Eräs mies oli puhumassa sunnuntai-iltana seurakunnassani. Oli tullut keskussairaalaan ja tarkoituksena oli ollut tehdä seuraavana aamuna lonkkaleikkaus ensin toiseen ja myöhemmin kuntoutumisen jälken toiseen jalkaan. Yön aikana kurkku alkoi aristaa ja aamulla oli jo selvät flunssan oireet. Lääkäri kierroksella totesi, että kotiin ja toinen potilas laverille. Mies oli harmissaan, koska oli jonottanut jo tarpeeksi ja jälleen oli tiedossa kivuliaita viikkoja ja odotusta. Flunssa meni ohi mutta niin alkoivat kivut väistyä lonkistakin. Tapauksesta on kulunut jo vuosia, mies on käynyt patikoimassa lapin tuntureillakin ja leikkausta ei ole vieläkään suoritettu ei ensimmäiseen eikä toiseenkaan lonkkaan.
Se on varma että Kainuun korkeudella, ei ihan väärän diagnoosin perusteella olla keksussairaalssa valmistautumassa keinonivelleikkaukseen. Pitkät on jonot ja paikkaa odotetaan.
Tunnenveljen ja iteänikin on tuo johtava kirurgi aikanansa hoitanut, kun katkasin käteni. Nimiä en kuitenkaan tässä mainitse.
Parantumista kertonut veli oli murheissan rukoillut, kun flunssa esti silloiseen hoitoon pääsemisen.
Se on varma että Kainuun korkeudella, ei ihan väärän diagnoosin perusteella olla keksussairaalssa valmistautumassa keinonivelleikkaukseen. Pitkät on jonot ja paikkaa odotetaan.
Tunnenveljen ja iteänikin on tuo johtava kirurgi aikanansa hoitanut, kun katkasin käteni. Nimiä en kuitenkaan tässä mainitse.
Parantumista kertonut veli oli murheissan rukoillut, kun flunssa esti silloiseen hoitoon pääsemisen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.