Ja tämän olen omalla kohdallani kokenut. Narsitiselle naiselle minä olin AVIOMIES, en ihminen. Minun piti käyttäytyä tiettyjen kaavojen mukaan, pukeutua tietyllä aviomiehelle sopivalla tavalla. Minä olin se, jota suljettujen ovien takana haukuttiin, mutta jota sitten kehuttiin kun onnistuin jossain työprojektissa ja nimeni oli lehdissä. Minun piti olla hajuton ja mauton prinssi, joka tekee juuri niin kuin rouvan kuvitelmat rakkaudesta menivät. Siihen kuuluivat hienot prinsessahäät (loppujen lopuksi hyvin mauttomat), lahjoja piti olla jakelemassa (itse en koskaan saanut mitään). Olen muuten aika perusjuntti ja läppää heittävä vähän pellekaveri, mutta narsistin kanssa muutuin just sellaiseksi AVIOMIEHEKSI, persoonattomaksi rouvan lompakoksi.
Rakkaudesta tässä ei koskaan loppujen lopuksi ollut kyse. Kuvittelin rakastavani aluksi, mutta ei se sitä ollut. Olin pitkään hakenut kumppania ja narsisti tuntui aluksi niin ihanalta. Narsisti kai kuvittelee tätä kaikkea rakkaudeksi. Hänelle minä olin lelu, jota lapsenomaisella tavalla käsiteltiin ja kiukuteltiin kun lelu ei toimikaan. Rakkaus on hänelle jotain Harleekiniromaanipaskaa. Rouvan lempisarjat olivatkin saippuasarjoja ja Unelmien poikamies. Sieltä sitten ammennettiin kaikkia kauniita sanontoja. Kaikki rakkauden osoitukset olivat kovin mekaanisia, rakastelu samaten.
Nykyisen naiseni kanssa saan olla se, joka olen ja tiedän, että hän rakastaa persoonaani. Hänelle olen ihminen ja ystävä ensisijassa. Ja hän myös antaa minun olla mies.
Rakkaudesta tässä ei koskaan loppujen lopuksi ollut kyse. Kuvittelin rakastavani aluksi, mutta ei se sitä ollut. Olin pitkään hakenut kumppania ja narsisti tuntui aluksi niin ihanalta. Narsisti kai kuvittelee tätä kaikkea rakkaudeksi. Hänelle minä olin lelu, jota lapsenomaisella tavalla käsiteltiin ja kiukuteltiin kun lelu ei toimikaan. Rakkaus on hänelle jotain Harleekiniromaanipaskaa. Rouvan lempisarjat olivatkin saippuasarjoja ja Unelmien poikamies. Sieltä sitten ammennettiin kaikkia kauniita sanontoja. Kaikki rakkauden osoitukset olivat kovin mekaanisia, rakastelu samaten.
Nykyisen naiseni kanssa saan olla se, joka olen ja tiedän, että hän rakastaa persoonaani. Hänelle olen ihminen ja ystävä ensisijassa. Ja hän myös antaa minun olla mies.
Vastaukset 127
Vanhimmat
Mitä sussa tapahtui tuon suhteen aikana, miksi hän onnistui muovailemaan sinua kuin savenvalaja? Itse kokenut samanlaista, ja vastaukset edelleen hakusessa.
Ennen syytin savenvalajaa, nyt tajuan sen olevan väärä osoite.
Syytä löytyy aina sieltä, mistä sitä haluaa hakea. Lopunviimeksi katse kääntyy itseen, jolloin riittävällä analysoinnilla hyvällä onnella pääsee jyvälle omasta varjostaan, ja valaisee sen. Itsensä paljastelua itselleen.. Huomaa, että syytä on ollut molemmissa. Kuten seurausta myös. Alkuasetelmista puhumattakaan. Lopputulokset toisinaan tahoillaan, toisinaan kaksi rikkinäistä eheytyy yhdeksi kahden yksilön kokonaisuudeksi, toisinaan vain toinen...
*tiibetiin kun matka vie, mä pakkaan niin...*
tunsin aikaisemmin häpeää omasta persoonastani ja itsestäni. Minulla oli paljon taakkaa lapsuudesta kannettavana ja olin perheen syntipukki. Kuvittelin kai, että narsisti tekee minusta paremman ihmisen, koska koin olevani niin s--tanan huono, enkä ollut koskaan saanut ehdotonta rakkautta osakseni. No olin toki äidiltäni, mutta se on jotenkin eri asia. Sitä ajattelee, että äidin kuuluukin rakastaa. Isäni taas häippäsi omille teilleen ollessani pieni lapsi ja hän teki selväksi aina kun tapasimme, etten ollut minkään arvoinen. Hän oli alkoholisti ja tuon geenin perin itsekin. Olen ollut pitkään raittiina, mutta se ei poista asiasta kokemaani häpeää. Olin koulussa vilkas, mutta kiltti lapsi, joka tuli sielläkin opettajien silmätikuksi. Eräs opettaja totesi, että minusta ei koskaan tule yhtään mitään. Sellaista kaikkea..
Alistuin henkisen väkivallan ja itseni muokkauksen kohteeksi, koska koin, että tällä tavoin saan edes jonkinlaisen arvon itselleni ja syyn olemassaololleni. Kai narsistinen persoona jotenkin havaitsee nämä toisen ihmisen häpeän tunteet ja olin liian avoinkin hänelle asioista. Myönnän, että itsehän tuohon kohteluun alistuu, mutta tosi asia on, että narsisti käyttää hyväkseen toisen ihmisen heikkouksia. Minä annoin hänen toki käyttää, ja syitä löytyy paljon lapsuudestani ja nuoruudestani. Ei narsisti pysty käyttämään hyväkseen hyvän itsetunnon omaavia, sinut itsensä kanssa olevia ihmisiä. Näitä narsisti vihaa.
Australia, Egypti...ja nyt Tiibetiin.. taidat pitää matkailusta :)
Olipas hyvä kuunnella sinua! Kun nyt mietin itseäni niin jouduin suhteeseen aika sekalaisesta elämäntilanteesta, usko elämään oli rapistunut ja omanarvontuntokin oli vähän niin ja näin. Sitten kohdalle sattui napakka ihminen joka huomasi että olen tuuliajolla (annoin itse huomata), ja niin alkoi muokkaus jolle ei sitten loppua tullutkaan. Pahoinvointini homman mennessä överiksi ei hidastanut toisen tahtia, ja lopulta oli repäistävä itsensä siitä suhteesta irti. Ja tässä sitä nyt ollaan, yrittämässä kasvattaa sitä itsetuntoa.
"Sitten kohdalle sattui napakka ihminen joka huomasi että olen tuuliajolla (annoin itse huomata), ja niin alkoi muokkaus jolle ei sitten loppua tullutkaan. Pahoinvointini homman mennessä överiksi ei hidastanut toisen tahtia, ja lopulta oli repäistävä itsensä siitä suhteesta irti."
Kai minäkin kuvittelin aluksi, että tässä on joku pelastava enkeli, joka auttaa kuiville. Eihän se niin mennyt eikä mene. Itse se on itsensä nostettava ja narsistin kanssa se ei onnistu koskaan. Mitä huonommin suhteessa voin, sen enempi alistettiinkin. Kun loppuvaiheessa tein viimein sen päätöksen, että nyt häivyn, niin alkoi se makeilu ja ihanuus uudelleen. Onneksi älysin, että nyt tai ei koskaan. Vaikeaa irrouttautuminen oli, mutta sen arvoista. Vuosi siinä suurin piirtein meni, että pääsin irti suhteen tuomasta painolastista- lähinnä akuutista pahasta olosta. Itsetunnon rakentamisprosessi on edelleen meneillään.
Tutun kuuloista...
Kiva kuulla välillä tarinoita niiltäkin jotka ovat pääseet näin pitkälle =)
Kyllä se narsisti haistaa juuri ne haavat jotka kussakin tapauksessa vuotavat. Ja "hoivaa" sitten niitä alkuun. Tässä vaiheessa sitä elää siinä kuplassa - pelastus on saapunut, vihdoinkin olen jotakin, jollekin. Kunnes...noh, kaikki tietänevät miten syklin siinä vaiheessa käy. Tämän jälkeen leikki alkaa uudelleen.
Rakennetaan...rakennetaan...irrotetaan osia perustuksiin asti...ja taas vähän rakenellaan.
Itsekin olen ihmetellyt hänen sisääntuloaan. Miten hän voi olla täällä tänään ;) ????
Aiemmin sellainen ei oikein onnistunut vaikka sitä yritettiinkin. Erittäin sekavassa ja traumaattisessa elämäntilanteessa se sitten mahdollistui. Uskon, että jokaisella ihmisellä on jossain vaiheessa elämäänsä alttiimpia hetkiä tällaiselle "lankeamiselle" (eri kriisitilanteet tai selvittämättömät traumat jne). Se on sitten monen asian summa, osuuko kohdille...onko tukiverkot riittävät...kuinka vaikeasta kriisistä on kyse... onko menneisyyden taakkaa jne.
:DD
Unissani käynyt australiassa ja egyptissä. Monumenteista ei voi erehtyä. Tiibet on mielenkiintoinen olemassa. Niin kauan kuin vielä on.. Kiina lienee pitämässä siinä suhteessa jostakin huolen..
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9669048
Tälle aasille tarjottiin keppiä suhteen edetessä, kun meinasin simahtaa, niin välillä porkkanaa. Se oli omituista viha-rakkautta. Taisin luulla saamiani porkkanoita rakkaudeksi. Toisen alituinen nopea mielialanvaihtelu piti kyllä varpaillaan.
Olen lohduttautunut jälkeenpäin tällä mietteellä; jos mies saa herttaisen vaimon, hän on onnellinen. Jos mies saa hankalan vaimon, hänestä tulee filosofi. ;)
:DD
Niinhän ne väittää =)
Mikäs meitä naisia sitten vaivaa, kun hankalan miehen kohdalla alamme vain sekoilemaan ; ?
Vitsivitsivitsi ja osoitettu vain itselleni!
Keppiä ja porkkanaa, keppiä ja porkkanaa, mars mars. Tälleenhän se just menee. Joskus annettiin keppiä vielä kepin päälle kun huomattiin, että ne mäjähdykset löysivät hyvän uoman. Sitten hetken hiljaisuutta ja kis kis kis... kisu kisu kisuuuu.... ja alkoihan se porkkana taas valumaan kurkusta alas. Mutta liian ahneeksi sen kanssa ei koskaan ollut mahdollista päästä =)
=DDDDDDDD
No, meitä vaivaa sama asia kuin silloin, kun miehet puhuu asiaa ja akat ne juoruilee.. ;) onhan noita, mutta viisas vaikenee, paitsi seurakunnassa se nainen. Joka ei ole siis viisas. Eiku... :DD
Keppi ja porkkana-linja taitaa olla aika yleinen vahingollisissa suhteissa.
Pälkähti päähäni että masentunut altruisti taitaa olla parasta uhriainesta itsekeskeiselle ihmiselle. Kun sitä auttaa suhteen alussa, se on kiitollinen avusta ja lisäksi luonnostaan auttavainen. Sen jälkeen onkin helppo siirtyä keppilinjalle (vallankäyttöön). Välillä porkkanaa että aasi-parka elää illuusiossa, että ehkä huomenna kaikki muuttuu..
Lopulta jotkut aasit nelistää tiehensä ja sanoo; pidä porkkanas.. ;-D
Olenko psykopaatti/sosiopaatti kun juttunne naurattivat ;: ??
Hyvää huomenta yötyöläiseltä vain kaikille, ilman porkkana-aamiaista!
Miksei ihmiset voi arvostaa itse itseään? Miksi siihen tarvitaan aina joku toinen? Eikö ole tareeksi vieläkään puhuttu siitä, että ennen ei voi rakastaa muita ennen kuin osaa rakastaa itseään?
Miksi aina otetaan joku ulkopuolinen täyttämään suuret toiveet....Siihen ei kykene kukaan - kuin ehkä pienen aikaa....
Tämmöset väitteet saavat vereni kiehumaan! Kyllä sinä VALISIT sen suhteen.
Samaa mieltä, että itseään pitää ensin rakastaa jotta pystyy antamaan uloskin päin ja siinä, että ihmisten tulisi arvostaa itseään - vaalia ainutkertaisuuttaan tässä yhdessä elämässä.
Kaikki eivät vain ole valmiita siihen heti (?) ja joutunevat opettelemaan pitemmän kaavan mukaan. Muutenhan maailma olisi "täydellinen". En tiedä sillä raivostun itselleni ja muille ihan samalla tavalla tuosta ns. tyhmyydestä, mutta miksei voisi silti arvostaa myös toisten erilaisuutta tai kehittymättömyyttä ?
Ei kaikki saa samoja eväitä maailmalle lähtiessään - vaikka esim insestin tai väkivallan kokeneet...
Mielestäni ihan peruspsykologiakin antaa tähän vastauksia osiltaan.
Mutta, mielipiteitä maailmaan mahtuu ja pitääkin mahtua.
*tarjoo akhvii kaikille* akh akh :DD
Ja kirjoitusvirheen myötä poistui mielestä se biisi... biisi oli.. joo.. ämmät on ämmii!!
http://www.youtube.com/watch?v=jr4I7cF5Uqo
ja äijät äijii.. tietennii ;)
http://www.youtube.com/watch?v=wNj5sGO7QLQ&feature=fvsr
Niin. Suhteen valitsee. Ihmisen, jonka kanssa aloittaa suhteen, valitsee. Minä väitän, että ihminen ei aina etukäteen tiedä mitä valitsee. Ja saa merkityksen vasta ajan kuluttua. Joskus pitkänkin.
http://www.youtube.com/watch?v=ofP9nS9QQuo&feature=related
Ja tänne asti tuli ängettyä vastaus valintakysymykseen.. :D
"Minä väitän, että ihminen ei aina etukäteen tiedä mitä valitsee."
Uskon ihan samoin, eihän näitä tarinoita muuten maailmassa olisikaan.
Eikö se ole inhimillisyyden perusta, että tekee virheitä tai on ns. puutteellinen ? Minkälainen on "täydellinen ihminen" - narsisti ;) ?
Eikö ihminen voi valita väärin, tiedostamattaan ?
Totta kai "uhrikin" valitsee suhteen itse, ihan samalla tavalla kuin muutkin, mutta ei ehkä näe lähelle, parastaan, toisen totuutta. Aika ja etäisyys nimenomaan tuovat perspektiiviä.
Kun nyt mietin itseäni niin jouduin suhteeseen aika sekalaisesta elämäntilanteesta, usko elämään oli rapistunut ja omanarvontuntokin oli vähän niin ja näin.
Vaihdan:
Kun nyt mietin itseäni niin[ VALITSIN menon] suhteeseen aika sekalaisesta elämäntilanteesta, usko elämään oli rapistunut ja omanarvontuntokin oli vähän niin ja näin.
Si esto es mejor, señorita ilkikurimus? :-D Si?
Vai valitsitko lähdön sekalaisesta elämäntilanteesta?
Jouduin valitsemaan ;)
Mm-m.. Kuin pitopalvelun kokki. Kummalle näyttäisin tänään veistä, kanalle vai kalkkunalle..
Asiakas:"Tilasin kanaa!! Tämähän on kalkkunaa!!"
Kokki:"Niin"
Asiakas:"Miten te tämän selitätte?"
Kokki:"Jouduin valitsemaan"
Asiakas:"Jouduitte valitsemaan?!! Kuka täällä näitä valintoja tekee oikeasti? Miten ihmeessä te jouduitte valitsemaan?"
Kokki:"No tuota. Pakon edessä jouduin valitsemaan vapaaehtoisesti...."
Asiakas:"Mitä te selitätte? Mitä te olette valinnut?"
Kokki:"No valitsin siis sen kanan"
Asiakas:"Minähän SEN valitsin. Mutta tämä on kalkkunaa. Miten te tämän selitätte vapaaehtoisella valinnalla?"
Kokki:"Asia on siis sillä tavalla, että tiedän hyvin teidän valinneen kanaa. Mutta siinä kävi sillä tavalla, että kun lähestyin kanaa, se lähti karkuun höyhenet pöllyten. Se rämisteli alas puolet keittiön keittoastioista ja säikäytti kalkkunan. No sitten tuli apupoika apuun, mutta se oli jo myöhäistä"
Asiakas:"Myöhäistä? Miten se voi olla myöhäistä jos kerran apupoikakin teitä oli auttamassa?"
Kokki:"Niin siis, kun apupoika astui keittiöön juuri kun kalkkuna oli säntäämässä siihen suuntaan, josta apukokki oli rientämässä apuun. Kalkkuna törmäsi oveen ja hukkasi henkensä. Joten ajattelin valita vapaaehtoisesti sen, koska se oli jo valmiiksi kuollut".
Asiakas:"Voitte poistua. En halua kuulla enää selityksiänne. En ole koskaan aiemmin kuullut mitään vastaavaa...."
Kokki jupisee matkalla keittiöön
"Sekin apupoika pitäisi erottaa. Pisti minut valitsemaan kalkkunan asiakkaalle joka tilasi kanaa...".
Sen pituinen se. ;)
*Päiväsatu ja potilas nukahti* oujee..
http://www.youtube.com/watch?v=Hpv8rPn8GIQ&NR=1
"hysss"
Oliko toi sun vai kenen kirjallista tuotantoa? Joka tapauksessa aivan mahtavaa!!! Nauroin niin makeasti että meinasin ryystää kahvitkin väärään kurkkuun :-DDDDDDDD
EI siis ollut muuta kuin omaa logiikkaani sanoihin aasi ja porkkana, ja vapaa valinta :DD
Täysin sana sanalta rakentunut keskiaikaiseen keittiöön tahi Kiinaan sijoittuva satu kokista, joka ehkä on väärässä ammatissa :D
http://www.youtube.com/watch?v=mXfHyDCcTGQ
Ruotsalainen kokki ja kana :DD
Oma, hetken tiimellyksessä syntynyt ja ihan uunituore :)
Aivan upea carpe diem luomus. Sen perään tuo video missä kanasta tuli master Chef..voi taivas.. :-D
*leukapielet kipeet, ja kahvit roisku rinnuksille*
*sykähtyy* Kiitos :)
Niillä eväillä mennään, jotka on aamusta jäljellä :DD
Lainaanko henskeleitä että voit ansaitusti paukutella ;-D
Oisko metsänvihreitä muumikuviollisia?? Ne on parhaita polleeseen paukutteluun.. :)
*ojentaa liinaa, että voit pyhkästä kahvia rinnuksilta*
*hinkkaa virtuaaliliinalla fyysistä kahvitahraa..kaukaa kuuluu piipaa, valkotakkiset lähestyy* ;-P
Mitä pidit metsäelokuva Avatarista? Sen vastakkaisasetteluista..lojaalisuus/velvollisuudentunto, olennot/ihmiset, välinpitämättömyys/rakkaus..
http://www.youtube.com/watch?v=UT4N6h3qcGg
lastenlaulujen uudet ulottuvuudet.. kuka syö porkkanoita?? :DD
Tunnustan. En ole nähnyt sitä vielä-kään :)
Ja kolmiulotteisuudessaan niin visuaalinen, että se pitää juuri katsoa ja suurelta ruudulta/kankaalta..
Olen laiskotellut tuon elokuvallisen suhteen.. Ja kirjojen suhteen. Vaikka pitäisi ottaa nuo pari kirjaa ainakin ja lukaista läpi..
http://www.youtube.com/watch?v=7_83ptDVaSY&feature=related
Ikiaikaisia teemoja kuitenkin ovat :)
Está mucho mejor, mi amigo…
Se, että ihmiset haluavat pitää täydellisen mahdottomana ei kai sentään estä siihen pyrkimistä!?? Vai?
Saako/pitääkö pyrkiä täydellisyyteen, vaikka sitä ei koskaan saavuttaisi?
kirjoitella tarinoitaan (hetken mielijohteita kuten hän silloin sanoi) toisella nimimerkillä aiemmin....Ei mikään yllätys, mutta leikitään, etten sanonut tuota ääneen....
:)
ihmiset, joilla ei ole yhteyttä yliminäänsä, jotka käyttävät naamiota - teeskentelevät olevansa syyttömiä omaan ahdinkoonsa......
??
Mikäli minua tarkoitat, en ole kirjoitellut muilla nimimerkeillä. Pari hassua nimetöntä ohimennenkommenttia kyllä heittänyt toisille palstoille. Mikä lienee sallittua.
Sanon tämän ääneen, ettet ylläty :D
... Ja noin kirjoittaa Ilkikurimus, totuuksien laukoja, hovinarri. Asemansa on turvattu, sillä narri on kuninkaan ainoa luotettu, koska ei voi kuunaan nousta kuninkaan paikalle ;)
*antennit ojoon*
Höps! Tavallinen näyttö toimii hyvin..tyyppaa..click fullscreen.. jos 'tökkii' katsellessa niin paina pauselle, keitä kaffet, ja anna latautua sillä aikaa.. :) (ja ei sun tarvii mun kysymyksen takia sitä katsoa, ajattelin vaan että josko olet sen katsonut :) )
http://www.fin-tv.com/avatar-2009/avatar-2009-video_fac524b15.html
Kuun suru..herkkää..
Ton voiskin ottaa yölliselle asialistalle, mikäli pitää valvoa. Jos ei ole valvominen välttämätöntä, sitten nukun =D
Jos olisin narsistisesti persoonallisuushäiriöinen, sanoisin sulle; sun on pakko katsoa se.
Mutta kun olen paternaalinen altruistinen indigo, sanon; sun on välttämättä katsottava se. ;-D
(älä ota mua vakavasti)
I don't want push you! =) Take your time.
Ainakin on kiva pyrkiä täydellisyyteen..se kuuluisa matkallaolon fiilis. :)
Niin mä kyllä usein teenkin nykyisin :D Tai itseasiassa osa asioistani ottaa minun aikaani :)
Yritän saada itseäni tekemään päätöstä kahden asian välillä, mutta ei ole vielä auennut kunnolla, että kumman asian puolesta kumpaa vastaan.. tänään oli lehdessä kylläkin yllättäen yks pikkujuttu, joka toi oman lisänsä mun mietiskelyihin..
Tuo kuulostaa hyvältä tuo indigo tuossa lopussa ;)
http://www.youtube.com/watch?v=GwU6fbwrWN0
Venäläiset sisäkkäiset nuket...sellainen ihminen on..sinä ja minä...sipuleita. Kerroksia. Kaikki on niin suloisen epäselvää.. =)
http://www.youtube.com/watch?v=iaQG5yv8paA&feature=related (heilutaan) ;)
http://www.youtube.com/watch?v=ZrPaEUjtYvQ
;)
Kuorimisen jälkeen varsinkin erityisen epäselvää :D
Heilutaan :D
http://www.youtube.com/watch?v=vOMxHFawTtY&feature=related
Matkanteko on huisin hauskaa.. minäkin pudonnut kärryiltä monta kertaa :D
http://www.youtube.com/watch?v=USugKoKa4IE
:)
Mikä fiilis?
http://www.youtube.com/watch?v=cRQHWpLso-8
Niin minäkin..tippunut..aikuistumista kannattaa välttää =)
http://www.youtube.com/watch?v=10r5er2nE_s
Sulla on toi Koodi > 0900
Selventäisitkö? Onko tuo kellonaika vai mikä?
http://www.youtube.com/watch?v=NAl9OyGYxOg
Tää on jo fb-klassikko, mutta tunkasemme tännekin :D
Enpä tiiä, en oo pitkään aikaan edes saunakaljaa maistanut, niin oon huomannu, että ei edes tee mieli :) Musta on vahingossa tullut raivoraitis.
Nykyajan meininkiä tosin ihmettelen.. Kyllä mun lapsuudessa oli mukavaa kun sai kuljeksia potkimassa käpyjä ja paistaa makkaraa nuotiolla, samalla kun aikuiset kallisteli kuppia ja kalautteli ilmoille omia juomalaulujaan.
En tiedä osaisinko vaihtaa näkökulmaa. Aavistan, että olisi mukavaa kajautella juomalauluja. Mutta ei nykypäivänä sellaista tehdä, että kuppia kallistella samalla, niin että lapset ympärillä kuljailisivat omineen ja vallan viihtyisivät. Joko eivät viihtyisi tai joku ulkopuolinen tarkkailija päättäisi, että ne traumatisoituu :/ Aikuiset vetäköön viinaa niin että vinkuu ja lapset kasvakoon tasapainoisiksi ohjatuissa leikeissään omanikäistensä ympäröiminä..
Sellainen fiilis aukeni sun linkityksestä :DD Oli niin perisuomalainen juhlimismeno päällä siinä.
On aikuisuutta ja aikuisuutta. Mutta kieltämättä sanalla on hieman kuivahtava soundi.
Tiedän mummoja, jotka eivät todellakaan tunne itseään niin vanhoiksi, kuin mitä ovat oikeasti.
Ehkä se oivallus juurikin saa aikaan aikuisuuden muutoksen niin, että ei vanhanakaan ole vielä vanha :D
http://www.youtube.com/watch?v=v92Ddcoh-HM
Nimimerkki on mielentila :D Tuntuu että tuo ilkikurimuksen hammas yrittää koko ajan näykkiä kantapäästä :DDDD
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9669048
Hauska ja osuva :DD
http://www.youtube.com/watch?v=X1OGHadyHYM
Hitto että nauratti toi videon esitys! :-DD
Nii, suomalaisen juomakulttuurin kiteytti yks kaveri sanomalla 'janoon juon vettä, viinaa juon tullakseni humalaan' :-P
Ite en ole raivoraitis..ei ole tarvetta sellaiseen..hmm, outo selitys.. ;)
Omin sanan käyttööni lottamarilta, kun uhkasi upottaa sut generasetiin aikakonematkallamme Jessen luo ;)
Huomasin, että minusta on tullut ihan vahingossa raivoraitis.. Ennen sitä otti koriin kaupassa ne saunakaljatkin, kun teki mieli. Nykyään ei ole tehnyt edes mieli :D
Ja silti, pidän myös monista alkoholijuomista jo niiden itsensä takia pelkästään :)
Kiitos temppuilija! Tää palsta tarjoaa kyllä virikkeitä itsensä syväluotaamiseen. "put all your effort to not effort" ... siis..pistä kaikki pyrkimyksesi ei pyrkimiseen. Mahdoinko suomentaa oikein? Hmm..pyri pois pyrkimisestä...tärkein saavutuksesi on unohtaa saavutus?
*aivot ylikuumenee*
Tuosta teen osan omaa viisauttani, vaikken sitä vielä sisäistänytkään kunnolla :)
Ihmisen henkinen ikä on lähes poikkeuksetta aina nuorempi kuin fyysinen ikä, tieto perustuu laajaan kyselytutkimukseen.
Täällä palstalla ei kyllä aamulla tiedä mihin sitä iltaan mennessä joutuu. Välillä rämmitään järvessä tai sitten muuten vaan eksyksissä. Tai istutaan siellä temppuilijan kallionkielekkeellä katselemassa järvenpohjan kuvioita.. =)
Autan. Ei suora suomennos, mutta oma veto, näkökulma asiasta ja asian luonteesta lienee kohdillaan..
Ole. Älä yritä olemista. Ole.
Siitä samaa systeemiä levittämään kaikille oman elämänsä osa-alueille.. Hei toinen vielä..
"yritän päivittäin olla onnellinen ja pyrin kohti onnellisuutta kaikin keinoin" vai "olen onnellinen"
Lausahduksissa on eronsa, kumman valitset?
"ihmiset, joilla ei ole yhteyttä yliminäänsä, jotka käyttävät naamiota - teeskentelevät olevansa syyttömiä omaan ahdinkoonsa...... "
dippaadai... narstit, mitä he nyt ovatkaan ?
Ja sitten perässä laahaan sisään istutetun häpeän, syyllisyyden ja ylikasvaneen oikeudentunnon riivaamaa eksynyt lammas...
Kohti vehreimpiä maita vaan kaikki "toverit".
paras palsta ehdottomasti :D Ei mikään: jokatoinen viesti on haistattelua ja jokatoinen on evvk...
Miiiiiitä ihmettä sää kuumotat ? Ei tuohon aikaan kuusta kannata kirjoittaa ;)
Keskustellaanks me kaikki ajatustenvaihdoin vai istutaanks myö täällä ja kuunnellaan kun sie kerrot ?
Kyllä mäkin voin kertoa sulle jotain... huumori auttaa kestämään elämää =)
Rauhaan ei ole tietä. Rauha on tie.
Suosittelen kirjaa Zen ja jousella ampumisen taito, mikäli et ole sitä jo matkallasi ahmaissut :)
Ai puolikuusta??
En typota mahakippuraani.
Kohteliaasti kieltäydyn......
http://www.youtube.com/watch?v=KgBAy91dPwI&feature=related
Okei, siis olen.
Ja valitsen 'olen onnellinen'
Tuo A.n 'rauha on tie' on kanssa melkoinen elämänviisaus!
*siirtää onnellisen olevaisuutensa sulattamaan viime yönä(-32) jäätynyttä vesijohtoa* ;-P
Linkitys onnistuu aina kun sitä eniten tarkoittaa . . . Nyt en enää muista mikä laulu kappale biisi pätkä joku olin aikeissa laittaa..
Hmm..
http://www.youtube.com/watch?v=kefLFlv6-VI
*siivoaa*
Niinhän sitä moni holistikin sanoo... sain lopetettua juomisen kun lopetin juomisen lopettamisen yrittämisen ;)
Eeeeeekäku tuolle rrrraivostuneelle (lue=tasapainoiselle, itsensä ja elämän kanssa sinut olevalle) se oil tarkoitettu =)
Mutta, nyt ei enää pysty osallistuu siihen keskusteluun, opettelen olemaan neuvottelematta terroristien kanssa. Sitä kuuluisaa itsekunnioitusta... itsearvostusta tässä reenaan, katos.
Juurikin aloitin, enkä aio ihan heti lopettaa :DD No eipäs. Sanoista raivo ja raitis tuli aivoihini sellainen silmien automaatioitunut liikerata, että havannoin kaupan olevan pullollaan (heh) kiljuvan kiiltäviä tölkkösiä, ja niin perjantain kunniaksi ynnä auringon, päädyin pariin lonkeroon. Sille!
*kilauttaa kippikset*
http://www.youtube.com/watch?v=LvkzDsb2Lpg&feature=fvsr
Joo, tiedän ;)
Oli pakko vaan huutaa välistä, että mihin kuunkierronaikaan ei olis sopivaa kirjoitella :DDD
Vähenevänä sirppinä vai peräti puolessa kuussa..
http://www.youtube.com/watch?v=J22C99ZAa9c
> opettelen olemaan neuvottelematta terroristien kanssa. Sitä kuuluisaa itsekunnioitusta... itsearvostusta tässä reenaan, katos.
Olet reipas. Kyllä sinä osaat.
http://www.youtube.com/watch?v=z15BwE6neEU
Raivoraittiin uskottavuus hävisi..kippis! ;)
Kyllä! Kostan samalla mitalla ;)
"suurin synti olisi jättää elämä elämättä"
Suurin synti olisi jättää elämä elämättä... kyllä.. tämän löysin etsiessäni sitä toista :D
Jokainen lähtee niin kuin parhaiten taitaa,
toisilla on rinta raollaan,
toisilla yksi ainoa käsi,
toisilla henkilöllisyystodistus taskussa,
toisilla sielussa,
toisilla vereen ruuvattu kuu
ja toisilla ei verta ollenkaan, ei kuuta, ei muistoja.
Jokainen lähtee vaikka ei taiatisikaan,
toiset rakkaus hampaankolossa,
toiset nahkaansa luoden,
toisilla elämä ja kuolema,
toisilla kuolema ja elämä,
toisilla käsi olkapäällä
ja toisilla toisen olkapäällä.
Jokainen lähtee lähteäkseen,
toisilla uneton raukka kulmakarvojen välissä,
toiset törmäämättä koskaan kehenkään,
toiset ovesta joka vie tai näyttää vievän tielle,
toiset ovesta joka on piirretty seinään tai ehkä ilmaan,
toiset alkamatta vieläkään elää
ja toiset alkamatta vieläkään elää.
Mutta kaikkien jalat ovat jonkin sitomat,
toisilla tien jota he ovat kulkeneet,
toisilla tien jolle he eivät astuneet
ja kaikilla tien jolle he eivät koskaan astu.
Roberto Juarrz
Aavistuksia Rituaalipuusta
Koska ei ole guruja, 'you' are the guru', meidän kaikkien täytyy olla guruja ;) Mitäs me gurut! Nauttikaamme hetkestä! Olemme hyviä, loistavia, älykkäitä, tässä ja nyt! =)
Ja "Hej håå" :DDDDD
*pistää jalalla koreasti*
Hmm.
"Otan isona taiteilijanimekseni Miina Savolainen" ;)
Kiitos A.
Kommentistasi tuli mieleen Rauta-aika (älä vaan kysy miksi..olen sivupoluille eksyjien kruunamaton kuningas)
Oliko Kalevalassakin jo narsisti-akkoja? Potkitaanko me jälkeläiset tutkainta vastaan.. ;)
http://www.youtube.com/watch?v=BSOShhKiI5k
Kukaan järkevä ei ole hereillä tähän aikaan.. onneksi on potilaita tupa täynnä, että löytyypä tuota selitystä omalle valvomiselle :D
Mikäli jotakin historiasta tiedän, ainakin Itärajalla on vallinnut nimenomaan tasa-arvoisen matriarkaalinen yhteiskuntamuoto. Pirtin ja aitan ja varastojen avaimet on roikkunut emännän vyötäisillä, samalla kun kaikki piiat ja rengit ovat istuneet saman pitkän pöydän ääressä särpimellä..
Ei ollut tavatonta, että ison talon tytär oli nimenkantaja ja miehensä nimenottaja :D
http://www.youtube.com/watch?v=ZI1fJzb2TqI
"tonttutanssi texasin tahtiin"
parempi versio
http://www.youtube.com/watch?v=S_1zSDdpSCg&feature=related
Meinasin äsken taas patistaa sua nukkumaan :) Jos oot töissä niin jaksamista!
Hullu saa olla, tyhmä ei tarttis :D
Jos elämänkeereni on spiraalin muotoinen pötkylä, jossa elämässä eteneminen arkipäivän tasolla on se spiraalin kehä ja jonkinasteinen henkinen kehitys voitaisiin mitata pituutena spiraalin alusta, voitaisiin sanoa, että olen edennyt ensimmäiseen katkokseen. Olen jälleen siinä kohtaa, jossa mieleen tulee kysymys, mitäs nyt?? Nyt on ehkä enemmän eväitä käsitellä kysymystä moniulotteisesti, mutta se ei poista tosiasiaa, että on tullut ympyrää pyörittyä useampi kerta :DD
...hyviä kannanottoja, oikeasta asiasta ja asiallisuuden nimissä. Kiitos! Jatkakaa tiedon jakamista, te kokeneet mutta riittävän eheät jotta oikea asia pääsee paremmin esiin. Pitkän päälle pelkkää katkeruus-vuodatusta kukaan jaksa lukea...
Eheydestä emme ole aina niin varmoja, mutta leikkisää iloluonnetta maailmassa ei varmaankaan liikaa ole. Kiitos positiivisesta kommentistasi ja tervetuloa kommentoimaan lisääkin :)
http://www.youtube.com/watch?v=0pV1s7yLs10
on täällä kantaväkeä, varpusta ja käkeä... mennään vanhaan vaahteraan illallista nauttimaan..
onkohan tuo narssun uhri oikeasti löytänyt uuden ihmisen elämäänsä kun täytyy tulla kehumaan tänne suorastaan pröystäilemään uudesta onnestaan ilmeisesti unohtaa onnen lumossaan miekkonen ettei kaikki saa mahdollisuutta hypätä suhteesta toiseen mutta elämähän usein jakelee mahdollisuudet kaikkein kovaäänisimmille eikös?
ei tarvitse paljonkaan lukea rivejäsi että käsittää miten kyynisesti suhtaudut asioihin ja ylimielisesti nuiden kärsimyksiin,liekö sinulla asiaa ollenkaan puhumattakaan hienotunteisuudesta?vai oikeuttaako naisellisuus kaikenlaisen öykkäröinnin?ilmeisesti,,,
Kyynisesti itse itseeni ja maailmaan suhtautuen, kylli =)
Ylimielisesti kaikkeen suhtautuva ? Liikaakin ja seurauksista välittämättä. Mut se oon vain mä.
Öykkäröinks mää ? Ja kenelle ? Eipä oo ollut tarkoituksena.
Ja hei, en osaa puuttua toisten asioihin tai niistä mitään tiedä, siksipä kommentoinkin asiaa vain omasta tilanteesta tai sitä kautta maailmaa katsastaen. Itselleni ja tilanteelleni saan olla niin epähienotunteinen kuin vain haluan, tietääkseni...
Jos se loukkaa, ai äm sou sori. Riitelemään "oikeista totuuksista" en kyllä lähe, mielipiteitä tänne mahtuu...
Asiakirjoituksia sulla on ollu, ja joita on ollut ennen kaikkea vielä kiva lukea.. taitaa olla kevät, kun kivien alta alkaa kaiken näköistä vipinää ilmaantumaan näkösille.. ;)
Niin, no, jos löytää hankalan suhteen jälkeen ymmärtäväisen kumppanin niin kyllä siitä saa vertailukohtaa siihen edelliseen suhteeseen. Itse olen valinnut yksinäisyyden, koska haluan rauhassa miettiä mikä meni pieleen. Ollaan kaikki yksilöllisiä, toiset pystyy aloittamaan seukkaamisen helpommin kuin toiset. Ite en ainakaan roikkuisi täällä jos tapaisin herttaisen naisen.. :)
Samalla logiikalla täälläkin mennään, allekirjoitan.
Kuin myös, allekirjoitan.. Toisaalta se haaste siinä suhteessa on kohtuudessa pysyvänä sellaisena sitä jotakin..
jollakin nyt iltalääke unohtunut? Äkkiä ottamaan ettet sekoa kokonaan!
Paras palsta tosiaan =)
Vuosi on vierähtänyt, elisakettu. Tätä laskiais-sunnuntaita voi siis tavallaan pitää eräänlaisena vuosipäivänä.
Vuosi?? Tuntuu kuin siitä oisi vuosia... Me ollaan vaihdettu niin monta ajatusta etten tiedä keskusteleeko keskivertosuhteessa ihmiset keskenään niin paljon vastaavista koko ikänsä aikana.
:) Voi, tarinoitasi on ollut sykähdyttävän haikea lukea. Ne ovat niin syvän kauniita ja monikerroksellisia, että kestävät monta lukukertaa. Itse en ole repaissut kiinalaisen apukokin jälkeen mitään mainittavaa kirjallista tuotosta. En kyllä kuvallistakaan =D
Hauskaa kun huomaa saaneensa miinuksen ja on ihan samantien satavarma, että se johtuu siitä, että joku ei ole käsittänyt mitä olen pyöritellyt tuossa kirjoitellessani.
Toisin sanoen, miinustelija on sitä mieltä, että aloittajan uusi parempi suhde on perseestä.
Kun joutuu jonkun hampaisiin, miinuksia tulee...se on pieni ja heikko keino purkaa agressiivisuutta...suorittaa tunteensiirtoa (ähäskutti, hyökkään peukutuksella, siitäs sait).
Onpa palstalla hiljaista. Ihmiset taitaa vetää henkeä ja miettiä uusia kujeita. :)
Tunnepalstahan tämä on. Monella on tunteet vereslihalla. Täällä kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja pienikin muutos voi nostaa melkoisen aallokon, tai hiljaisuuden kuin huopatossutehtaassa.
Kolmas kivi auringosta; nopeus 30km sekunnissa. Pidän tästä avaruusaluksestamme. (;
Tämän moni mies on nähnyt ja tulee näkemäänkin että naiset ovat sekopäitä kaikkine älyttömyyksine ajatuksineen ja tempauksineen. Kenenkään miehen ei pidä mennä naisten hyönäytettäväksi ja myöhemmin valittaa niitä omia tunteitaan jos ei osaa pitää puoliaan ajoissa.
Läheinen ystäväni kärsi vuosia naristiämmänrämän juonitteluja ja lopulta pää ei enää kestänyt vaan sairastui lopulta vakavasti henkisesti/fyysisesti. Henkinen väkivalta on fyysistä silloin kun ihminen sairastuu fyysisesti siihen kuntoon ettei enää puhu eikä kykene toimimaan normaalisti. Ystäväni ei pysty enää seisomaan omilla jaloillaan eikä ole enää koskaan työkykyinen. Kaikki tämä ja paljon muutakin hullun närsistiämmän vuoksi. Hyvä auttava ihminen kärsii nyt lopun elämänsä hoitolassa jossa tosiystävät käyvät katsomassa. Mahtaa narsistiämmä olla ylpeä saavutuksistaan.
Naiset eivät ymmärrä tekojensa seurauksia koska narsistilla ei ole omaatuntoa. Näitä naisuhreja on paljon maailmassa. Kaikki lähtee kotikasvatuksesta jolloin lapsesta tulee mielipuoli. Mielipuolisuus ei välttämättä näy lapsena mutta myöhemmällä iällä yleensä viimeistään.
Elämä on elämistä varten, eikä narsistin uhrina olemiseen. Kiertäkää kaukaa narsistit, näin vältytte turhilta harmeilta.
Itselläni on elettyä elämää narsistin vaimokkeena ja pikku hiljaa vuosien jälkeen olen nyt vasta nousemassa huterasti jaloilleni, vaikkakin lopu tämä ei kai koskaan. Ymmärrän tosi hyvin ketjun kertomukset matkasta omaan sisimpään ja sen, miten narsisti löytää ihmisestä juuri sen arimman kohdan, mitä pystyy manipuloimaan. Kuten useimmat muutkin saman kohtalon kokeneet, olin ennen hyvin menestyvä ihminen, menetin talon, auton, firman ja melkein lapseni ja henkenikin, ja lopun viimein olin tietenkin henkisesti ihan niin finaalissa, että oli ihme, että sen verran sain vielä rutistettua, että pääsin karkuun. Mitä minulle tapahtui, sitä ei kyennyt ymmärtämään parhaat ystävänikään, koska olivat aina pitäneet minua tasapainoisena ja vahvana ihmisenä, jota ei tosiaan pysty noin vaan huijaamaan. Ja enpä tietenkään ollut kertonut mistään tapahtuneesta kenellekkään, ennenkuin oli todella hätä kädessä, mikä sekin on kuin suoraan narsismin oppikirjasta. Ikävä kyllä, maailma on hyvin hyvin raadollinen paikka, ja silloin, kun sinulla ei ole enää esim. rahaa ja kulissia ympärilläsi, on sinulla enää tosi vähän ihmisiäkään, jotka jotakin välittäisivät.
Järkyttävintä tämä kaikki oli lapsille, mutta jos jostakin olen ollut onnellinen jälkeenpäin, niin siitä, että kun illalla menen nukkumaan, on aamulla kaikki ihan kuin illalla. Maailma ei muutu enää hetkessä, hieman tylsää ja pitkäveteistä, mutta aaah, niin turvallista. Enää ne vilkuile ympärilleni kävellessäni, mutta osoitetta en anna kenellekkään, ihan vaan varmuudenkaan vuoksi. Tosin ajattelen myös, että juuri silloin, kun olen vähiten varuillani, on vaara suurin ?!? Eli pihalla olen vieläkin ;)
Kuten moni muu varmasti saman kokenut tietää, lapset ovat pitäneet hengissä ja järjissä ja elämässä kiinni. Toki toivoisin vielä, että oma elämäni ei olisi ohi, mutta aika todennäköistä se on. Työelämässä olen saanut eron jälkeen pari huippupaikkaa, ja yhtä monet huippupotkut, kun ihan selkeästi on ollut kriisi päässä ja toimintakyky kateissa, varsinkin kun kaikki omat asiat on olleet niin sotkussa. Tälläinen kriisi on pitkä, koska on niin monta osa-aluetta, missä on tapahtunut. Jos olisi vaikka ollut tulipalo tai sota ja sillä tavalla olisi joutunut erilleen kaikesta omastaan, olisi se ollut konkreettinen syy ja seuraus sellisesta, mihin itse ei voi vaikuttaa. Se, että syy on ihminen, jota kuvitteli rakastavansa, on kova pala purtavaksi. Oma epäonnistuminen henkilökohtaisella saralla on myös kovaa ihan kenelle tahansa, saati se, että joutuu murtamaan omien lastensa elämän.
Totta kai siis huolettaa, ihan joka päivä, mutta välillä jo nykyään olen alkanut uudelleen unelmoimaan ja toivomaan kaikenmoista, että sen sitten näkee, olisiko tälle saatavissa edes jonkinmoinen happy end ! Tai että edes löytäisi jonkinlaiset työkalut, millä voisi elättää jälkipolvensa ja samalla kyetä elämään normaalia elämää, terveenä ja luottavaisena tulevaan.
pöörn aut kirjoitti: Tälläinen kriisi on pitkä, koska on niin monta osa-aluetta, missä on tapahtunut. Jos olisi vaikka ollut tulipalo tai sota ja sillä tavalla olisi joutunut erilleen kaikesta omastaan, olisi se ollut konkreettinen syy ja seuraus sellisesta, mihin itse ei voi vaikuttaa. Se, että syy on ihminen, jota kuvitteli rakastavansa, on kova pala purtavaksi. Oma epäonnistuminen henkilökohtaisella saralla on myös kovaa ihan kenelle tahansa, saati se, että joutuu murtamaan omien lastensa elämän.
Huomio otsikkoon; ei siihen aina itse voi vaikuttaa. Jumalauta, jos välittää ihmisestä tosissaan ja haluaa tämän kanssa yhteistä elämää vaikka rakentaa, ei välttämättä heti kättelyssä mieleen tule, että kas kas, narsistihan se siinä, juokse pois. Se hienovaraisuus, uskomaton manipulointitaktiikka tapahtuu niin vaivihkaa, että menee pitkiä aikoja ennenkuin "uhri" tajuaa mistä helkkarista on kysymys. Ja kaiken aikaa asiat normalisoidaan, vaikka jutut ovat käsittämättömyydessään kaikkea muuta kuin normaalia luokkaa.
Ja tärkein; epäonnistumista omalla saralla ei ole. Uhri itse ei ole pystynyt vaikuttamaan siihen mitenkään. Vaikka päällään seisoisi, ei pysty toimimaan niin, että olisi tässä suhteessa onnistunut jotenkin. Ainoa onnistuminen on tapahtunut sitten, kun on päässyt irtautumaan vahinkollisesta suhteesta ja kauas sittenkin. Ei kyse ole omasta epäonnistumisesta, osa on ollut epäonnisesn ihmisen, jolle tapahtui jotain hyvin, hyvin pahaa.
Siis todella kiitos,
sitä tahtoisi uskoa, että olisi voinut muutaa asioita ! Eikä tahdo ymmärtää, että ei voinut silloin, eikä varsinkaan enää. On karmeaa todeta olleensa niin täysin sokea !
Minun ex:ni oli jokaisen naisen unelma, hauska, henkevä, sopivan booheemi, todella komea, rakastava, huomioon ottava, kerta kaikkiaan sellainen, josta kukaan ei olisi uskonut mitään pahaa. Upea tausta hämäsi vielä pahemmin, ja kenellä olisi ollut vastaan laittaa pikkuiselle lentokyyditykselle tai ylltysmatkoille, koruille, juhlille ja luksuselämälle yleensä. Mutta todellisuus oli tosiaan tarua ihmeellisempää ja selitykset ja kertomukset niin uskottavia, varsinkin hetkeä myöhemmin vauva-vaihetta elävälle naiselle, jonka pää on täynnä imetyshormooneja. Narsismista kuulin vasta, kun olimme loppusuoralla ja sitä ennen oltiin käyty jo perheterapiat ja järkyttäviä sadistisia väkivaltasessioita ihan uskomattomista syistä. Että hohdokas oli taru täynnä thrilleriä, mitä on vaikea selvittää kenellekkään, miten ja miksi ? Joten uskomatonta niin, mutta en saattaisi ajatella, että olisin ymmärtänyt tätä kaikkea ilman omaa kokemusta. Jo nyt kumminkin ajattelen olevani tätäkin elämänkokemusta rikkaampi, ainakin huomattavasti nöyrempi ja vaatimattomampi elämälle.
Jos minulla olisi rahaa ja paljon, toisaan tahtoisin tehdä työtä itseni kaltaiseen tilaan joutuneitten hyväksi, koska tiedän, että sille konreettiselle avulle olisi varmasti tarvetta. Itse olisin suoraan sanoen tarvinnut jonkun, joka keittää meille ruokaa ja auttaa asioimaan. Kodinhoitajan tai paikan, missä olisi voinut hengähtää lasten kanssa siihen saakka, kunnes on joten kuten järissään aloittamaan omaa elämää uudelleen. Siis samatyyppisen asuntolan, kuin pakolaisten vastaanottokeskus :), jossa vaan on portti ja vartijat.
Saioouasarjat, roskalehdet sun muut on narsistin oppikirjoja.
Hei. Minulle tuli hyvä mieli luettuani tämän viestiketjun, ja muitakin tuolta arkistosta. Auttavat yön yksinäisiin hetkiin. Kiitos kaikille kirjoittajille! Teette arvokasta työtä!
Kiitos sinulle, ja meille kaikille! ;)
"Pälkähti päähäni että masentunut altruisti taitaa olla parasta uhriainesta itsekeskeiselle ihmiselle. Kun sitä auttaa suhteen alussa, se on kiitollinen avusta ja lisäksi luonnostaan auttavainen"
Hitto! Tämä kannatti lukea jo siksi että löysin itseni. Olen viettänyt lukuisia unettomia öitä miettien mitä se nilkki minussa näki (sanoi tienneensä jo 10 minuutin näkemiseltä että olen hänen "elämänsä nainen"). Tunnistan itsessäni jo kaiken sen mitä lapsuus psykopaatti-isän ja narsisti-äidin kanssa on tehnyt (ainakin pinnallisesti, alku se on sekin), mutta tuossa se on kahdessa sanassa. Masentunut altruisti. Taidan teettää siitä itselleni paidan. Ja ainakun joku mies alkaa selvästi lämmetä meikäläiseen päin, ajattelen leivänpaahdinta jonka merkki on "Masentunut altruisti". Tai jotain muuta kodinkonetta, hyödykettä nyt kuitenkin.
Nilkki onneksi lähti ja on nyt löytänyt uuden masentuneen altruistin. Tai ehkä nykyinen on vain masokisti. Toivon sydämmeni pohjasta että kovapäinen, itsenäinen nainen joka ei anna hyppiä päällään.
Vielä lisää mitä tuli mieleen tätä lukiessa: NPH-exä rakasti tosielämä-saippuasarjoja. Siis rakasti! Meillä pyöri LIV nonstop. Ja AVA. Ja kyseessä oli MIES, aikuinen mies. Joku sanoikin jossain täällä että miesnarsistin tunnistaa naispersoonasta. Hmmm! Jokin täsmää. Erästä toista miesnarsistia sanottiin työpaikalla Neidiksi selän takana. Silti tämäkin neiti onnistuu varmaan tänäpäivänäkin pitämään aina sekä yhden virallisen vaimon että jalkavaimon. Jalkavaimo on hänelle pakollinen virallisen ohella, mitä iloa virallisesta on jos sitä ei voi pettää? Itselle tuli joskus mieleen exästä ettei tässä vain olisi homon vikaa...mutta sängyssä meni aina niin lujaa, ihan loppuun asti että en ihan usko. Järkyttävää ajatella nyt, mutta se upea seksi minut sai varmaan uskomaan rakkauteen loppuun asti...ja toinen etsi jo netistä uutta.
Tuttua täälläkin.Narsumies lukee vapaa-ajat 7päivää lehteä ja naisten lehtiä.Kuvittelee olevansa macho.Huomasin just,että on aika naismainen pikkupoika,joka haukkuu muita ja on kauhean suvaitsematon.
"mutta se upea seksi minut sai varmaan uskomaan rakkauteen loppuun asti"
Niinpä niin...moni luulee seksiä rakkaudeksi...ja narsistikin voi jopa luritella "rakastavansa" seksiä saadakseen.
Seksiinhän se minunkin narsistisuhteeni perustui...olihan se ihanaa olla haluttu niinkauan kun sitä kesti, mutta jossain kohtaa se ihanuus ei enää viehättänyt niin paljon...
Narsitit kyllästyvät samaan ihanuuteenkin ja sitten kuvaan astuukin se toisen muovaaminen...mitätöidään, vertaillaan muihin...
Ja "uhri" yrittää olla toiselle mieleinen, joka johtaa narsistin kannalta vain pelin kovenemiseen, tietyllä lailla tarkkailuun , miten alas toinen voi vajota, suhteen/narsistin vuoksi.
Jälkeenpäin sitten "uhri" tuntee häpeää siitäkin, mihin kaikkeen sitä itse suostuikin...
Narsistit ottavat mallia saippuasarjoista.
"Leikin" nimi on Dynastia.
"Leikin" nimi on Dynastia"
Niin muistan kyllä tuon nimisen saippuasarjan...mutta jotenkin teki mieli selvittää tuonkin sanan dynastia alkuperää...ja vastaukseksi sain...
"suku, johon kuuluu joukko peräkkäisiä hallitsijoita, tai muu merkittävä, pitkäaikaista valtaa käyttävä suku"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dynastia
Josta voisin ajatella liittäen tähän narsismi aiheeseen...että joo isien synnit aina kolmanteen ja neljänteen polveen saakka...
Että joo...saattaa se narsismi olla sukusairaus..."muuta merkittävää valtaa käyttävä suku"...siten että sukupolvien ketjussa jompikumpi vanhemmista on ollut nph...joku lapsi valitsee saman tavan elää/selvitä ...hänestä tulee niinikään vanhempi ja sitä rataa...historia toistaa itseään...
että joo...hyvä vertaus...vaikka alkuperäisen saippuasarjan juonen käänteitä en muistakkaan...mutta Ännäni kertoman perusteella...hänen elämänsä kyllä kuullosti kyllä hyvinkin saippuasarjamaiselta...kaikkine juonitteluineen...
Salatut elämät ;) Kaikkien narsistien itsekasvatussarja kaikki muut kuplivat sarjat ;)
"Mitä sussa tapahtui tuon suhteen aikana, miksi hän onnistui muovailemaan sinua kuin savenvalaja? Itse kokenut samanlaista, ja vastaukset edelleen hakusessa.
Ennen syytin savenvalajaa, nyt tajuan sen olevan väärä osoite"
Ylläoleva lainaus on YE:n tekstiä...
Juu kiitos vaan tästäkin vanhasta? viestiketjusta...jota täs aamukahvin kera lueskelin...ja löysin itsenikin matkan alkutaipaleella...kommentoimasta tätä tähän tyyliin...
"Ja "uhri" yrittää olla toiselle mieleinen, joka johtaa narsistin kannalta vain pelin kovenemiseen, tietyllä lailla tarkkailuun , miten alas toinen voi vajota, suhteen/narsistin vuoksi."
Että tässähän sitä projektiivista identifikaatiota käsitellään...tuossa vaiheessa en asiaa täysin käsittänyt vielä...vaikka oikeilla jäljillä olinkin ja nyt ymmärrän paremmin...
Jotensakin lohdullista kuitenkin, kuulla/lukea/ymmärtää että muillekkin on käynyt niin...
minä jossain vaiheessa häpesin asiaa niin, että luulin olevani jopa maailman ainut niin tyhmä ihminen...
Mielenkiintoista kuulla, miten irtautunut uhri kokee itsensä kaikissa vaiheissa. Tuntuuko esimerkiski oma viestintä vieraalta vuosien kuluttua ja onko aika haalistanut tai kullannut muistot narsistista?
Mielenkiintoista kuulla, muuttiko tuo kaikki uhria ihmisenä ja eheytyikö siitä kauheasta koettelemuksesta?
Olisiko uhrille eheyttävää lukea vanhoja keskusteluja ja miettiä omia silloisia ja vertailla nykyiseen?
Häpeä on tunnetusti uhrin ensimmäinen reaktio irrottautumisessa narsistista. Huijatuksi kokemisen ihmettely ja kauhistelu on suurisuuntaisen toipumiseen johtavan tapahtumaketjun alullepanija.
Narsistin tiukassa otteessa ollessa, uhri tuskittelee tilanteeseen ajautumistaan, mutta ei osaa yhdistää outoa tilannetta narsistista johtuvaksi. Uhri syyttää kaikkia muita mahdollisia ja jopa itseään, mutta välttelee alitajuisesti syyttämästä narsistia mistään, koska elämästä tulee entistä helvetillisempää.
Palaan vielä tuohon otsikkoon...narsisti rakentaa ihannemiestä/naista...
Että ehkä noinkin voi ajatella...jos ajattelee...että narsisti kuvittelee itse itsensä tuollaiseksi ihanne mieheksi/naiseksi...
Mutta itse ajattelisin, että narsisti rakentaakin/yrittää muuttaa toisen itsensä kaltaiseksi...
syystä, että hän kuvittelee...että kaikki ihmiset ovat samanlaisia/ajattelevat/tuntevat samalla lailla kuin hän, pyrkivät/haluavat samoja asioita kuin hän...
Tiedä sitten onko kyseessä narrsistille itselleenkään mikään ihanne ihmisen prototyyppi...vaan uskoisin, että narsisti pyrkii muuttamaan toisensa itsensä kaltaiseksi...
Syystä, ettei hän voi hyväksyä...että kukaan ihminen...voisi olla erilainen kuin hän...osaisi rakastaa/pitää itsestään...koska hän itsekään ei siihen kykene...
Taustalla se kateus...että joku ihminen on erilainen kuin hän...tai hänessä on jotain jota narsistilla ei ole...
uskoisin, että narsisti tietää olevansa vain pelkkä ihmisen kuori/sisältä tyhjä...koska ei uskalla katsoa itseään...
ja siitä syystä kadehtii ja pyrkii muuttamaan ihmisiä...jotka uskaltavat olla/ovat inhimillisiä...myös heikkoja ja haavoittuvia...
"Häpeä on tunnetusti uhrin ensimmäinen reaktio irrottautumisessa narsistista. Huijatuksi kokemisen ihmettely ja kauhistelu on suurisuuntaisen toipumiseen johtavan tapahtumaketjun alullepanija."
niin...mitä tekisin toisin...jälkiviisaus ei auta...tehtyä ei saa tekemättömäksi...asiaa selitettyä olemattomaksi...vaikka miten haluaisi...
Mutta opiksi voi ottaa...parasta antia kaiketi tässä on...että on oppinut itsestään hyvin paljon...
Niin oli silloin...ja nyt on nyt...
onneksi ihminen voi myös muuttua...siperia on hyvä opettaja...
mutta en tiedä...miksi minun piti vielä kaikenlaista p'skaa elämässäni kokenena...saada tietää, että noinkin raadollisia/vastenmielisiä ihmisiä kuin narsiteja on olemassa...
Kaiketi joku tarkoitus silläkin on...
"mutta välttelee alitajuisesti syyttämästä narsistia mistään, koska elämästä tulee entistä helvetillisempää."
Niin en halua demonisoida narsistia miksikään ylivoimaiseksi...
mutta jotenkin ajattelisin...että hän on se pahuus...joka tulee elämäämme ns. hyvän kaavussa...
Sitä on on vaan vaikea ymmärtää ja hyväksyä että sellaistakin pahuutta voi olla...
että joo...tuon ymmärtämisen kautta...elämästä tulee kyllä joiltain osin...
entistä helvetillisempää...
Jos kokemuksen jälkeen...menettää kokonaisvaltaisesti luottamuksensa ns. hyvän olemassaoloon...alkaa epäillä kaikkea...jopa itseään...
"Niin en halua demonisoida narsistia miksikään ylivoimaiseksi..."
Mutta voisin ajatella kyllä niinkin, että narsisti on ikäänkuin pirun ruumillistuma...joka istuu toisella olkapäällä...
ja lipevästi kuiskuttelee/välillä huutaa korvaan...että sellaista kuin rakkaus...ei ole olemassakaan...on vain itsekkyyttä/hyödyntavoittelua...syö tai tule syödyksi...
on sitten oma valinta...uskooko tuohon...vaiko siihen toiseen...joka hiljaisemmin/lempeämälllä äänellä kuiskaa...että rakkautta on olemassa...
uskon kyllä...että ikävät kokemukset voivat saada ihmisen uskomaan...tuohon ensimmäiseen...se kai lienee pahan tarkoituskin...hän on saavuttanut päämääränsä...
"uskon kyllä...että ikävät kokemukset voivat saada ihmisen uskomaan...tuohon ensimmäiseen...se kai lienee pahan tarkoituskin...hän on saavuttanut päämääränsä..."
Niin vielä tekee mieli ajatus...että mihin narsisti pyrkii...
narsisti pyrkii samaan ihmisen häpeämään itseään...tavalla tai toisella...
Uskon kyllä, että nekin uhrit häpeävät itseään...jotka ovat kokeneet esim. fyysistä väkivaltaa, kerta toisensa jälkeen...häpeävät sitäkin kun eivät uskalla/kykene lähtemään...vaikka narsisti syyllinen onkin...
Narsisti uskoo, että häpeä saa uhrin sulkemaan suunsa...kukaan ei saa tietää...tai ainakaaan kukaan ei usko...
Jos uhri ei uskalla myöntää häpeävänsä omaa osuuttaan/omia valintojaan...niin ainoaksi keinoksi kieltää se oma häpeä...jää kaiketi sen toisen "pahan narsistin" syyttäminen kaikesta...
kuullostaa hyvinkin samalta...kuin narsistin oma ajattelutapa...jonka kuvittelisin olevan täysin oman häpeänsä vanki...sillä tavoin ettei uskalla katsoa itseään/tekojaan...edes myöntää häpeäänsä...
vaan kääntää kaiken oikeudekseen...minua on kohdeltu väärin...voin/saan kostaa kaikille ihmisille...syystä että he tietäisivät miltä häpeä/minusta tuntuu...vaikka en kenelläkkään sitä kerrokkaan...enkä edes itselleni sitä myönnä...
Vaikenemalla ja piilottamalla pahan olemassaolon...syystä, että me häpeämme...me ihmiset lisäämme sitä pahaa...häpeä kasvaa salaisuuksissa...niissä ikävissä asioissa joissa olemme olleet osallisina...
annamme sille liian suuren vallan...vaikuttaa myös itsemmee ja omaan elämäämme...joudumme pelkäämään sitä, että joku saa tietää...
kuten jossain kohtaa olen todennut...minäkin olen hävennyt niin paljon...etten ole kertonut tarinaani missään muualla kuin täällä...
mutta jossain kohtaa tiedostin tuon...ja olen uskaltanut kertoa/puhua myös reality elämässä...oikealle ihmisille...asioista/tapahtumista sellaisina kuin ne itse koin...koskien niin Ännää kuin itseäni...
ja koin, että kertomalla ..häpeä ei enää saa piilotumaan...vaan voin nauttia elämästä tavallisten ihmisten tapaan...
kukaan meistä ei ole synnitön...