halkijuoksuissa?
Miksi aina väitetään suomalaisten painelleen Kannaksen halki kotiinpäin ennätysvauhtia vuonna -44? Eikös muka voittamaton puna-armeija mennyt toiseen suuntaan vielä lujempaa elokuussa -41?
Entäs kuka on hitain?
Mites punikit -18?
Miksi aina väitetään suomalaisten painelleen Kannaksen halki kotiinpäin ennätysvauhtia vuonna -44? Eikös muka voittamaton puna-armeija mennyt toiseen suuntaan vielä lujempaa elokuussa -41?
Entäs kuka on hitain?
Mites punikit -18?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Pietari Suuri 1706? Tosin hän oikaisi jäitse Virosta Koivistolle, eikä Viipuri antautunut.
Kerrotko kilometrivauhdin Pääasemasta Kivisillansalmelle. Päivämäärät ja matka, siinä se.
se vei vei 11 päivää eli 264 tuntia. Larleasti tuntivauhdiksi tulee keskimäärin 400 metriä. Hyväkuntoinen mies juoksee sen parissa minuutissa, joten tuntia kohti jää 58 minuuttia lepoon ja taisteluun.
Kesällä -41 tuli vauhdiksi 130 km matkalla kolmessa päivässä noin kaksi km tunnissa, siis viisinkertainen vauhti.
miehet pysyivät asemissaan, joten vaohti oli nolla kilometriä
Kyllä Metsäpirtti jäi taakse kun vetäydyttiin 20-30 km Taipaleeseen. Olehan tarkkana jatkossa.
http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/metsapirtti/metsapirtinkart.htm
Tuolla on hyvät kartat ja tarkemman kartan saat aina pitäjäkohtaisesti.
http://www.luovutettukarjala.fi/kartat/luovkarjkar.htm
1941 juostiin toiseen suuntaan lujempaa ja Kannas vallattiin VAIN 3:ssa päivässä!
1. Rajajoella oli Kempin JR7 eikä Pajarin porukat, vaikka niin usein sanotaankin.
Roolit ja särmät -kirjasta löytyy Kuusen 1957 pitämä jyty puhe Savon Prikaatille, joka lienee tuon JR7:n perinneyksikkö. Tuossa puheessa Kuusi mainitsee kuinka JR7:n 3. Komppania oli 6 tuntia ennen muita Rajajoella. Maininnat löytyy sivuilta sivuilta 96 ja 134.
Katsoin vielä Matti Koskimaan kirjasta Tyrjän rykmentti ja siinä on sivulla 86 maininta:
"II Pataljoona valtasi taistelutta Hartosen ja vähäisen vastarinnan jälkeen Tonterin saavuttaen valtakunnan rajan 31.8. noin kello 10. Tämän jälkeen II Pataljoona asetti varmistuksen kaistalleen Rajajoelle."
Setäni kaatui 31.7.41 Ruskealassa, kun kaksi pohjalaisrykmenttiä 19 D:sta oli jäänyt mottiin ja Kalpadivisionaan kuuluva JR 7 joutui auttamaan pohjalaiset pois motista. Ainoastaan JR 58, jossa appiukkoni taisteli oli edennyt normaalisti. Kesäkuussa -44 JR 58 ja JR 7 olivat rinnakkain, välissä oli vielä JR 1.
Pajarin 3.D oli näiden ryhmittymien takana.
Pajari toimi 18.D:n komentajana 10.6. 41- 21.10. 43 ja sitten 3.D:n komentajana. Kesällä -41 3. D oli pohjoisessa ja siirrettiin -44 Kannakselle.
Kesäkuussa -44 JR 58 ja JR 1 kuuluivat 10. D:aan ja JR 7 puolestaan 2.D:an.
Mahtoikohan tuo pohjalaisrykmenttien saarroksiin jääminenkään pitää paikkaansa?
JR 7 oli -41 Kalpadivisioonan rykmentti, koottu Savon ja Pohjois- Karjalan miehistä. -44 JR 7 oli Ehrnroothin komentama.
JR 58 kuului ensin 19. sitten 2. ja lopuksi 10 D: aan
Kyllä se saarroksiin jääminen on tosiasia. Tiedustelu oli pettänyt 19. D lähtiessä Kiteeltä hyökkäykseen.
Pajari oli 3 D:n komentaja -44 kesällä.
alkuunkaan. Joukkuekilpailussa Valkeasaari-Viipurinlahti -juoksussa meni sentään pari viikkoa. Henkilökohtaisessa kisassa ylipäällikkö pääse Sveitsiin vasta kahden vuoden surkealla ajalla. Toista oli Norjassa. Voittaja julistettiin jo ennen kuin kisa edes oli alkanut, hallintopäätöksenä. Henkilökohtaisessa kilpailussa ennätyksen teki itse kuningas, vasta 60-luvulla rikottiin hänen Oslo-Lontoo -juoksun nopeusennätyksensä..
Punikkien johdon aika pikataipaleella Tampere - Petrograd on lyömätön ennätys. Huom. ei edes matkarahoiksi varastetun punikkien sotakassan mukana raahaaminen hidastanut vauhtia.