Uskonto, uskonnollisuus ja Jumala.
Uskonnoissa tapaa miltei uskonnosta riippumatta ns. asiantuntijoita, joita ns. tavis-uskovaiset seuraavat ja kunnioittavat näiden tulkintaa uskosta, Jumalasta ja kaikkeen siihen liittyvästä. Nämä ns. asiantuntijat ovat pääsääntöisesti korvaamattomassa asemassa taviksen ja Jumalan välillä.
Mutta miksi näin on? Jokaisen jumalsuhdehan on henkilökohtainen. Mihin näitä asiantuntijoita itseasiassa tarvitaan? Varsinkaan siinä määrin että ne ovat korvaamattomia koko ihmisen elämän ajan. Ohjaaminen, opettaminen ja ymmärtämään auttaminen on ymmärrettävää tiettyyn pisteeseen saakka, mutta että asiantuntijan rooli on niin merkittävä, että se määrittää uskon sisällön sata prosenttisesti, että sitä ei saa kyseenalaistaa vaikka siihen olisi syytä, ja ettei suhdettaan Jumalaan voi pitää yllä ilman jatkuvaa yhteyttä tämän asiantuntijan kanssa, on oletus johon ei ole ainakaan mitään raamatullisia perusteita.
Kuten edellä jo vihjattiin, asiantuntijoiden rooli on usein ylikorostunut, eikä jehovantodistajuus tee tässä suhteessa poikkeusta. Siinä asiantuntijan roolia pidetään erityisen merkittävänä, nk. totuutena ja tienä Jumalan, Jehovan, hyväksynnän saamiseksi. Käytännössä Jeesuksen sovitustyön ymmärretään koskevan vain, ja vähintäänkin erityisesti, jehovantodistajia, eikä jäsenyyttä jehovantodistajuudessa ole ilman vt-seuran asiantuntijuutta.
Mutta missä kohtaa raamatussa sitten kerrotaan että ei ole olemassa Jumalan hyväksyntää ilman vt-seuraa, jonkinlaista asiantuntijaa, tai että Jeesuksen sovitustyö koskee nimenomaan jehovantodistajia? Että siitä ei voisi päästä osalliseksi ilman asiantuntijaa, välikappaletta Jumalan ja taviksen välillä?
Mar 12:28-34
28 Silloin tuli hänen luoksensa eräs kirjanoppinut, joka oli kuullut heidän keskustelunsa ja huomannut hänen hyvin vastanneen heille, ja kysyi häneltä: "Mikä on ensimmäinen kaikista käskyistä?"
29 Jeesus vastasi: "Ensimmäinen on tämä: 'Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa;
30 ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi'.
31 Toinen on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'. Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä."
32 Niin kirjanoppinut sanoi hänelle: "Oikein sanoit, opettaja, totuuden mukaan, että yksi hän on, ja ettei ketään muuta ole, paitsi hän.
33 Ja rakastaa häntä kaikesta sydämestään ja kaikesta ymmärryksestään ja kaikesta voimastaan, ja rakastaa lähimmäistään niinkuin itseänsä, se on enemmän kuin kaikki polttouhrit ja muut uhrit."
34 Kun Jeesus näki, että hän vastasi ymmärtäväisesti, sanoi hän hänelle: "Sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta". Eikä kukaan enää rohjennut häneltä kysyä.
Uskonnoissa tapaa miltei uskonnosta riippumatta ns. asiantuntijoita, joita ns. tavis-uskovaiset seuraavat ja kunnioittavat näiden tulkintaa uskosta, Jumalasta ja kaikkeen siihen liittyvästä. Nämä ns. asiantuntijat ovat pääsääntöisesti korvaamattomassa asemassa taviksen ja Jumalan välillä.
Mutta miksi näin on? Jokaisen jumalsuhdehan on henkilökohtainen. Mihin näitä asiantuntijoita itseasiassa tarvitaan? Varsinkaan siinä määrin että ne ovat korvaamattomia koko ihmisen elämän ajan. Ohjaaminen, opettaminen ja ymmärtämään auttaminen on ymmärrettävää tiettyyn pisteeseen saakka, mutta että asiantuntijan rooli on niin merkittävä, että se määrittää uskon sisällön sata prosenttisesti, että sitä ei saa kyseenalaistaa vaikka siihen olisi syytä, ja ettei suhdettaan Jumalaan voi pitää yllä ilman jatkuvaa yhteyttä tämän asiantuntijan kanssa, on oletus johon ei ole ainakaan mitään raamatullisia perusteita.
Kuten edellä jo vihjattiin, asiantuntijoiden rooli on usein ylikorostunut, eikä jehovantodistajuus tee tässä suhteessa poikkeusta. Siinä asiantuntijan roolia pidetään erityisen merkittävänä, nk. totuutena ja tienä Jumalan, Jehovan, hyväksynnän saamiseksi. Käytännössä Jeesuksen sovitustyön ymmärretään koskevan vain, ja vähintäänkin erityisesti, jehovantodistajia, eikä jäsenyyttä jehovantodistajuudessa ole ilman vt-seuran asiantuntijuutta.
Mutta missä kohtaa raamatussa sitten kerrotaan että ei ole olemassa Jumalan hyväksyntää ilman vt-seuraa, jonkinlaista asiantuntijaa, tai että Jeesuksen sovitustyö koskee nimenomaan jehovantodistajia? Että siitä ei voisi päästä osalliseksi ilman asiantuntijaa, välikappaletta Jumalan ja taviksen välillä?
Mar 12:28-34
28 Silloin tuli hänen luoksensa eräs kirjanoppinut, joka oli kuullut heidän keskustelunsa ja huomannut hänen hyvin vastanneen heille, ja kysyi häneltä: "Mikä on ensimmäinen kaikista käskyistä?"
29 Jeesus vastasi: "Ensimmäinen on tämä: 'Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa;
30 ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi'.
31 Toinen on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'. Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä."
32 Niin kirjanoppinut sanoi hänelle: "Oikein sanoit, opettaja, totuuden mukaan, että yksi hän on, ja ettei ketään muuta ole, paitsi hän.
33 Ja rakastaa häntä kaikesta sydämestään ja kaikesta ymmärryksestään ja kaikesta voimastaan, ja rakastaa lähimmäistään niinkuin itseänsä, se on enemmän kuin kaikki polttouhrit ja muut uhrit."
34 Kun Jeesus näki, että hän vastasi ymmärtäväisesti, sanoi hän hänelle: "Sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta". Eikä kukaan enää rohjennut häneltä kysyä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Valhetta jt-homma ja siksi senkin "hedelmät" ovat kammottavat.
Ihmisen elämä perustuu matkimiseen ja toistoon, siihen mitä vanhemmat sinulle uskottelevat ja tätä ketjutusta seuraamalla voisi palata ensimmäiseen ihmiseen ja hänen aatoksiin. Kun tähän lisätään yhteiskunnan vaikutus ja sen naivit uskottelut jokaisen henkilökohtaiset omat halut niin sekalainen härski soppa on valmis.
Tässä sopassa jt-usko ja uskonnot yleensäkin vain sekoittavat tätä outoa pakkaa(elmä) ja ovat luonnollisena osana ihmeellisessä "verhossa" joka estää näkemästä elämän faktoja.
Jos siis jumala olisi,, niin hän olisi täysi saatana olosuhteista ja tehdyilleen antamista mahdollisuuksista arvioiden.
Ihmetten missä ihmeen kuplassa ihmiset yleensä elävät? Miksi ihmiset luulevat rakkauden ja oikeudenmukaisuuden toteutuvan? Ne ei totetudu koskaan, ei nyt eikä tulevaisuudessa!
teki ratkaisunsa...
edes 30 hopearahaa eivät häntä ilahduttaneet....
Maailma nykyisellään on TOSI PASKA PAIKKA !!!!!!
Älä kuitenkaan kulje siitä poispäin pilkkaamalla Raamattua ....ja pyhää henkeä.
Se tuntuu muista ihmisistä loukkaavalta......
>>Älä kuitenkaan kulje siitä poispäin pilkkaamalla Raamattua ....ja pyhää henkeä.
Se tuntuu muista ihmisistä loukkaavalta......
Sellaista se täällä todellisuudessa on. Kuka tahansa voi sanoa mielipiteensä asioista ja on siihen täysin oikeutettu.
”Kun ihmiset ovat suuressa vaarassa taholta, jota he eivät epäile, tai kun heitä johtavat harhaan ne, joita he pitävät ystävinään, niin onko heidän varoittamisensa epäystävällistä? He saattavat mieluummin olla uskomatta varoitusta. Voivatpa he loukkaantuakin siitä. Mutta vapauttaako se ketään sellaisen varoituksen antamisen moraalisesta vastuusta?” (Vartiotorni 1. huhtikuuta 1974 sivu 147)
varoittamista?"
Ehdottomasti. Joku aina jossain voi alkaa ajattelemaan.
>>>Mutta vapauttaako se ketään sellaisen varoituksen antamisen moraalisesta vastuusta?” (Vartiotorni 1. huhtikuuta 1974 sivu 147)
Tämä on uskonnollisia arvoja, Raamattua ja pyhää henkeä rienaava foorumi.
Sellaista se todellisuus välillä on. Ei kai kukaan oleta että täällä jaetaan viittausvuoroja ja odotetaan vastaajan lukevan vartsikasta alleviivattuja naivismeja?
There is really nothing you must be and there is nothing you must do.
There is really nothing you must have and there is nothing you must know.
There is really nothing you must become.
However, it helps to understand that fire burns, and when it rains, the earth gets wet.