Metsä-metalli-konsernit olivat voimissaan aina 1970-luvun loppuun saakka. Silloin devalvaatioratkaisut laskettiin niin, että metsä sai viennin vauhtiin mutta sitoutui ostamaan kotimaisia koneita ja laitteita. Katselin tätä viisasta politiikkaa ”co-evolution” mallia vuosina 1977-80 Teknologiateollisuus ry:n teollisuusekonomistina.
Tein vuosina 1988-1990 asiantuntijatyötä Pohjoismaisen ministerineuvoston huonekaluhankkeessa, jossa perustettiin ”Furniture Excellence Club” noin 20 pohjoismaisen yrityksen kesken. Suomi on valitettavasti edustettuna vain yhden merkittävän yrityksen (Martela) kautta, mikä kuvaa alan heikkoutta lähestyvän laman alla.
Tätä heikkoutta pyrimme kansanedustaja Kyösti Karjulan kanssa ratkomaan. Puu-Suomi-ohjelma käynnistyi vuonna 1991, kun saimme mukaan suuren joukon puuteollisuuden kehittämiseen sitoutuneita asiantuntijoita. Ratkaisevaa ohjelman onnistumiselle, mikä on todettu mm. OECD:n julkaisuissa, oli se, että ohjelma oli ja on avoin kaikille tahoille, joilla on aito kiinnostus puun teolliseen arvokäyttöön. Nykyisin Puu-Suomi on KTM:n ohjauksessa oleva yhteistyöfoorumi.
Kotimaassa myyty sahatavara päätyy noin 80 prosenttisesti rakentamiseen, joten rakennusalan ja puutuoteteollisuuden yhteistyö olisi elintärkeää uusien innovatiivisten tuotteiden synnylle. Tämä ei ole mitenkään helppoa, koska rakentamisen ja puutuotetoimialan järjestörakenne on tavattoman hajanainen, mikä on täydellinen vastakohta ns. teknologiateollisuudelle, jossa jättimäistä ja heterogeenista alaa edustaa yksi ainoa vahva keskusliitto (Teknologiateollisuus ry).
Toivottavasti metsäteollisuus kaikkien haaroineen organisoituu uudelleen. Mahdollisuudet ovat nyt todella merkittävät, koska nyt on jo syntymässä huikea sellu-nano-kuitu, joka voi olla todella arvokas hitech-tuote. Metsää voidaan kasvavassa määrin hyödyntää energiakäyttöön, jossa korostuu biopolttoaineiden kehittely, mitä olen itsekin tekemässä Kouvolan kaupungin alueella. Puurakentaminen on uudelleen saanut siipiä alleen, vaikka puukerrostalot tai puutalokorttelit ovat vielä harvinaisia. Metsä on ekologisesti ja virkistyskäytössä saamassa ansaitsemansa arvon. ”Metsästä on moneksi” nyt ehkä aidommin kuin koskaan ennen.
Tein vuosina 1988-1990 asiantuntijatyötä Pohjoismaisen ministerineuvoston huonekaluhankkeessa, jossa perustettiin ”Furniture Excellence Club” noin 20 pohjoismaisen yrityksen kesken. Suomi on valitettavasti edustettuna vain yhden merkittävän yrityksen (Martela) kautta, mikä kuvaa alan heikkoutta lähestyvän laman alla.
Tätä heikkoutta pyrimme kansanedustaja Kyösti Karjulan kanssa ratkomaan. Puu-Suomi-ohjelma käynnistyi vuonna 1991, kun saimme mukaan suuren joukon puuteollisuuden kehittämiseen sitoutuneita asiantuntijoita. Ratkaisevaa ohjelman onnistumiselle, mikä on todettu mm. OECD:n julkaisuissa, oli se, että ohjelma oli ja on avoin kaikille tahoille, joilla on aito kiinnostus puun teolliseen arvokäyttöön. Nykyisin Puu-Suomi on KTM:n ohjauksessa oleva yhteistyöfoorumi.
Kotimaassa myyty sahatavara päätyy noin 80 prosenttisesti rakentamiseen, joten rakennusalan ja puutuoteteollisuuden yhteistyö olisi elintärkeää uusien innovatiivisten tuotteiden synnylle. Tämä ei ole mitenkään helppoa, koska rakentamisen ja puutuotetoimialan järjestörakenne on tavattoman hajanainen, mikä on täydellinen vastakohta ns. teknologiateollisuudelle, jossa jättimäistä ja heterogeenista alaa edustaa yksi ainoa vahva keskusliitto (Teknologiateollisuus ry).
Toivottavasti metsäteollisuus kaikkien haaroineen organisoituu uudelleen. Mahdollisuudet ovat nyt todella merkittävät, koska nyt on jo syntymässä huikea sellu-nano-kuitu, joka voi olla todella arvokas hitech-tuote. Metsää voidaan kasvavassa määrin hyödyntää energiakäyttöön, jossa korostuu biopolttoaineiden kehittely, mitä olen itsekin tekemässä Kouvolan kaupungin alueella. Puurakentaminen on uudelleen saanut siipiä alleen, vaikka puukerrostalot tai puutalokorttelit ovat vielä harvinaisia. Metsä on ekologisesti ja virkistyskäytössä saamassa ansaitsemansa arvon. ”Metsästä on moneksi” nyt ehkä aidommin kuin koskaan ennen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.