mitään tarkempaa Kanadan osuudesta 1. MS:aan.
Kanada joutui mukaan osana brittiläistä imperimia sen julistettua sodan Saksalle.
Kanadalla ei ollut juuri mitään valmiita asevoimia. Vuonna 1910 oli perusetttu pikkuruinen laivasto. Maavoimia edusti jonkinlainen miliisi, jolla ei pllut ajanmukaistat varustusta eikä koulutusta. Vapaaehtoisia löytyi kuitenkin heti noin 30 000 ja ensimmäistä divisioonaa ryhdyttiin muodostamaan. Jo kuukauden päästä heidät laivattiin Englantiin, missä nämä alokastasolla olevat joukot pantiin brittiupseerien johtamaan koulutukseen loppuvuodesta 1914.
Sota toi mukanaan suuria muutoksia. Kanada kehittyi maatalousmaasta teollisuusmaaksi.
Kanada joutui mukaan osana brittiläistä imperimia sen julistettua sodan Saksalle.
Kanadalla ei ollut juuri mitään valmiita asevoimia. Vuonna 1910 oli perusetttu pikkuruinen laivasto. Maavoimia edusti jonkinlainen miliisi, jolla ei pllut ajanmukaistat varustusta eikä koulutusta. Vapaaehtoisia löytyi kuitenkin heti noin 30 000 ja ensimmäistä divisioonaa ryhdyttiin muodostamaan. Jo kuukauden päästä heidät laivattiin Englantiin, missä nämä alokastasolla olevat joukot pantiin brittiupseerien johtamaan koulutukseen loppuvuodesta 1914.
Sota toi mukanaan suuria muutoksia. Kanada kehittyi maatalousmaasta teollisuusmaaksi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ei Lanada.
laaajennettava. Kanadalaiset lentäjät kunnostautuivat aivan erityisesti. Billy Bishop pudotti 72 saksalaista konetta ja sai Viktoria ristin. Raymond Collishaw pudotti 60.
Toinen kanadalainen divisioona muodostetttiin toukokuussa 1915 ja lähetettiin Eurooppaan syyskuussa. Kanadalaisten Ross-kiväärit olivat tarkkoja mutta vikojen riivaamia ja he ottivatkin mieluummin kaatuneiden liitolaisten Lee-Enfieldit.
Kun tieto sodan todellisuudesta levisi, tyrehtyi vapaaehtoisten virta ja elokuussa 1917 säädettiin asevelvollisuuslaki.
Kanada toimitti koko sodan ajan viljaa ja muita elintarvikkeita Brittein saarille.
joutuivat tulikasteeseen 22.4. 1915 Flanderissa. Ypresissä kanadalaiset joutuivat kaasuhyökkäyksen kohteeksi. He pitivät kuitenkin asemansa, vaikka menettivät puolet miehistään ja ranskalaiset juoksivat karkuun. Neljä kanuskia sai taistelusta Vctoria risntin,-
Suurimman voittonsa kanadalaiset saivat Vimyn harjanteilla huhtikuussa 1917. He valtasivat harjanteen, jota muut olivat turhaan yrittäneet.Tappiot olivat raskaat. Kaatuneita oli 3 600 ja haavoittuneita 7 000.
Sen jälkeen kandalaisia komensivat heidän omat upseerinsa ja he olivat täysin tasaveroisia muiden kanssa.
melko suuret. Heitä oli palveluksessa kaikkiaan 620 000. Kaatuneita oli yli 60 000 ja haavoittuneita 175 000. Se oli osoitus toisaalta kovista taisteluista ja toisalta kenraalien usein typerästä taktiikasta, joka johti suuriin menetyksiin.
Suurin yksittäinen tappio oli ranskalaisen ammuslaivan räjähdys yhteentörmäyksen jälkeen 6.12. 1917 Halifaxin satamanassa. Lähes puolet aupungista tuhoutui. Ihmisiä kuoli 2 000 ja 9 000 loukkaantui. Kaupungissa oli 50 000 asuaksta.
Tappiot ei sinänsä todista taistelujen kovuutta, kyse voi olla vaan omista epäpätevistä upseereista, jotka ei osanneet säästää ja suojata joukkojaan vihollisen tulelta.
Vihollisen tappiot voi tulkita taas omaksi hyväksi, eli omien upseereiden pätevyydeksi ja taistelujen kovuudeksi.
ollut sen verran merkittävä, että se itse asiassa irtautui Brittiläisestä Imperiumista yhä itsenäisemmäksi. Kanada oli mm. mukana rauhanneuvotteluissa.
Kotimaassa sota merkitsi suuria mullistuksia ja taloudellsisia ristiriitoja. Tavallaan siitä alkoi Kanadan tie merkittäväksi teollisuuvaltioksi. Se usein unohdetaan.