö johtuu pois matkustamosta. Joten siis 2 kW pitäisi saada moottorin tuottamasta mahdollisesti kymmenistä kilowateista hyötykäyttöön. Ei kyllä pitäisi olla mikään suurikaan ongelma. Eikä olekaan. Monella pohjoisiin olosuhteisiin valmistetuissa autoissa ei ole mitään ongelmaa kylmyyden kanssa.

Joten on ihan autonvalmistajien vika, että sisätilojen lämmitykseen tarvitaan metsäpalon verran energiaa, että saadaan muutaman neliön kokoinen koppi lämpimäksi.

&6j kirjoitti:

Ihan järki viesti, ja hyvin viety eteenpäin tuota yksinkertaista laskuani.

Monelta kantilta mietit mihin lämpöä autosta karkaa, mutta tosiasia on se, että paljoa tehoa ei auton sisätilaan tarvitse saada, kun se on jo oikeasti lämmin. Jos auton ohjaamoon asentaa 2 kW lämmittimen, niin vannon, että toppatakki päällä siellä ei tarvitse istua, ei vaikka ajoviime viilentää ikkunoita sekä muitakin pintoja, josta sitten tehokkaammin lämpö johtuu pois matkustamosta. Joten siis 2 kW pitäisi saada moottorin tuottamasta mahdollisesti kymmenistä kilowateista hyötykäyttöön. Ei kyllä pitäisi olla mikään suurikaan ongelma. Eikä olekaan. Monella pohjoisiin olosuhteisiin valmistetuissa autoissa ei ole mitään ongelmaa kylmyyden kanssa.

Joten on ihan autonvalmistajien vika, että sisätilojen lämmitykseen tarvitaan metsäpalon verran energiaa, että saadaan muutaman neliön kokoinen koppi lämpimäksi.

Lue lisää

Mulla on 2000W sisätilanlämmitin ja ei se kovin lämpöiseksi pienenkään auton sisätilaa kunnon pakkasilla saa vaikka parikin tuntia puhalluttaisi.

2000W kirjoitti:

Mulla on 2000W sisätilanlämmitin ja ei se kovin lämpöiseksi pienenkään auton sisätilaa kunnon pakkasilla saa vaikka parikin tuntia puhalluttaisi.

NIISSÄHÄN ON VASTUS JOKA SÄÄTÄÄ ETTEI SISÄTILA LIIAN LÄMPIMÄKSI, EI SYTTYMISVAARAA!

ON SE IHMEELLINEN kirjoitti:

NIISSÄHÄN ON VASTUS JOKA SÄÄTÄÄ ETTEI SISÄTILA LIIAN LÄMPIMÄKSI, EI SYTTYMISVAARAA!

Älä huuda

Älä huuda kirjoitti:

Älä huuda

jos et kestä.

&6j kirjoitti:

Ihan järki viesti, ja hyvin viety eteenpäin tuota yksinkertaista laskuani.

Monelta kantilta mietit mihin lämpöä autosta karkaa, mutta tosiasia on se, että paljoa tehoa ei auton sisätilaan tarvitse saada, kun se on jo oikeasti lämmin. Jos auton ohjaamoon asentaa 2 kW lämmittimen, niin vannon, että toppatakki päällä siellä ei tarvitse istua, ei vaikka ajoviime viilentää ikkunoita sekä muitakin pintoja, josta sitten tehokkaammin lämpö johtuu pois matkustamosta. Joten siis 2 kW pitäisi saada moottorin tuottamasta mahdollisesti kymmenistä kilowateista hyötykäyttöön. Ei kyllä pitäisi olla mikään suurikaan ongelma. Eikä olekaan. Monella pohjoisiin olosuhteisiin valmistetuissa autoissa ei ole mitään ongelmaa kylmyyden kanssa.

Joten on ihan autonvalmistajien vika, että sisätilojen lämmitykseen tarvitaan metsäpalon verran energiaa, että saadaan muutaman neliön kokoinen koppi lämpimäksi.

Lue lisää

1,2 kW sisätilanlämmitin jaksaa 2 h lämmitysajalla puhkua C-segmentin töpöperän lasit pääosin huurteettomiksi vain -10 °C pakkasille asti. Lämpötila sisällä on tällöin muutaman asteen plussan puolella - toki ohjaamon etuosassa, lämmittimen lähellä vähän reilumminkin. Tältä pohjalta 2 kW riittäisi auttavasti jonnekin -15°C asti ...paikallaan seisovassa autossa .... jos tyydytään siihen, että 5 sisälämpötilan saavuttamiseen menee 2 tuntia.

Jos taas mietitään lämmityslaitteen tehoa, niin täysillä & kaikki röörit auki puhallus lienee liki 100 l/s. Otetaan vähän varovammin lähtökohdaksi 83 l/s, niin tulee ilman massavirraksi tasan 0,1 kg/s. Kun tällainen massavirta lämmitetään esim. -30 °C lämpötilasta 30 °C lämpötilaan, niin tähän tarvitaan 6 kW teho.

Mielenkiintoista on miettiä myös ilmanvaihdon häviöitä. Esim. moottorin jäähdytysneste on vielä viileää ja täysillä puhkuvasta lämmityslaitteesta saadaan irti vain 20 °C ilmaa. Matkustamokin on kylmä, joten ilma jäähtyy siellä ja poistuu takakontista 5°C lämpötilassa. Tällöin
- moottorilta ryövätään ( 20-(-30))x0,1 = 5 kW teho
- mutta matkustamoa lämmitetään vain 1,5 kW teholla, loput energiasta hukkaan poistoilman mukana

Jos/kun lämpöä hukkuu muuallekin, voi ruuhkaköröttelyssä käydä niin, että jumiudutaan koko loppumatkaksi tähän tilanteeseen; moottori ei saavuta normaalia käyntilämpöä -> lämppäristä ei siksi saada kuumaa ilmaa -> matkustamo jää kylmäksi, pahahan se on nostaa sisälämpöä yli 10 °C, kun käytössä on vain haaleaa 20°C ilmaa.

Vrt. puhallus puoliteholla, vain 0,05 kg/s (n. 42 l/s) jolloin saadaan lämppäristä irti 30 °C ilmaa
- moottorilta ryövätään 3 kW = lämpenee nopeammin
- matkustamoon silti 1,25 kW edestä lämpöä

Näin matkustamo lämpenee alkuun vähän heikommin, mutta vaaka keikahtaa toisinpäin, jos/kun moottorin lämmöt saa tällä tavoin nousemaan normaaliksi (jäähdytysvesi 90 °C) ja lämppäristä alkaakin pukata 50 °C ilmaa...

Ja voihan tätä asiaa lähestyä vielä miettimällä polttoainekäyttöisten lämmittimien tehoja. Hlöautoihin tyrkytetään yleensä 4-5 kW malleja. Dieseleissä näitä on jopa pelkästään ajon aikana toimivina lisälämmittiminä, jotka tuottavat lämmintyslaitteen tarvitseman lämmön! Halvempi vaihtoehto on tömäkkä laturi ja 0,5-1 kW sähkövastus lämmityslaitteessa, vesikennon apuna.

väh. 5 kW tarvitaan kirjoitti:

1,2 kW sisätilanlämmitin jaksaa 2 h lämmitysajalla puhkua C-segmentin töpöperän lasit pääosin huurteettomiksi vain -10 °C pakkasille asti. Lämpötila sisällä on tällöin muutaman asteen plussan puolella - toki ohjaamon etuosassa, lämmittimen lähellä vähän reilumminkin. Tältä pohjalta 2 kW riittäisi auttavasti jonnekin -15°C asti ...paikallaan seisovassa autossa .... jos tyydytään siihen, että 5 sisälämpötilan saavuttamiseen menee 2 tuntia.

Jos taas mietitään lämmityslaitteen tehoa, niin täysillä & kaikki röörit auki puhallus lienee liki 100 l/s. Otetaan vähän varovammin lähtökohdaksi 83 l/s, niin tulee ilman massavirraksi tasan 0,1 kg/s. Kun tällainen massavirta lämmitetään esim. -30 °C lämpötilasta 30 °C lämpötilaan, niin tähän tarvitaan 6 kW teho.

Mielenkiintoista on miettiä myös ilmanvaihdon häviöitä. Esim. moottorin jäähdytysneste on vielä viileää ja täysillä puhkuvasta lämmityslaitteesta saadaan irti vain 20 °C ilmaa. Matkustamokin on kylmä, joten ilma jäähtyy siellä ja poistuu takakontista 5°C lämpötilassa. Tällöin
- moottorilta ryövätään ( 20-(-30))x0,1 = 5 kW teho
- mutta matkustamoa lämmitetään vain 1,5 kW teholla, loput energiasta hukkaan poistoilman mukana

Jos/kun lämpöä hukkuu muuallekin, voi ruuhkaköröttelyssä käydä niin, että jumiudutaan koko loppumatkaksi tähän tilanteeseen; moottori ei saavuta normaalia käyntilämpöä -> lämppäristä ei siksi saada kuumaa ilmaa -> matkustamo jää kylmäksi, pahahan se on nostaa sisälämpöä yli 10 °C, kun käytössä on vain haaleaa 20°C ilmaa.

Vrt. puhallus puoliteholla, vain 0,05 kg/s (n. 42 l/s) jolloin saadaan lämppäristä irti 30 °C ilmaa
- moottorilta ryövätään 3 kW = lämpenee nopeammin
- matkustamoon silti 1,25 kW edestä lämpöä

Näin matkustamo lämpenee alkuun vähän heikommin, mutta vaaka keikahtaa toisinpäin, jos/kun moottorin lämmöt saa tällä tavoin nousemaan normaaliksi (jäähdytysvesi 90 °C) ja lämppäristä alkaakin pukata 50 °C ilmaa...

Ja voihan tätä asiaa lähestyä vielä miettimällä polttoainekäyttöisten lämmittimien tehoja. Hlöautoihin tyrkytetään yleensä 4-5 kW malleja. Dieseleissä näitä on jopa pelkästään ajon aikana toimivina lisälämmittiminä, jotka tuottavat lämmintyslaitteen tarvitseman lämmön! Halvempi vaihtoehto on tömäkkä laturi ja 0,5-1 kW sähkövastus lämmityslaitteessa, vesikennon apuna.

Lue lisää

Ostin 2kW lämmittimen lahinnä kovia pakkasia varten kun 1kw ei kunnolla edes pehmittänyt tuulilasiin jäätä kovilla pakkasilla. Siellä se on täysiä puhaltanut parikin tuntia ja tuntuuhan se sentään hiukan tehokkaammalta verrattuna tonniseen. Eli leudommallakin säällä on puhaltanut täydellä teholla ja ainuttakaan kertaa ei ylikuumenemissuoja ole lauennut.

ON SE IHMEELLINEN kirjoitti:

NIISSÄHÄN ON VASTUS JOKA SÄÄTÄÄ ETTEI SISÄTILA LIIAN LÄMPIMÄKSI, EI SYTTYMISVAARAA!

Ihme juttu, että 0°C kelillä tuo vastus ei ilmeisesti toimikaan, koska silloin sisätilanlämppäri on kahden tunnin päälläolon jälkeen saanut sisätilat todella lämpimiksi, niin että välillä on joutunut jopa tuulettamaan ennen kuin on mennyt autoon sisälle. Eli varmasti yli 30°C on ollut sisällä lämmintä. Ja kuitenkin, jos pakkasta on yli 10°C, niin samainen lämppäri ei sisätiloja enää millään kunolla lämpimäksi. Eli ei niissä mitään vastusta ole - tai ei ainakaan minun lämmittimessäni, joka taitaa olla 2100 wattia teholtaan.

&6j kirjoitti:

Esimerkiksi bensiinissä on 9 kilowattia litrassa energiaa. Tästä energiamäärästä 20% päätyy tekemään työtä, loput muuttuu lämmöksi. Polttoainetta kuluu noin maantienopeudessa noin 5 litraa tunnissa, joten lämpöenergiaa muodostuu noin 9 kW x 0,8 x 5 = 36 kW.
No mikäli minulla olisi todella energiatehokas auto, niin lukemat voisivat olla tällaisia 9 kW x 0,6 x 3 = 16,2 kW.

Saunan sähkökiukaat ovat luokkaa 6-12 kW. Joten kyllä se on jostain muusta kyse kuin energiataloudellisuudesta, ettei lämpöä muka riitä auton sisälle.

Lue lisää

>Esimerkiksi bensiinissä on 9 kilowattia litrassa energiaa.

Aika omintakeinen ja monimielinen sanajärjestys... Yritit varmaankin sanoa, että bensiinissä on energiaa 9 kW litrassa (bensiinin energiasisältö on 9 kW/l)?

Nyt vain on niin, ettei kilowatti (kW) ole suinkaan energian vaan tehon yksikkö. Jotta päästään puhumaan energian määrästä, on tehon lisäksi otettava mukaan aika-aspekti. Energia = aika × teho, jolloin yksiköksi saadaan kilowattitunti (kWh).

Fysikaalinen työ mitataan samoilla yksiköillä kuin energiakin.

SI-järjestelmän mukainen perusyksikkö on paljon pienempi joule (J), joka voidaan ilmaista myös muodossa wattisekunti (Ws). 1 kWh = 3.600.000 J = 3,6 MJ

Bensiinin tiheys on noin 0,75 kg/l ja lämpöarvo noin 43 MJ/kg eli n. 9 kWh/l. Olet siis ihan oikeassa, kun lisäät kilowattiisi kertoimeksi tunnin.

Mitenkäs kun laittaa lämmityksen täysille niin moottori jäähtyy, onko lämmityslaite sittenkin liian tehokas?

on housuissas... kirjoitti:

Ihme juttu, että 0°C kelillä tuo vastus ei ilmeisesti toimikaan, koska silloin sisätilanlämppäri on kahden tunnin päälläolon jälkeen saanut sisätilat todella lämpimiksi, niin että välillä on joutunut jopa tuulettamaan ennen kuin on mennyt autoon sisälle. Eli varmasti yli 30°C on ollut sisällä lämmintä. Ja kuitenkin, jos pakkasta on yli 10°C, niin samainen lämppäri ei sisätiloja enää millään kunolla lämpimäksi. Eli ei niissä mitään vastusta ole - tai ei ainakaan minun lämmittimessäni, joka taitaa olla 2100 wattia teholtaan.

Lue lisää

käy Defan tai Calixin sivuilla, niin siellä kerrotaan kuinka nykyaikainen lämmitin toimii.
Sulla on varmaankin joku ikivanha tai joku halpismalli.

väh. 5 kW tarvitaan kirjoitti:

1,2 kW sisätilanlämmitin jaksaa 2 h lämmitysajalla puhkua C-segmentin töpöperän lasit pääosin huurteettomiksi vain -10 °C pakkasille asti. Lämpötila sisällä on tällöin muutaman asteen plussan puolella - toki ohjaamon etuosassa, lämmittimen lähellä vähän reilumminkin. Tältä pohjalta 2 kW riittäisi auttavasti jonnekin -15°C asti ...paikallaan seisovassa autossa .... jos tyydytään siihen, että 5 sisälämpötilan saavuttamiseen menee 2 tuntia.

Jos taas mietitään lämmityslaitteen tehoa, niin täysillä & kaikki röörit auki puhallus lienee liki 100 l/s. Otetaan vähän varovammin lähtökohdaksi 83 l/s, niin tulee ilman massavirraksi tasan 0,1 kg/s. Kun tällainen massavirta lämmitetään esim. -30 °C lämpötilasta 30 °C lämpötilaan, niin tähän tarvitaan 6 kW teho.

Mielenkiintoista on miettiä myös ilmanvaihdon häviöitä. Esim. moottorin jäähdytysneste on vielä viileää ja täysillä puhkuvasta lämmityslaitteesta saadaan irti vain 20 °C ilmaa. Matkustamokin on kylmä, joten ilma jäähtyy siellä ja poistuu takakontista 5°C lämpötilassa. Tällöin
- moottorilta ryövätään ( 20-(-30))x0,1 = 5 kW teho
- mutta matkustamoa lämmitetään vain 1,5 kW teholla, loput energiasta hukkaan poistoilman mukana

Jos/kun lämpöä hukkuu muuallekin, voi ruuhkaköröttelyssä käydä niin, että jumiudutaan koko loppumatkaksi tähän tilanteeseen; moottori ei saavuta normaalia käyntilämpöä -> lämppäristä ei siksi saada kuumaa ilmaa -> matkustamo jää kylmäksi, pahahan se on nostaa sisälämpöä yli 10 °C, kun käytössä on vain haaleaa 20°C ilmaa.

Vrt. puhallus puoliteholla, vain 0,05 kg/s (n. 42 l/s) jolloin saadaan lämppäristä irti 30 °C ilmaa
- moottorilta ryövätään 3 kW = lämpenee nopeammin
- matkustamoon silti 1,25 kW edestä lämpöä

Näin matkustamo lämpenee alkuun vähän heikommin, mutta vaaka keikahtaa toisinpäin, jos/kun moottorin lämmöt saa tällä tavoin nousemaan normaaliksi (jäähdytysvesi 90 °C) ja lämppäristä alkaakin pukata 50 °C ilmaa...

Ja voihan tätä asiaa lähestyä vielä miettimällä polttoainekäyttöisten lämmittimien tehoja. Hlöautoihin tyrkytetään yleensä 4-5 kW malleja. Dieseleissä näitä on jopa pelkästään ajon aikana toimivina lisälämmittiminä, jotka tuottavat lämmintyslaitteen tarvitseman lämmön! Halvempi vaihtoehto on tömäkkä laturi ja 0,5-1 kW sähkövastus lämmityslaitteessa, vesikennon apuna.

Lue lisää

omakotitaloa lämmitetää 6Kw maalämpöpumpulla ja samalla koneella lämmitetään myös lämmin käyttövesi. Olisi se oskomatonta jos autoa ei saisi lämpämäksi 1Kw:lla jos haluttaisiin.
Kannattaa tutustua sisätilanlämmittimien tekniikkaan ja käyttötarkoitukseen.

hommat kateissa kirjoitti:

omakotitaloa lämmitetää 6Kw maalämpöpumpulla ja samalla koneella lämmitetään myös lämmin käyttövesi. Olisi se oskomatonta jos autoa ei saisi lämpämäksi 1Kw:lla jos haluttaisiin.
Kannattaa tutustua sisätilanlämmittimien tekniikkaan ja käyttötarkoitukseen.

Lue lisää

Hohhoijaa. Taas kaikenmaailman latvakakkoset vauhdissa.

Onhan se laskutaidottomille yllättävää, että auton lämmitys vie paljon tehoa. Mutta niin vie myös matkailuauton tai telttasaunan lämmitys. Ei asuintaloihin huvin vuoksi laiteta puolta metriä villaa yläpohjaan ja kolminkertaisia, kaasutäytteisiä, selektiivilaseja ikkunoihin. Eikä asuintaloja päästetä jäähtymään -20°C lämpötilaan ja sitten ihmetellä, mikä maksaa, kun ei sisälämpötila nouse 40 astetta varttitunnissa...

VAGniikan maailman testi oli kanssa sitä itteään. Nyt ne idiootit ovat kadottaneet viimeisenkin järjenhivenensä ja testissä lämmityslaitteita huudatettiin täydellä teholla ja puhallus joka suuntaan. Eli maksimoitiin ilmamäärä ja lämmönhukka ohjaamosta poistuvan ilman mukana. Tällaisessa testissä ei tosiaan pärjää kuin juopot autot, jotka tuottavat ylenpalttisesti lämpöä. Automaatti-ilmastointejakin testattiin vähän niinkuin molemmat kädet selän taakse sidottuina eli puhallus pakotettiin käsiahjauksella täysille.... anna mun kaikki kestää!

ja opetella käyttö kirjoitti:

Hohhoijaa. Taas kaikenmaailman latvakakkoset vauhdissa.

Onhan se laskutaidottomille yllättävää, että auton lämmitys vie paljon tehoa. Mutta niin vie myös matkailuauton tai telttasaunan lämmitys. Ei asuintaloihin huvin vuoksi laiteta puolta metriä villaa yläpohjaan ja kolminkertaisia, kaasutäytteisiä, selektiivilaseja ikkunoihin. Eikä asuintaloja päästetä jäähtymään -20°C lämpötilaan ja sitten ihmetellä, mikä maksaa, kun ei sisälämpötila nouse 40 astetta varttitunnissa...

VAGniikan maailman testi oli kanssa sitä itteään. Nyt ne idiootit ovat kadottaneet viimeisenkin järjenhivenensä ja testissä lämmityslaitteita huudatettiin täydellä teholla ja puhallus joka suuntaan. Eli maksimoitiin ilmamäärä ja lämmönhukka ohjaamosta poistuvan ilman mukana. Tällaisessa testissä ei tosiaan pärjää kuin juopot autot, jotka tuottavat ylenpalttisesti lämpöä. Automaatti-ilmastointejakin testattiin vähän niinkuin molemmat kädet selän taakse sidottuina eli puhallus pakotettiin käsiahjauksella täysille.... anna mun kaikki kestää!

Lue lisää

Tarkoitin tuossa kylläkin, että pienellä sisätilan lämmittelemällä saadaan autonsisätilat riittävän lämpimäksi. Toiset ne vaan eivät taida tietää, että nuo sisätilanlämppärit toimivat siten, että ne säätyvät itsestään sopivan lämpötilan saavutettuaan. Eli ei ole tarkoitustakaan lämmittää autoa mihinkään 20 asteiseksi. Siis lämmittemen Kilowateilla ei ole merkitystä maksimilämpötilan suteen.
Menikö nyt aivomiehelle perille mitä hain tuolla vertauksella talonlämmitämiseen suhteessa kilowatteihin?

11+16 kirjoitti:

Auton sisätilojen lämpeneminen ei ole kiinni koneen koosta vaan polttoainetaloudesta.

Nykydieselit ja pienikulutuksisimmat bensa-autotkin kuluttavat niin vähän ettei sisälle riitä lämmintä.
Kyse ei ole lämmityslaitteen mitoituksesta.

Ajelen paljonkin juurikin boilla VAG-konsarnin TDI- ja TSI-moottorisilla autoilla ja maantiellä niissä kyllä tarkenee mutta keti kun tulee kaupunkiin niin lämmöt alkavat laskea kun pitää lämmityslaitetta vähänkään lämimällä.
Kun ottaa automaatti-ilmastoinnin pois päältä ja pienentää puhallusnopeutta niin moottorin lämmöt pysyvät paremmin ylhäällä.
Mutta sisällä palelee molemmissa tapauksissa.

Jso haluaa lämpimän auton niin pitää ostaa autoon polttoainekäyttöinen lämmitin, esim. Webasto tai Eberspächer, tai sitten joku isokulutuksinen auto.
Molemmilla menee talvella sama polttoainemäärä kaupungissa ajellessa, mutta pienikulutuksinen menee vähällä koko kesän ja talvellakin maantiellä.

Ok, lämmitin maksaa 1500 €, mutta se pitää vain laskea auton hankintahintaan lisänä.

Lue lisää

"Polttoaineenkulutusmittaukset osoittivat, että dieselmoottorista tuleva hukkalämmön osuus ei poikkea merkittävästi bensiinimoottoreista. Syy dieselauton kylmyyteen löytyykin ennemmin lämmityslaitteen suunnittelusta kuin moottorin hukkalämmön puutteesta, TM päättelee. "

Onko?? kirjoitti:

"Polttoaineenkulutusmittaukset osoittivat, että dieselmoottorista tuleva hukkalämmön osuus ei poikkea merkittävästi bensiinimoottoreista. Syy dieselauton kylmyyteen löytyykin ennemmin lämmityslaitteen suunnittelusta kuin moottorin hukkalämmön puutteesta, TM päättelee. "

Lue lisää

Bingo. Oisko "ei lämppärin suunnitelulla ole mitään merkitystä" -jannulla joku selitys tähänkin? Ja outoa, että kaksi yhtä vähän kuluttavaa autoa lämpeää ihan eri nopeudella, jos kerran lämmityslaitteella ei ole mitään merkitystä.

ja tämä aivoitta kirjoitti:

Tarkoitin tuossa kylläkin, että pienellä sisätilan lämmittelemällä saadaan autonsisätilat riittävän lämpimäksi. Toiset ne vaan eivät taida tietää, että nuo sisätilanlämppärit toimivat siten, että ne säätyvät itsestään sopivan lämpötilan saavutettuaan. Eli ei ole tarkoitustakaan lämmittää autoa mihinkään 20 asteiseksi. Siis lämmittemen Kilowateilla ei ole merkitystä maksimilämpötilan suteen.
Menikö nyt aivomiehelle perille mitä hain tuolla vertauksella talonlämmitämiseen suhteessa kilowatteihin?

Lue lisää

Onhan noita 2000W laitteita useampiakin käytössä ja missään ei ole mitään automaattista säätöä. Yhdessä on laukeava ylikuumenemissuoja, ja sekään ei ole koskaan lauennut. Ajoneuvokäyttöön suunnitelluissa lämmittimissä käytetään massiivisia lämpöelementtejä ja ne eivät saa kuumentua täydelläkään teholla tulipalovaarallisiksi. Vain kalliimmissa laitteissa on termostaatti säätämässä lämmitystehoa.

Ajoneuvoissa saa käyttää ainoastaan siihen käyttöön luokiteltuja lämmittimiä. Näitä hehkuviksi kuumenevin vastuksin varustettuja lämmittimiä ei missään tapauksessa saa ajoneuvokäytössä käyttää, vaikka niissä olisikin lämmitystehon säätöautomatiikka.

Lämmitysvastukset ovat kaikissa tapauksissa itsesäätöisiä koska lämpötilan kasvaessa vastuksen vastus myös kasvaa, mutta tämä on kaikkien sähkövastukseen perustuvien lämmittimien ominaisuus.

ja tämä aivoitta kirjoitti:

Tarkoitin tuossa kylläkin, että pienellä sisätilan lämmittelemällä saadaan autonsisätilat riittävän lämpimäksi. Toiset ne vaan eivät taida tietää, että nuo sisätilanlämppärit toimivat siten, että ne säätyvät itsestään sopivan lämpötilan saavutettuaan. Eli ei ole tarkoitustakaan lämmittää autoa mihinkään 20 asteiseksi. Siis lämmittemen Kilowateilla ei ole merkitystä maksimilämpötilan suteen.
Menikö nyt aivomiehelle perille mitä hain tuolla vertauksella talonlämmitämiseen suhteessa kilowatteihin?

Lue lisää

>Tarkoitin tuossa kylläkin, että pienellä sisätilan lämmittelemällä saadaan autonsisätilat riittävän lämpimäksi.

Sisätilanlämmittimillä on se etu puolellaan, että ne vain kierrättävät auton sisäilmaa ts. ei tule lämmönhukkaa, kuten puhallettaessa VAGniikan maailman tyyliin 100 l/s ilmaa tuulilasille, jolloin auton persuuksista poistuu 100 l/s haaleaa ilmaa, vieden mukanaan 2-3 kW lämpöä.

Kun sinulle ei yhdellä kertaa mene jakeluun, niin otetaan paksumpaa kiskoa:

- auton lämmityslaite: puhalletaan 5 kW lämpöteho sisään, mutta poistoilman mukana karkaa 3 kW ... eli nippa nappa saadaan pidettyä ohjaamo plussan puolella

- 20°C autoon sisälle ja/tai nopea ylöslämmitys -20°C lämpötilasta vaatii (puhallus täysillä) paljon enemmän kuin 5 kW, joten ei ole ihme, että loppuu lämmöt kesken hiljaa köröteltäessä

> Toiset ne vaan eivät taida tietää, että nuo sisätilanlämppärit toimivat siten, että ne säätyvät itsestään sopivan lämpötilan saavutettuaan.

Ja sitten on latvakakkosia, jotka uskovat kaiken markkinoinlässytyksen. Itsellänikin on tuollainen "itsesäätyvä" lämmitin. Ihan kiva, paitsi että käyttöohjeessa oli oikein taulukko siitä, miten huimasti teho säätyy lämpötilan mukaan. Se itseäätyvyys oli tyyliin -20 lämpötilassa teho 1300 W ja 20 lämpötilassa 1200 W. Siis täysin merkityksetön, pelkkä mainostemppu = on keksitty myydä ihan normaali vastusmateriaalin ominaisuus (resistanssin pieni riippuvuus lämpötilasta) jonkinlaisena säätöautomatiikkana.

> Menikö nyt aivomiehelle perille mitä hain tuolla vertauksella talonlämmitämiseen suhteessa kilowatteihin?

No, kerrotko mitä yritit selittää vertaamalla auton sisätilanlämmttimiä (tehot yleensä 1,2-2 kW) maalämpöpumppuun, jonka ottoteho on 6 kW ja lämmöntuotto siis 15-20 kW luokkaa? Talo kuluttaa 10X enemmän..? Olipa yllätys.

täysin rinnoin kirjoitti:

>Tarkoitin tuossa kylläkin, että pienellä sisätilan lämmittelemällä saadaan autonsisätilat riittävän lämpimäksi.

Sisätilanlämmittimillä on se etu puolellaan, että ne vain kierrättävät auton sisäilmaa ts. ei tule lämmönhukkaa, kuten puhallettaessa VAGniikan maailman tyyliin 100 l/s ilmaa tuulilasille, jolloin auton persuuksista poistuu 100 l/s haaleaa ilmaa, vieden mukanaan 2-3 kW lämpöä.

Kun sinulle ei yhdellä kertaa mene jakeluun, niin otetaan paksumpaa kiskoa:

- auton lämmityslaite: puhalletaan 5 kW lämpöteho sisään, mutta poistoilman mukana karkaa 3 kW ... eli nippa nappa saadaan pidettyä ohjaamo plussan puolella

- 20°C autoon sisälle ja/tai nopea ylöslämmitys -20°C lämpötilasta vaatii (puhallus täysillä) paljon enemmän kuin 5 kW, joten ei ole ihme, että loppuu lämmöt kesken hiljaa köröteltäessä

> Toiset ne vaan eivät taida tietää, että nuo sisätilanlämppärit toimivat siten, että ne säätyvät itsestään sopivan lämpötilan saavutettuaan.

Ja sitten on latvakakkosia, jotka uskovat kaiken markkinoinlässytyksen. Itsellänikin on tuollainen "itsesäätyvä" lämmitin. Ihan kiva, paitsi että käyttöohjeessa oli oikein taulukko siitä, miten huimasti teho säätyy lämpötilan mukaan. Se itseäätyvyys oli tyyliin -20 lämpötilassa teho 1300 W ja 20 lämpötilassa 1200 W. Siis täysin merkityksetön, pelkkä mainostemppu = on keksitty myydä ihan normaali vastusmateriaalin ominaisuus (resistanssin pieni riippuvuus lämpötilasta) jonkinlaisena säätöautomatiikkana.

> Menikö nyt aivomiehelle perille mitä hain tuolla vertauksella talonlämmitämiseen suhteessa kilowatteihin?

No, kerrotko mitä yritit selittää vertaamalla auton sisätilanlämmttimiä (tehot yleensä 1,2-2 kW) maalämpöpumppuun, jonka ottoteho on 6 kW ja lämmöntuotto siis 15-20 kW luokkaa? Talo kuluttaa 10X enemmän..? Olipa yllätys.

Lue lisää

nämä uudemmat sisätianlämmittimet lämmittää auton suunnilleen samaan lämpötilaan vaikka ulkona on - 0 tai -15, siinäkö ei tapahdu minkäänlaista "automaattista säätymistä"?
Pitäisikö mainoksessa ja laitteen ominaisuuksissa kertoa asia niin, ettei tässä mitään ihmeellistä ole, mutta mainoksen takia haluamme korostaa tätä yleistä mahdollisuutta käyttää säätyvää vastus/lämmitys elementiä?

Autossa taas on automaattinen ilmastointi/lämmityslaitteisto joka optimoi nopean sisätilojen lämpiämisen säätämällä sisäkiertoa moottorin ja jäähdysjärjestelmän antamissa rajoissa. Näin ainakin "paremmissa" autoissa kuten Volvo joissa on haluttu panostaa lämmityslaitteen ominaisuuksiin, taas toiset merkit kuten esim. WV joka ei ole tai ei osaa suunnitella hyvää lämmityslaitetta ja säätää ohjelmaa optimaaliseksi. Ehkä tämä päästö/polttoaine talous ajaa kaikkien muiden asioiden ohitse.

Nuo perusteoriasi ei välttämättä toimi noin suoraviivaisesti, amiksen oppikirjoissa ehkä, mutta käytännössä käytetään nykyteknologian suomia mahdollisuuksia ja noin suoraviivaisella tavalla ei asioita voi enään päätellä.

3+3 kirjoitti:

Mitenkäs kun laittaa lämmityksen täysille niin moottori jäähtyy, onko lämmityslaite sittenkin liian tehokas?

Tässä taitaa olla villakoiran ydin. VAGniikan maailman kaikkitietävät toimittajat eivät ymmärrä, että suurin mahd. puhallusnopeus hukkaa tolkuttomasti lämpöä. Testissähän oli kaikki suuttimet käytössä ja puhallus täysillä. Myös automaatti-ilmastoinnit pakotettiin tähän.

Esim. ohjaamoon puhalletaan 30 °C ilmaa 100 l/s ja ilma poistuu 10 °C lämpötilassa ilmanpoistoaukoista. Ohjaamoa lämmitetään tällöin 2,3 kW teholla... kaikki hyvin? Paitsi että -20°C ulkoilman lämmittäminen 20 °C lämpötilaan vaatii lämmityslaitteelta 5,8 kW eli lämmityksen "hyötysuhde" on vain 40 %. Erotus, 3,5 kW, on ohjaamon poistoilman mukana karkaavaa lämpöä.

Jos toisessa autossa on raitisilmasuodatin tukossa tai liian ahtaat ilmanpoistoaukot, jolloin siinä onkin ilmavirta vain 70 l/s ja tämän ansiosta puhallusilma hieman lämpimämpää, 40°C, niin tässä autossa ohjaamoa lämmitetään 2,4 kW teholla, mutta lämmityslaitteen "ottoteho" on vain 4,7 kW. Eli

- ohjaamoon saadaan kuumempaa ilmaa = sama tai jopa hieman suurempi lämmitysteho

- pienempi ilmavirta nappaa jäähdytysnesteestä reilun 1 kW pienemmän lämpötehon lämmityslaitteessa => moottori lämpenee nopeammin => saadaan nopeammin kuumaa ilmaa lämmistyslaitteesta => ohjaamonkin lämpeneminen on nopeampaa

Joo, onhan tämä vain teoreettista pyöritystä, mutta VAGniikan maailman testissä menetelmä on sellainen, että nuhainen lämmityslaite voi pärjätä hyvin ja tehokas lämmityslaite taas jäähdyttää moottoria niin, että lämpeneminen hidastuu ... eikä hyväkään lämmityslaite pysty kylmästä jäähdytysnesteestä loihtimaan 50 °C puhallusilmaa.

Täsmertäjä kirjoitti:

>Esimerkiksi bensiinissä on 9 kilowattia litrassa energiaa.

Aika omintakeinen ja monimielinen sanajärjestys... Yritit varmaankin sanoa, että bensiinissä on energiaa 9 kW litrassa (bensiinin energiasisältö on 9 kW/l)?

Nyt vain on niin, ettei kilowatti (kW) ole suinkaan energian vaan tehon yksikkö. Jotta päästään puhumaan energian määrästä, on tehon lisäksi otettava mukaan aika-aspekti. Energia = aika × teho, jolloin yksiköksi saadaan kilowattitunti (kWh).

Fysikaalinen työ mitataan samoilla yksiköillä kuin energiakin.

SI-järjestelmän mukainen perusyksikkö on paljon pienempi joule (J), joka voidaan ilmaista myös muodossa wattisekunti (Ws). 1 kWh = 3.600.000 J = 3,6 MJ

Bensiinin tiheys on noin 0,75 kg/l ja lämpöarvo noin 43 MJ/kg eli n. 9 kWh/l. Olet siis ihan oikeassa, kun lisäät kilowattiisi kertoimeksi tunnin.

Lue lisää

Autoteollisuudella on vielä paljon töitä tehtävänä, jotta saataisiin lämpimiä ja vähäkulutuksisia autoja pohjoisen markkinoille. En kuitenkaan usko, että niitä olisi tulossa, koska markkina-alue on pieni ja asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan (uudesta tekniikasta).

Perustelut, että vähäkulutuksiset eivät voi olla lämpimiä, ovat harhaanjohtavia. Hukkalämpö menee harakoille. Nykyautoissa maksimissaan noin 50 % palamisessa muodostuvasta energiasta voidaan muuttaa liike-energiaksi, loput menee lämpönä harakoille. Jos kaikki hukkaenergia kyettäisiin ottamaan talteen, niin nykyautoissa voisi vaikka "saunoa".

&6j kirjoitti:

Esimerkiksi bensiinissä on 9 kilowattia litrassa energiaa. Tästä energiamäärästä 20% päätyy tekemään työtä, loput muuttuu lämmöksi. Polttoainetta kuluu noin maantienopeudessa noin 5 litraa tunnissa, joten lämpöenergiaa muodostuu noin 9 kW x 0,8 x 5 = 36 kW.
No mikäli minulla olisi todella energiatehokas auto, niin lukemat voisivat olla tällaisia 9 kW x 0,6 x 3 = 16,2 kW.

Saunan sähkökiukaat ovat luokkaa 6-12 kW. Joten kyllä se on jostain muusta kyse kuin energiataloudellisuudesta, ettei lämpöä muka riitä auton sisälle.

Lue lisää

"Esimerkiksi bensiinissä on 9 kilowattia litrassa energiaa."

SI-järjestelmässä energian ja myös työn yksikkö on joule (1 J = 1 Nm). Energian yksikkönä käytetään usein myös kilowattituntia (1 kWh = 3,6 MJ).

Bensiinilitrassa on energiaa 9 KILOWATTITUNTIA, ei 9 kilowattia!

"Polttoainetta kuluu noin maantienopeudessa noin 5 litraa tunnissa, joten lämpöenergiaa muodostuu noin 9 kW x 0,8 x 5 = 36 kW."

Tehon SI-yksikkö on watti (W), joka vastaa joulen energiamäärää sekunnissa.

Jos polttoainetta kuluu noin maantienopeudessa noin 5 litraa tunnissa, niin lämpöenergiaa muodostuu TUNNISSA 5 x 9kWh x 0,8 = 36 KILOWATTITUNTIA, ei 36 kilowattia!

Mikä helvetti siinä on, että ei pystytä energia-asioista keskusteltaessa edes käyttämään energian yksiköitä oikein?

Terminaattori kirjoitti:

On tosiasia kun lämmityslaite on täydellä teholla, niin moottorin lämpötila romahtaa aika monessa automallissa, kun pakkasta on enemmän kuin 10 astetta. Enempää ei voi ottaa kun mitä on tarjolla. Katalysaattori vaatii aika korkean lämpötilan, ja pakokaasujen häviötä ei voi pienentää. Käytännössä kaikki hyötysuhteen parantamistoimet kohdistuvat jäähdytysnesteeseen siirtyvän enrgian vähentämiseen, ja se tuntuu myös lämmityslaitteen tehossa. Nykyiset moottorit ovat myös entistä herkempiä ajoviiman jäähdyttävälle vaikutukselle ja ajoviima viekin oleellisen osan jäähdytysveteen siirtyvästä lämmöstä.

Lue lisää

ei mene konetilaan kun laittaa viimasuojan.
mut moni ei sitä laita kun luulevat että ajelee kylmällä autolla
minulla on ollut viimasuoja käytössä 2007 alkutalvesta asti
auto on diesel honda ja lämmintä riittää ei ole vielä palellut
yhtenäkään talvena.
kylmällä viimalla on taipumus jäähdyttää syylärissä oleva vesi.

Onko?? kirjoitti:

"Polttoaineenkulutusmittaukset osoittivat, että dieselmoottorista tuleva hukkalämmön osuus ei poikkea merkittävästi bensiinimoottoreista. Syy dieselauton kylmyyteen löytyykin ennemmin lämmityslaitteen suunnittelusta kuin moottorin hukkalämmön puutteesta, TM päättelee. "

Lue lisää

Ja sitten lienee TSI koneet sama homma.Lämmityslaite alitehoinen?

Vähän perusasioita kirjoitti:

Autoteollisuudella on vielä paljon töitä tehtävänä, jotta saataisiin lämpimiä ja vähäkulutuksisia autoja pohjoisen markkinoille. En kuitenkaan usko, että niitä olisi tulossa, koska markkina-alue on pieni ja asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan (uudesta tekniikasta).

Perustelut, että vähäkulutuksiset eivät voi olla lämpimiä, ovat harhaanjohtavia. Hukkalämpö menee harakoille. Nykyautoissa maksimissaan noin 50 % palamisessa muodostuvasta energiasta voidaan muuttaa liike-energiaksi, loput menee lämpönä harakoille. Jos kaikki hukkaenergia kyettäisiin ottamaan talteen, niin nykyautoissa voisi vaikka "saunoa".

Lue lisää

"Nykyautoissa maksimissaan noin 50 % palamisessa muodostuvasta energiasta voidaan muuttaa liike-energiaksi, "

Ei pidä paikkaansa alkuunkaan. Jo 40 % tuottaa tuskaa hyvälläkin dieselmoottorilla.

Eihän siitä bensasta muutu lämmöksi kuin 80%. Sillä lämpömäärällä saunassa kyllä perskarvat käryäisivät.

Kyllä tänään tarkeni golffissa. Tosin ulkona vain 27 astetta pakkasta... :)

The_Rat kirjoitti:

Kyllä tänään tarkeni golffissa. Tosin ulkona vain 27 astetta pakkasta... :)

pelaa golffia näin talvisin. Vai vänkäätkö vastaan.

Mitenkähän nuo PSA.lla saa vähästä kulutuksesta paljon lämpöä ohjaamoonkin?
Eikös noiden pitäny olla huonoja talviautoja?

The_Rat kirjoitti:

Kyllä tänään tarkeni golffissa. Tosin ulkona vain 27 astetta pakkasta... :)

Golfin TDI sähköinen lisälämmitin lakkaa alussa toimimasta, ettei auta hitaasen lämpenemiseen. Jos sulla kova kankkunen ja hikoilet sitä.
Yllättäen Citreoen C4 VTI 120 confort oli lämpöisin. Hakas kalliin bemarin. Kansanauto Kiakin heikosti lämpiävä.

volsu/pakastin kirjoitti:

Golfin TDI sähköinen lisälämmitin lakkaa alussa toimimasta, ettei auta hitaasen lämpenemiseen. Jos sulla kova kankkunen ja hikoilet sitä.
Yllättäen Citreoen C4 VTI 120 confort oli lämpöisin. Hakas kalliin bemarin. Kansanauto Kiakin heikosti lämpiävä.

Lue lisää

> Golfin TDI sähköinen lisälämmitin lakkaa alussa toimimasta

En edes tiennyt, että TDI:ssäni on sähköinen lisälämmitin... Mutta mitä tarkoitat sillä, että se lakkaa alussa toimimasta? Siis menee rikki, vai toimii vain tyyliin 10 sekuntia käynnistyksen jälkeen?

The_Rat kirjoitti:

> Golfin TDI sähköinen lisälämmitin lakkaa alussa toimimasta

En edes tiennyt, että TDI:ssäni on sähköinen lisälämmitin... Mutta mitä tarkoitat sillä, että se lakkaa alussa toimimasta? Siis menee rikki, vai toimii vain tyyliin 10 sekuntia käynnistyksen jälkeen?

Lue lisää

Sähköinen nesteen lisälämmitin lakkaa toimimasta 6-8 minutin päästä. Säästäkö akkua, vai mitä. Tehty lämpimiin maihin. Kylmyys alkaa ja jatkuu.. Alle puolentunin lenkille ei kannata lähteä ilma koirankarrvaturkia ja kintaita. Ja hyvää krapa milä teke aukoa tulilasiin. Ei mikään korjaussarjanhakuauto!

havainto.. kirjoitti:

Sähköinen nesteen lisälämmitin lakkaa toimimasta 6-8 minutin päästä. Säästäkö akkua, vai mitä. Tehty lämpimiin maihin. Kylmyys alkaa ja jatkuu.. Alle puolentunin lenkille ei kannata lähteä ilma koirankarrvaturkia ja kintaita. Ja hyvää krapa milä teke aukoa tulilasiin. Ei mikään korjaussarjanhakuauto!

Lue lisää

Yleensä talvella kylmällä koneella lähdettäessä alkaa lämpöä tulla noin 3-5 minutin ajon jälkeen. Tänään aamulla mittarissa -25 astetta ja TDI saavutti normaalin 90 asteen lämpötilan vasta noin 10 minutin ajon jälkeen - vaikka oli lämppäristä lähtö. Toisaalta toissapäivänä melkein yhtä kylmästä lähtö, ei juuri vaikuttanut lämpöjen nousunopeuteen.

Tosin tuon tietysti vaatii maantieajoa. Kaupunkiajossa varmaan ei lämpöä samalla tavalla kerry.

Mutta joo, korjaussarjan hakuun ei ehkä ole diesel muutenkaan oikea valinta. Toivottavasti ei nimittäin tule tarpeeksi kilometrejä vuodessa...

The_Rat kirjoitti:

Yleensä talvella kylmällä koneella lähdettäessä alkaa lämpöä tulla noin 3-5 minutin ajon jälkeen. Tänään aamulla mittarissa -25 astetta ja TDI saavutti normaalin 90 asteen lämpötilan vasta noin 10 minutin ajon jälkeen - vaikka oli lämppäristä lähtö. Toisaalta toissapäivänä melkein yhtä kylmästä lähtö, ei juuri vaikuttanut lämpöjen nousunopeuteen.

Tosin tuon tietysti vaatii maantieajoa. Kaupunkiajossa varmaan ei lämpöä samalla tavalla kerry.

Mutta joo, korjaussarjan hakuun ei ehkä ole diesel muutenkaan oikea valinta. Toivottavasti ei nimittäin tule tarpeeksi kilometrejä vuodessa...

Lue lisää

Jyrsijällä taitaa olla ainutlaatuinen Volkkari jos siinä on lämmintä, vai myönnätkö rehdisi että valehtelet?

volkkarin omistajan ei tarvi ostaa pakastetta erikseen.Miten kuluttajansuojan kannalta jos myyntihetkellä ei ole tai ohjekirjassa kerrottu tavallista viileämmästä autosta.Veikkaan hinnanalennusta jos kuluttajavirastosta tiedustelee...

tänäänkin kun lähdin tampereelta sodankylään niin koko matkan pysty huoletta ajamaan t-paita päällä ajoneuvoni yli 20v jossa iso v8 diesel ja kyllä muuten lämmittää

Alumiini ei lämpöä varastoi ja luovuta.

moottorietieonkylmä kirjoitti:

tänäänkin kun lähdin tampereelta sodankylään niin koko matkan pysty huoletta ajamaan t-paita päällä ajoneuvoni yli 20v jossa iso v8 diesel ja kyllä muuten lämmittää

jos täytyy t-paita päällä ajella näillä pakkasilla. Widumaista nousta ylös autosta kovaan pakkaseen ja ruveta pukemaan toppavaatteita. Eikö lämppärin säädöt pelaa?

dfghjkjhbgvcxvbgnhjm kirjoitti:

Alumiini ei lämpöä varastoi ja luovuta.

mitä materiaalia jäähdyttäjän kennot ovat? Näyttää erehdyttävästi alumiinilta?

kisallista kirjoitti:

jos täytyy t-paita päällä ajella näillä pakkasilla. Widumaista nousta ylös autosta kovaan pakkaseen ja ruveta pukemaan toppavaatteita. Eikö lämppärin säädöt pelaa?

Lämmönsäädöt ei tunnu pelaavan ainakaan Wageneissa. Niiden autojen lämmityslaiteessa tai taa olla vain sellainen virtuaalikennosto.

ajella. kirjoitti:

Lämmönsäädöt ei tunnu pelaavan ainakaan Wageneissa. Niiden autojen lämmityslaiteessa tai taa olla vain sellainen virtuaalikennosto.

Moottorin tuottamaan lämpöön verrattuna kennostossa on riittävästi kokoa, koska täydellä puhalluksella moottorin lämpö laskee lähes tappiin. Ei sieltä isommallakaan kennolla oteta lämpöä irti yhtään sen enempää, kun ei ole mistä ottaa.

Ei vaikka kuinka pur kirjoitti:

Moottorin tuottamaan lämpöön verrattuna kennostossa on riittävästi kokoa, koska täydellä puhalluksella moottorin lämpö laskee lähes tappiin. Ei sieltä isommallakaan kennolla oteta lämpöä irti yhtään sen enempää, kun ei ole mistä ottaa.

Lue lisää

Mites noita esim. 1.6 litraisia nykyautoja siitten on myös lämpimiä kuten autobildin talvitestin voittaja.
Mistä se lämmön ottaa ellei juuri siitä vähän kuluttavasta moottorista?

mistä ottaa. kirjoitti:

Mites noita esim. 1.6 litraisia nykyautoja siitten on myös lämpimiä kuten autobildin talvitestin voittaja.
Mistä se lämmön ottaa ellei juuri siitä vähän kuluttavasta moottorista?

Lue lisää

Kun 1.6 D sitikan saa hyvin lämpenemään, niin miksei 2.0 TDI volkkari saa lämpimäksi.
Jos ja kun kone käy pitkään kylmempänä kuin muilla, niin vastaavasti lämppärin putkistoa ja kennostoa pitää laajentaa tai virtausta nopeuttaa lämmityksen aikaansaamiseksi.
Mutta jos veden virtaus on hidasta kuristavan liittimen/putkien/letkujen/kennoston takia, niin mitään kunnon tulosta ei voi saavuttaa.
Kun volkkarissa ½ tunnin ajon jälkeen moottorin veden lämpö on normaali, niin miksei edelleenkään lämppäristä saa kuumaa puhallusta. ?? Syynä törkeä alimitoitus !!
IKivanhoissa Amazoneissa / 140-sarjan Volvoissa ja Ladoissa tuli myös kovalla pakkasella lämppäristä kuumaa/melko kuumaa , mutta kenno olikin kuin puolikas tietosanakirja eli todella paksua laatua. Lämpimyyden takaa se, että kenno ei ole 1-rivinen vaan 3-rivinen.
Volkkari harrastaa siis fuskua ja pakkomyy polttonestelämmittimiä ihmisille peittääkseen oman toilauksensa. Samanlaisia halpisratkaisuja on tarvikejäähdyttimissä, missä ylä- ja alaosa on kuten alkuperäisessä, mutta välissä on vain yksirivinen kennosto säästösyistä. Tosin sekin riittää useimmissa autoissa (kokemusta on ), mutta ei kaikissa (esim Fiat/alfa).
Lämpöä siis on tarpeekksi moottorissa, mutta sitä ei vaan kyetä suunnitteluvirheiden vuoksi siirtämään riittävästi nesteestä takaisin ilmaan.

varastoluovutus kirjoitti:

mitä materiaalia jäähdyttäjän kennot ovat? Näyttää erehdyttävästi alumiinilta?

Oletko kuullut sellaisesta kuin jäähdytysneste?

kllä noita 2,5 litran bensoja löytyy edelleen ja juuri TM:n talviautotestin voittajasta todettiin, että lämmityslaite on aivan huippua jopa tuossa diesel moottorisessa versiossa. Ei ne osakekirjojen siirto toiseen kassakaappiin lopeta automerkin valmistusta ja suunnittelua tai siirrä sitä muualle.

Niimpä juuri. Pienin puhallusnopeus antaa yleisesti kaikista kuumimman sisääntuloilman. Se riittää yleensä yksin ajellessa pitämään lasit kirkkaina, mutta ei silloin kun autossa on enemmän henkilöitä kosteutta tuottamaan. Täydellä puhalluksella moni uusi auto suorastaan romahduttaa tuloilman lämmön ja smalla moottorin lämpötilan ja auto viilenee selvästi. Täydellä lastilla täysi puhallus on usein kuitekin tarpeen lasien kirkkaina pitämiseksi - siitäkin huolimatta vaikka auton sisätila viilenee.

Olen huomannut sellaisen ilmiön että auton lämmityslaite antaa lämpöä vain silloin kun moottori käy ja kuluttaa samalla polttoainetta. En ole vielä kuullut sellaisesta auton vesikiertoisesta lämmityslaitteesta mikä toimisi niin että moottori olisi pysähdyksissä. Ja polttoainetta kuluu niissä eepereissä, vapastoissa ja kaapelin päässä olevatkin tarvii jostain energiaa.

Vähän Himmee? kirjoitti:

Olen huomannut sellaisen ilmiön että auton lämmityslaite antaa lämpöä vain silloin kun moottori käy ja kuluttaa samalla polttoainetta. En ole vielä kuullut sellaisesta auton vesikiertoisesta lämmityslaitteesta mikä toimisi niin että moottori olisi pysähdyksissä. Ja polttoainetta kuluu niissä eepereissä, vapastoissa ja kaapelin päässä olevatkin tarvii jostain energiaa.

Lue lisää

Käytännössähän asia on kuten kirjoitit, mutta virkistäviä poikkeuksiakin on.
Mulla oli poikavuosiana -69 Swinger , missä oli julmettu 225 cid 6-malmi. Sen kun sai lämpimäksi, niin kojelaudan ritilät puskivat lämmintä vikelä talvella puoli tuntia, vaikka kone oli sei ja virrat pois. Lämmityslaitteen kennoon meni sen verran tukevat letkut, että laite toimi varmaan vapaakierrolla.
Ehti hyvin käydä marketissa ja autolle tullessa oli vielä tuulilasissa kaksi isoa jäätöntä ja lumetonta laikkua . Eikun raappaamatta suoraan matkaan. Tuo malmikasa kesti talvella lämpimänä 2 tuntia, kun nykyiset neloset vaan puoli tuntia. Ja konepeltikin oli vahvasti eristetty (nykyinen japsikin on ) ja jäähdyttimen kokokin oli vaivaiset 13 litraa, kun siinä oli mukana se autom. jäähdytys.
Mutta bensaakin palo kolmen volkkarin verran. Mutta eihän se mitään kun ei poikamiehellä ollut muita elätettäviä (eikä ruokkoja). JIhaa !!

tietoa. kirjoitti:

Käytännössähän asia on kuten kirjoitit, mutta virkistäviä poikkeuksiakin on.
Mulla oli poikavuosiana -69 Swinger , missä oli julmettu 225 cid 6-malmi. Sen kun sai lämpimäksi, niin kojelaudan ritilät puskivat lämmintä vikelä talvella puoli tuntia, vaikka kone oli sei ja virrat pois. Lämmityslaitteen kennoon meni sen verran tukevat letkut, että laite toimi varmaan vapaakierrolla.
Ehti hyvin käydä marketissa ja autolle tullessa oli vielä tuulilasissa kaksi isoa jäätöntä ja lumetonta laikkua . Eikun raappaamatta suoraan matkaan. Tuo malmikasa kesti talvella lämpimänä 2 tuntia, kun nykyiset neloset vaan puoli tuntia. Ja konepeltikin oli vahvasti eristetty (nykyinen japsikin on ) ja jäähdyttimen kokokin oli vaivaiset 13 litraa, kun siinä oli mukana se autom. jäähdytys.
Mutta bensaakin palo kolmen volkkarin verran. Mutta eihän se mitään kun ei poikamiehellä ollut muita elätettäviä (eikä ruokkoja). JIhaa !!

Lue lisää

ja jumalauta sitä lämpömäärää minkä valurautapata tuuppasi hyttiin, hikeä pukkasi!

Vaikutus ei ole joku aste vaan 10 asteen pakkasen vaikutus ilman viimasuojaa voi olla sama kuin ajaisi viimasuojatulla 20-25 asteen pakkasessa. Viimasuojalla on suuri vaikutus lämmityslaitteesta saatavaan lämpöön, ja varsinkin niissä tapauksissa missä moottorin lämpö romahtaa lämmityslaitetta käytettäessä kovilla pakkasilla.

Viimasuoja on monissa autoissa vaikka sitä ei nokalla näkyisikään. Viimasuoja on hyvä keino vähentää kampikammion tuuletusjärjestelmän jäätymistä.

Viimasuoja käyttöön kirjoitti:

Vaikutus ei ole joku aste vaan 10 asteen pakkasen vaikutus ilman viimasuojaa voi olla sama kuin ajaisi viimasuojatulla 20-25 asteen pakkasessa. Viimasuojalla on suuri vaikutus lämmityslaitteesta saatavaan lämpöön, ja varsinkin niissä tapauksissa missä moottorin lämpö romahtaa lämmityslaitetta käytettäessä kovilla pakkasilla.

Viimasuoja on monissa autoissa vaikka sitä ei nokalla näkyisikään. Viimasuoja on hyvä keino vähentää kampikammion tuuletusjärjestelmän jäätymistä.

Lue lisää

että kahvimyllyn kokoisilla moottoreilla ja kolmen litran nestemäärillä ei kapiinin lämpöä tule.

20 l nestettä kirjoitti:

että kahvimyllyn kokoisilla moottoreilla ja kolmen litran nestemäärillä ei kapiinin lämpöä tule.

Kyllä 1200:een latuskaankin tuli lämmintä ja fiat 600:n, mutta 1600:ssa kuplassa oli kylmä! Ei ole pelkästään kuutiotilavuuksista kiinni. Itellä muistan kun oli 100A ja seitkytluvun pikku corolla, Datsun oli lämmin, corolla melkein yhtä kylmä kun toi kupla. Olisko ollu lämmityslaitteissa jotain eroa???

laitteet kirjoitti:

Kyllä 1200:een latuskaankin tuli lämmintä ja fiat 600:n, mutta 1600:ssa kuplassa oli kylmä! Ei ole pelkästään kuutiotilavuuksista kiinni. Itellä muistan kun oli 100A ja seitkytluvun pikku corolla, Datsun oli lämmin, corolla melkein yhtä kylmä kun toi kupla. Olisko ollu lämmityslaitteissa jotain eroa???

Lue lisää

Samanikäinen ratsuni kuin sauna.

Kyllä nykyautojen mittaritkin näyttää 90 C eli koneessa on kuumaa vettä ihan riittämiin, mutta tehtaat vaan säästää lämmityskennojen koossa ja letkustossa/pumppauksessa niin paljon, että lämppärin kennossa ei ole tarpeeksi kokoa/lämmintä vettä.
Ei noista alimittaisista kenno tekeleistä voi koskaan saada riittävästi lämpöä. Tarvis ehkä laittaa lämppärin letkuun lisäksi sähköinen pumppu, mikä kierrättää kuuman veden nopeasti läpi lämppärin, niin että se pystyisi luovuttamaan puhallusilmaan riittävästi lämpöä.