Ex-opetusministeri Rask paljasti: Lipponen esti pakkoruotsin poistamisen yo-kokeesta
Toisen kotimaisen kielen poistuminen ylioppilaskirjoitusten pakkoaineena olisi saattanut toteutua jo viime hallituskaudella, ellei silloinen pääministeri Paavo Lipponen (sd) olisi estänyt sitä.
Edellisen hallituksen opetusministeri Maija Rask (sd) kertoi eduskunnassa tiistaina, miten hän sai puhelun pääministerin kansliasta.
– Viesti oli selvä ja yksinkertainen: En saa tuoda muutosesitystä hallituksen käsittelyyn. Kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos (r) ja pääministeri olivat sopineet asiasta.
– Sodassa ja politiikassa tarvitaan voimakkaita johtajia, hallitustasolla se merkitsee voimasta pääministeriä. Hallitus tarvitsee johtajan, pääministerin, joka pitää kaikki langat käsissään. En minä sitä valita, mutta nyt voi todeta, että mikä oli mahdollista kansanedustaja Wideroosille oli mahdotonta ministeri Wideroosille.
Nykyisessä hallituksessa Rkp ei saanut enää sivustatukea ja puolueen ministerit Jan-Erik Enestam ja Wideroos jäivät yksin vastustamaan muutosta, jonka he pelkäsivät heikentävän ruotsin kielen asemaa Suomessa.
Rask myös ihmetteli, miten Rkp nyt vaatii ruotsin kielen oppituntien lisäämistä, kun sama ei kelvannut heille edellisessä hallituksessa maaliskuussa 2002, jolloin lukioiden tuntijako oli ratkaistavana ja kaikki vaihtoehdot avoinna.
http://www.ts.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2004-04-21,104:2:219437,1:0:0:0:0:0:
Toisen kotimaisen kielen poistuminen ylioppilaskirjoitusten pakkoaineena olisi saattanut toteutua jo viime hallituskaudella, ellei silloinen pääministeri Paavo Lipponen (sd) olisi estänyt sitä.
Edellisen hallituksen opetusministeri Maija Rask (sd) kertoi eduskunnassa tiistaina, miten hän sai puhelun pääministerin kansliasta.
– Viesti oli selvä ja yksinkertainen: En saa tuoda muutosesitystä hallituksen käsittelyyn. Kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos (r) ja pääministeri olivat sopineet asiasta.
– Sodassa ja politiikassa tarvitaan voimakkaita johtajia, hallitustasolla se merkitsee voimasta pääministeriä. Hallitus tarvitsee johtajan, pääministerin, joka pitää kaikki langat käsissään. En minä sitä valita, mutta nyt voi todeta, että mikä oli mahdollista kansanedustaja Wideroosille oli mahdotonta ministeri Wideroosille.
Nykyisessä hallituksessa Rkp ei saanut enää sivustatukea ja puolueen ministerit Jan-Erik Enestam ja Wideroos jäivät yksin vastustamaan muutosta, jonka he pelkäsivät heikentävän ruotsin kielen asemaa Suomessa.
Rask myös ihmetteli, miten Rkp nyt vaatii ruotsin kielen oppituntien lisäämistä, kun sama ei kelvannut heille edellisessä hallituksessa maaliskuussa 2002, jolloin lukioiden tuntijako oli ratkaistavana ja kaikki vaihtoehdot avoinna.
http://www.ts.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2004-04-21,104:2:219437,1:0:0:0:0:0:
Vastaukset 1
Vanhimmat
Äänestätkö vuoden 2011 vaaleissa menneen ajan poliitikkoja ja hallitusohjelmia, jotka ovat olleita ja menneitä eikä niillä ole mitään vaikutusta vaalien jälkeen uutta hallitusta muodostettaessa ja uudesta hallitusohjelmasta päätettäessä.
Miksi näitä vanhojen aikojen Raskeja yleensä vielä haastatellaan? Onko Rask ehdokkaana tulevissa vaaleissa?
Se mitä Lipponen, Rask tai Wideroos ovat tehneet 1995 - 2003 välisenä aikana ei vähääkään vaikuta siihen miten äänestän tulevissa vaaleissa.
Tulevissa vaaleissa on kysymys siitä, jatkaa nykyinen porvarihallitus velkatalouttaan, joka on aiheuttanut 8 miljardin kestävyysvajeen, eli verokertymä on 8 miljardia euroa liian pieni valtion menoihin verrattuna.
Hallitus on myös taannut ylivelkaantuneita PIIGS-maita, mitä ei voi hyväksyä.
Vaalien jälkeen ulkomaan velkaa aletaan maksaa, keneltä leikataan riippuu hallituksesta ja eduskunnan kokoonpanosta. Kokoomus on ilmoittanut, että veroja kannetaan veroluokkaan kuuluvien lukumäärän mukaan eri veroitetaan pieni- ja keskituloisia, koska niitä on paljon. Kokoomuksen mukaan rikkaita on liian vähän verotettavaksi. Kepun veropolitiikka on ollut maa- ja metsätaloustuottajia suosivaa. Maa- ja metsätaloustuottajien verotuet ovat suuret samoin kun verottomat miljardituet.
Suomessa toimeentuloturva on jäänyt 40 % jälkeen muusta ansiokehityksestä. Suomalaisten ostovoima on heikko johtuen pienistä palkoista ja palkansaajien sekä eläkeläisten korkeista veroista. Heikkoa ostovoimaa nykyinen hallitus on halunnut heikentää välillisiä veroja lisäämällä.
Yritykset saavat kahden 2 miljardin euron yritystuet sekä 3,6 miljardin euron verotuet, joten pystyvät myös laman aikana jakamaan ennätyssuuret osingot lähes verottomana.
Ruotsin kielen opiskelulla tai opiskelmatta jättämisellä on vähäinen vaikutus suomalaiseen hyvinvointiin.
Suomesta on tehty luokkayhteiskunta epäoikeudenmukaisen tuki- ja veropolitiikan vuoksi. Köyhät on jätetty. Köyhissä perheissä on 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta. Tuhannet köyhien perheiden lapset jäävät vuosittain vaille ammattiin johtavaa koulutusta pelkän peruskoulun varaan. Se on se ongelma, köyhien kouluttamattomien syrjäytyminen - ei ruotsin kielen opiskelu.
Nykyinen Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Thors Astrid, r, haluaa lisää ruotsinkielisiä Suomeen.
Pääministeri Kiviniemi ja valtiovarainministeri Katainen kannattavat Thorsin maahanmuuttopolitiikkaa ja kielipolitiikkaa.
Maahanmuuttajat opiskelevat ruotsinkielisissä rannikkokunnissa ruotsia, suomea ei opeteta lainkaan. Eihän suomea maahanmuuttajille Suomessa kannata opettaa vai mitä?