Seurustelen aivan ihanan miehen kanssa - ollaan kohta seurusteltu 2 vuotta. Emme asu yhdessä. Tämä on ihan yhteisestä päätöksestä, haluamme tutustua rauhassa emmekä sännätä suin päin saman katon alle. Mieheni on 26 vuotta ja minä olen 22 vuotta. Mieheni on rakastava, hellä, huolehtii minusta ja on kaikin puolin "onnistunut" yksilö. Yksi asia kuitenkin varjostaa elämäämme. Jo seurustelun alkuvaiheessa hän uskalsi kertoa minulle, että on menettänyt luottotietonsa. Velan suuruus ja syy velkaantumiseen on minulle hahmottunut hänen kertomanaan aika hyvin - tai niin ainakin luulin. Tiedän, että on todella väärin mennä penkomaan toisen ihmisen papereita, mutta epäluulo ja ajoittainen outo ilmapiiri (keskusteluista huolimatta) ajoivat minut tähän.
Mieheni elää edelleen yli varojensa. Löysin myös tiliotteita, joissa hänellä on mennyt satoja euroja pelaamiseen, siis ihan lähiaikoina! Lisäksi hän ostelee elektroniikkaa ja haaveilee lisähankinnoista, mihin ei oikeasti ole varaa. Olen lainannut hänelle myös rahaa ja hän maksaa ne yleensä sovitusti takaisin.
Onko miehelläni ostoriippuvuus, peliriippuvuus? Maailmani romahti täysin kun löysin todisteita pelailuun ja velkaantumiseen. Luulin, että velkaantuminen oli jo historiaa, mutta hän velkaantuu edelleen. Mitä voin enää tehdä? Olen keskutellut hänen kanssaan, opastanut rahankäytössä, antanut hänelle mapin johon voi mapittaa tärkeät paperinsa yms. Kaikesta huolimatta hän ei avaa kirjekuoria, ja ajoittain tuntuu vähät välittävän siitä, mihin rahojansa käyttää. Olen aina tukenut ja kuunnellut häntä, en ole koskaan syyttänyt tai haukkunut rahasotkuista. Velka tai sen määrä ei minua haittaa, mutta salailu tuntuu tosi pahalta - varsinkin kun yritän auttaa.
Tilanne on mennyt niin pitkälle, etten tiedä mitä tehdä. Riippuvuudet ovat sairauksia, joten pitäisikö minun vielä jaksaa auttaa miestäni ja ymmärtää ja ohjata hoitoon? Tuntuu vaan liian raskaalta, kun apuni näyttää valuvan kankkulan kaivoon.
Toisaalta tiedän, ettemme asu yhdessä joten omatpahan ovat rahansa. Haluan kuitenkin ajatella tulevaisuutta. Mikäli hän salaa minulta tuollaisia asioita, ei suhteemme voi edetä mielestäni perheen perustamiseen tai yhteen muuttamiseen. Mainittakoon vielä, että itse olin aina ollut tosi tarkka raha-asioissa.
Otan asian puheeksi kun mieheni tulee töistä. Tilanne on vaan niin uskomaton, että alan tulla jo itsekin vainoharhaiseksi ja kuvitella, että olen itse keksinyt kaiken.
Mitä tehdä? Onko tässä enää järkeä? Toivon, että tältä foorumilta saisin kommentteja niiltä, jotka ovat olleet samassa tilanteessa (joko minun tai mieheni asemassa).
Mieheni elää edelleen yli varojensa. Löysin myös tiliotteita, joissa hänellä on mennyt satoja euroja pelaamiseen, siis ihan lähiaikoina! Lisäksi hän ostelee elektroniikkaa ja haaveilee lisähankinnoista, mihin ei oikeasti ole varaa. Olen lainannut hänelle myös rahaa ja hän maksaa ne yleensä sovitusti takaisin.
Onko miehelläni ostoriippuvuus, peliriippuvuus? Maailmani romahti täysin kun löysin todisteita pelailuun ja velkaantumiseen. Luulin, että velkaantuminen oli jo historiaa, mutta hän velkaantuu edelleen. Mitä voin enää tehdä? Olen keskutellut hänen kanssaan, opastanut rahankäytössä, antanut hänelle mapin johon voi mapittaa tärkeät paperinsa yms. Kaikesta huolimatta hän ei avaa kirjekuoria, ja ajoittain tuntuu vähät välittävän siitä, mihin rahojansa käyttää. Olen aina tukenut ja kuunnellut häntä, en ole koskaan syyttänyt tai haukkunut rahasotkuista. Velka tai sen määrä ei minua haittaa, mutta salailu tuntuu tosi pahalta - varsinkin kun yritän auttaa.
Tilanne on mennyt niin pitkälle, etten tiedä mitä tehdä. Riippuvuudet ovat sairauksia, joten pitäisikö minun vielä jaksaa auttaa miestäni ja ymmärtää ja ohjata hoitoon? Tuntuu vaan liian raskaalta, kun apuni näyttää valuvan kankkulan kaivoon.
Toisaalta tiedän, ettemme asu yhdessä joten omatpahan ovat rahansa. Haluan kuitenkin ajatella tulevaisuutta. Mikäli hän salaa minulta tuollaisia asioita, ei suhteemme voi edetä mielestäni perheen perustamiseen tai yhteen muuttamiseen. Mainittakoon vielä, että itse olin aina ollut tosi tarkka raha-asioissa.
Otan asian puheeksi kun mieheni tulee töistä. Tilanne on vaan niin uskomaton, että alan tulla jo itsekin vainoharhaiseksi ja kuvitella, että olen itse keksinyt kaiken.
Mitä tehdä? Onko tässä enää järkeä? Toivon, että tältä foorumilta saisin kommentteja niiltä, jotka ovat olleet samassa tilanteessa (joko minun tai mieheni asemassa).
Vastaukset 4
Vanhimmat
Älä vaan mene naimisiin peliriippuvaisen kanssa. Olet jo ottanut äidin roolin hänen raha-asioidensa suhteen. Riippuvuus paranee, jos paranee , vain hänen omsta tahdostaan. Naimisissa ollessa olisit aika liemessä ja taloudellisista ongelmista pääsemättömissä. Olet niin nuori, että sinulla on vielä vaihtoehtoja. Kuulostaa kylmältä, mutta minä laittaisin poikki heti. Riippuvuus ja valehteleminen on huono yhdistelmä. Hänellä ei ole ollut aikomustakaan parantaa tilannetta, koska hän on valehdellut tialnteesta. Kerjää sääliäsi ja toivoo sinusta huoltajaa, ja on sikäli onnistunut, että puuhailet hänen raha-asioidensa parissa.
kuten edellinen. Voit toki keskustella miehesi kanssa mutta jos se ei johda hänen osaltaan mihinkääiin vihellä peli poikki. OLette vielä niin nuoria ja vasta alle aksi vuotta seurustelleet. Epäilen että mikäli muuttaisitte yhteen niin lopullinenkaru totuus selviää miehestäsi. Sen lisäksi mitä olet vasta ns. etäseurusteluna todennut. Ää laske tulevaisuuttasi peli taikka hioshoppaaja riippuvasen kanssa. Normaali perhe elämä lasten ja asunon hankkimien ei onnistu puolisn kanssa joka jatkuvasti veloissaan ja saa lisää merkintöjä luottotietoihin. Pahasti ongelmariippuvaiset heräävät vasta mikäli heäävät ongelmiinsa iän myötä ja lähemmäksi keski kää ennenkuin myöntävät ongelansa ja hakeutuvat hoitoon. No eihän tämä aina päde vaan monet saattavat tunnustaa onelmansa nuorinakin mutta kaikki eivät kehtaa hakea siihen apua.
Moni saatta iänkin myötä potea turhuutta tai muuta kriisiä ja sitämyötä ajautua esim peliriippuvuuteen. Jos avioliitto ennen sitä ollut pitkä ilman pahempia ongelmia niin kannattaa yrittää puolison kanssa panostaa hoitoon ja ongelmien selvittämiseen. Sinun kohdallasi en näe syytä lähteä elämän alkuvaiheessa ottamaan semmoista taakkaa päällesi. Sinun kuuluu kyllä saada elää vielä huolettomattomampaa eämää kuin mitä ongelmariippuvainen puoliso sinulle toisi. Toki kannattaa antaa miehellesimahdollisuus mutta jos hänei ongelmansa itselleen tunnusta niin ei kannata hakata päätä seinään koska se sattuu ja pitkään.
olla. jos et voi luottaa nyt, saati sitten kun se ihana on saanut sinut maksumiehekseen. Tai tässä tapauksessa maksunaisekseen.Seihanuus katoaa ennenkuin alkaakaan. Älä mene lankaan. Puhu sitten vasta ihanasta, kun voit luottaa ihan täysin ja joka asiassa.
No rohkeesti nyt vaan otat asian esille!
Ei sun nyt tuon takia tarvitse häntä jättää, hänellä on varmasti vaikea kertoa sinulle "riippuvuudestaan"
ja veloistaan. Tee hänelle selväksi että haluat jatkaa suhdetta, mutta vain jos hän ottaa vastuun raha-asioistaan ja lopettaa pelaamisen! Hän luultavasti pelaamisella ja riskeeraamalla yrittää saada rahaa jotta pääsee veloistaa ? Onko hän töissä?
Voittehan mennä yhdessä velkaneuvojalle, ei minusta ole paapomista jos haluaa olla tukena?
Kunhan hän itse tajuaa tilanteensa, ja jos e tajua niin menettää sinut!