Tapio, sä kirjoitit näin (poiminta viestistä otsikolla Johanneksen kaste: 12.2.2011 18:38):
""Kääntymyksen seuraus on kaste, kasteen vaikutusta taas ovat syntien anteeksianto ja Pyhän Hengen lahja""
Mä olen ymmärtänyt, että sä olet vauvakasteen puolesta puhuva. Vauvakastehan on katolisen kirkon tapa jo 300-luvulta lähtien ja uskonpuhdistaja Luther elämänsä jossain vaiheessa olisi halunut luopua siitä kuten paavin muistakin opeista. Olenko oikeassa vai todistavatko "kirkon kirjat" toisin? Vauvakaste kuitenkin jäi luterilaisuuteen ja Luther hyväksyi sen oikeana kasteena. Ja paljon enempänäkin, armovälineenä eli sakramenttina (Raamatulle tuntematon ilmaisu ja käsite).
Luther tiesi, kun osasi Raamatun ulkoa sekä saksaksi että latinaksi ja kreikaksi, ettei kukaan voi pelastua ilman henkilökohtaista uskoa ja suun tunnustamista. Asia hoidettiin siis siten, että vauvalle valittiin kummit, jotka papin kysymyksiin vastasivat vauvan puolesta. Isossa katekismuksessa opetetaan kuinka kummien pitää vastata papin kysymyksiin vauvan puolesta, joka ei vielä ymmärrä edes sanaa äiti, enemmästä puhumattakaan ja joka itse ei voi vastata myöntävästi tai kieltävästi papin kysymyksiin. Kysymyksethän oli nämä: "Luovutko perkeleestä", "uskotko Jeesukseen", "tahdotko ottaa kasteen Jeesuksen nimeen". Kummit vastasivat: "Tahdon". Nykyisin heidän ei tarvi tätä kaavaa käydä läpi ja kummeiksi sopivat vaikka julki jumalattomat, kuten heistä monet onkin.
Mutta sä kirjoitit: "Kääntymyksen seuraus on kaste, kasteen vaikutusta taas ovat syntien anteeksianto ja Pyhän Hengen lahja". Tämä tarkoittaisi sitä, että sylivauvan itsensä on käännyttävä, tehtävä parannus (tultava mielenmuutokseen), uskottava Jeesukseen pelastuakseen ja saadakseen Pyhän Hengen lahja. Sylivauva ei vaan ymmärrä evankeliumin julistusta eikä Raamatun sanalle täysin vierasta ajatusta kummien tunnustusta uskostaan hänen puolestaan, uskosta jota ei voi olla muutoin kuin evankeliumin kuulemisen kautta.
Pahasti tökkii ainakin mua tuo sun kirjoituksesi. Sä et voi olla totuudellinen Raamatun sanalle jos opetat ihmisen syntyvän Jumalan lapseksi kasteessa vauvana. Ihminen ei aikuisenakaan synny uudesti kastamalla. Mä uskoin Jeesuksen sovitustyöhön, käännyin hänen puoleensa ja synnyin uudesti, Jumalan lapseksi. Mun valinta oli helppo koska mun ateistit vanhemmat ei vieneet mua vauvana kasteelle. Menin kasteelle uskoon tultuani ja kun mä olin tunnustanut uskoni Herraan Jeesukseen mut kastettiin Raamatun opetuksen mukaisesti järven rannalla, seurakunnan läsnä ollessa. Ja oli siellä muitakin. Todistukseksi heille.
Jumalan Sanaan ei ainakaan vauvakasteesi perustu. Paavin ja Lutherin mukaan ei sylivauva voi tunnustaa uskoaan (vaan sen tekevät kummit) ja ilman uskoa on mahdoton olla otollinenn Jumalalle
""Kääntymyksen seuraus on kaste, kasteen vaikutusta taas ovat syntien anteeksianto ja Pyhän Hengen lahja""
Mä olen ymmärtänyt, että sä olet vauvakasteen puolesta puhuva. Vauvakastehan on katolisen kirkon tapa jo 300-luvulta lähtien ja uskonpuhdistaja Luther elämänsä jossain vaiheessa olisi halunut luopua siitä kuten paavin muistakin opeista. Olenko oikeassa vai todistavatko "kirkon kirjat" toisin? Vauvakaste kuitenkin jäi luterilaisuuteen ja Luther hyväksyi sen oikeana kasteena. Ja paljon enempänäkin, armovälineenä eli sakramenttina (Raamatulle tuntematon ilmaisu ja käsite).
Luther tiesi, kun osasi Raamatun ulkoa sekä saksaksi että latinaksi ja kreikaksi, ettei kukaan voi pelastua ilman henkilökohtaista uskoa ja suun tunnustamista. Asia hoidettiin siis siten, että vauvalle valittiin kummit, jotka papin kysymyksiin vastasivat vauvan puolesta. Isossa katekismuksessa opetetaan kuinka kummien pitää vastata papin kysymyksiin vauvan puolesta, joka ei vielä ymmärrä edes sanaa äiti, enemmästä puhumattakaan ja joka itse ei voi vastata myöntävästi tai kieltävästi papin kysymyksiin. Kysymyksethän oli nämä: "Luovutko perkeleestä", "uskotko Jeesukseen", "tahdotko ottaa kasteen Jeesuksen nimeen". Kummit vastasivat: "Tahdon". Nykyisin heidän ei tarvi tätä kaavaa käydä läpi ja kummeiksi sopivat vaikka julki jumalattomat, kuten heistä monet onkin.
Mutta sä kirjoitit: "Kääntymyksen seuraus on kaste, kasteen vaikutusta taas ovat syntien anteeksianto ja Pyhän Hengen lahja". Tämä tarkoittaisi sitä, että sylivauvan itsensä on käännyttävä, tehtävä parannus (tultava mielenmuutokseen), uskottava Jeesukseen pelastuakseen ja saadakseen Pyhän Hengen lahja. Sylivauva ei vaan ymmärrä evankeliumin julistusta eikä Raamatun sanalle täysin vierasta ajatusta kummien tunnustusta uskostaan hänen puolestaan, uskosta jota ei voi olla muutoin kuin evankeliumin kuulemisen kautta.
Pahasti tökkii ainakin mua tuo sun kirjoituksesi. Sä et voi olla totuudellinen Raamatun sanalle jos opetat ihmisen syntyvän Jumalan lapseksi kasteessa vauvana. Ihminen ei aikuisenakaan synny uudesti kastamalla. Mä uskoin Jeesuksen sovitustyöhön, käännyin hänen puoleensa ja synnyin uudesti, Jumalan lapseksi. Mun valinta oli helppo koska mun ateistit vanhemmat ei vieneet mua vauvana kasteelle. Menin kasteelle uskoon tultuani ja kun mä olin tunnustanut uskoni Herraan Jeesukseen mut kastettiin Raamatun opetuksen mukaisesti järven rannalla, seurakunnan läsnä ollessa. Ja oli siellä muitakin. Todistukseksi heille.
Jumalan Sanaan ei ainakaan vauvakasteesi perustu. Paavin ja Lutherin mukaan ei sylivauva voi tunnustaa uskoaan (vaan sen tekevät kummit) ja ilman uskoa on mahdoton olla otollinenn Jumalalle
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tällaisten oppien kanssa. Aivan varmasti on pimeimmässä viidakossakin kastetut otollisia Jumalalle. Siellä kun ei ole upotuskaste edes aina mahdollinen. Afrikan kuivilla alueillakin on kastettu jo kymmeniä vuosia, mutta ei upotuskasteella aina. Hyvä jos sitä vettä on riittänyt edes juotavaksi. Sinä harhaoppinen olet väärässä jos luulet että upotuskaste on ainoa pelastuksen alku.
Minäkin tulin uskoon aikuisena ja menin sitten kasteelle ja sen kautta liitettiin seurakuntaan kuten alkuseurakunnassa, mutta nyt luterilaisuudessa vauvat ilman omakohtaista uskoa liitetään seurakuntaan. Tämä asia ei kai kuulu helluntaiseurakunnan piiriin.