Mari Kiviniemi on melko tyypillinen naispoliitikko. Ei erityisen älykäs, mutta ei häiritsevän tyhmäkään. Ei mikään seksipakkaus, mutta naistenlehtien kuvissa hänestä saa kampaajan, kosmetologin ja vaatettajan avulla paketin, joka ei Jalasjärven lavatansseissa ole seinäruusujen jakojäännös. Kiviniemi ei ole seurueen ilopilleri, mutta pitäessään suunsa kiinni hänen tosikkomaisuutensa ei häiritse.
Kiviniemen ominaisuuksiin kuuluu, ettei hän istu juuri missään valiokunnassa vuotta tai kahta pitempään. Epäselväksi on jäänyt, tunteeko hän niin syvää epäviihtymystä, että eroaa itse vai kyllästyvätkö muut häneen niin, ettei hän saa kannatusta. Parissa vuodessa epäpätevyyskään ei paljastu.
Kiviniemellä ei politiikassa ole juuri ystäviä, sillä hän on sitä hyytävää tosikkotyyppiä, jonka ympärillä on suuri tyhjiö. Hänen seurassaan ei juuri kukaan viihdy. Hän ei siedä minkäänlaista leikinlaskua, etenkään itseensä kohdistuvaa. Hän kiivastuu helposti eikä osaa pyytää anteeksi tyhmääkään käytöstään, esimerkiksi perusteettomia rasismisyytöksiään.
Jos haluaa saada selville, mitä Kiviniemi on tehnyt tai saanut aikaan politiikassa, on ylivoimaisen tehtävän edessä. Hän oli esimerkiksi kaksi vuotta pääministeri Matti Vanhasen talouspoliittinen neuvonantaja. Kaikki ihmettelivät, mitä hän mahtoi tehdä, sillä ministerit tai eduskuntaryhmän johtajat eivät nähneet ensimmäistäkään muistiota.
Joka yhteydessä Kiviniemi jaksaa jankuttaa, että hänellä on kansantalouden cum laude -arvosana yliopistosta – kuten useilla muillakin valtiotieteen maistereilla. Hänen taloustietämyksensä on samaa luokkaa kuin tiukalla pohjalaisemännällä, joka on aina pitänyt talon aitan avainta, viinakaapin avainta sekä pankkikirjoja esiliinansa taskussa.
Sauli Niinistön tavoin Mari Kiviniemi kuuluu niihin poliitikkoihin, joista eivät pidä ne jotka heidät tuntevat, mutta joita palvovat ne jotka eivät heitä tunne. Molempien onneksi niitä, jotka eivät tunne, on paljon enemmän.
Suuren kansansuosion takeena on myös media, joka trendikkäästi palvoo naispoliitikkoja. Kiviniemi on ottanut tavakseen antaa haastatteluja vain sellaisille lehdille ja omatoimittajille, jotka kehuvat häntä.
Kiviniemen tukijoihin kuuluvan Helsingin Sanomien päätoimittaja Mikael Pentikäisen (kesk) lehdessä oli pääministerin haastattelu annettu ulkomaantoimittajalle, joka ei tuntenut kohdettaan ja kirjasi tämän tyhjänpäiväiset fraasit sellaisenaan lehteen.
Johtaviin asemiin päässeet naiset ovat opetelleet väitteen, että naisia kohdellaan julkisuudessa huonommin kuin miehiä. Pötyä! Julkisuus lellii naisia, eikä heidän munauksistaan tai kyvyttömyydestään juuri kirjoiteta.
Kiviniemen poliittisesta historiasta on vaikea löytää suuria munauksia, mutta ei sieltä löydy juuri tekojakaan. Hän on omaksunut menestyvän poliitikon elämänohjeen: Kun ei tee mitään, ei tee virheitäkään.
Hallituskin omaksui uuden pääministerin elämänohjeen, ettei se tee mitään. Tietenkin tällä tavalla voi kitkutella vaaleihin asti ja luottaa siihen, etteivät tyhmät äänestäjät huomaa sitä, vaan antavat orastavasta talouden noususta ansiot pääministerille, jolla sentään on kansantalouden cum laude.
Kiviniemen ominaisuuksiin kuuluu, ettei hän istu juuri missään valiokunnassa vuotta tai kahta pitempään. Epäselväksi on jäänyt, tunteeko hän niin syvää epäviihtymystä, että eroaa itse vai kyllästyvätkö muut häneen niin, ettei hän saa kannatusta. Parissa vuodessa epäpätevyyskään ei paljastu.
Kiviniemellä ei politiikassa ole juuri ystäviä, sillä hän on sitä hyytävää tosikkotyyppiä, jonka ympärillä on suuri tyhjiö. Hänen seurassaan ei juuri kukaan viihdy. Hän ei siedä minkäänlaista leikinlaskua, etenkään itseensä kohdistuvaa. Hän kiivastuu helposti eikä osaa pyytää anteeksi tyhmääkään käytöstään, esimerkiksi perusteettomia rasismisyytöksiään.
Jos haluaa saada selville, mitä Kiviniemi on tehnyt tai saanut aikaan politiikassa, on ylivoimaisen tehtävän edessä. Hän oli esimerkiksi kaksi vuotta pääministeri Matti Vanhasen talouspoliittinen neuvonantaja. Kaikki ihmettelivät, mitä hän mahtoi tehdä, sillä ministerit tai eduskuntaryhmän johtajat eivät nähneet ensimmäistäkään muistiota.
Joka yhteydessä Kiviniemi jaksaa jankuttaa, että hänellä on kansantalouden cum laude -arvosana yliopistosta – kuten useilla muillakin valtiotieteen maistereilla. Hänen taloustietämyksensä on samaa luokkaa kuin tiukalla pohjalaisemännällä, joka on aina pitänyt talon aitan avainta, viinakaapin avainta sekä pankkikirjoja esiliinansa taskussa.
Sauli Niinistön tavoin Mari Kiviniemi kuuluu niihin poliitikkoihin, joista eivät pidä ne jotka heidät tuntevat, mutta joita palvovat ne jotka eivät heitä tunne. Molempien onneksi niitä, jotka eivät tunne, on paljon enemmän.
Suuren kansansuosion takeena on myös media, joka trendikkäästi palvoo naispoliitikkoja. Kiviniemi on ottanut tavakseen antaa haastatteluja vain sellaisille lehdille ja omatoimittajille, jotka kehuvat häntä.
Kiviniemen tukijoihin kuuluvan Helsingin Sanomien päätoimittaja Mikael Pentikäisen (kesk) lehdessä oli pääministerin haastattelu annettu ulkomaantoimittajalle, joka ei tuntenut kohdettaan ja kirjasi tämän tyhjänpäiväiset fraasit sellaisenaan lehteen.
Johtaviin asemiin päässeet naiset ovat opetelleet väitteen, että naisia kohdellaan julkisuudessa huonommin kuin miehiä. Pötyä! Julkisuus lellii naisia, eikä heidän munauksistaan tai kyvyttömyydestään juuri kirjoiteta.
Kiviniemen poliittisesta historiasta on vaikea löytää suuria munauksia, mutta ei sieltä löydy juuri tekojakaan. Hän on omaksunut menestyvän poliitikon elämänohjeen: Kun ei tee mitään, ei tee virheitäkään.
Hallituskin omaksui uuden pääministerin elämänohjeen, ettei se tee mitään. Tietenkin tällä tavalla voi kitkutella vaaleihin asti ja luottaa siihen, etteivät tyhmät äänestäjät huomaa sitä, vaan antavat orastavasta talouden noususta ansiot pääministerille, jolla sentään on kansantalouden cum laude.
Vastaukset 3
Vanhimmat
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Iltalehti Kiviniemi kasvattaa suosiotaan pääministerinä/1135263936141
Sanotaan nyt tähän 'tutkittuun ja gallupoituun' tietoon ja uutiseen samoin, kun hän vastasi vähän aikaa sitten Perussuomalaisten kannatuksen huimia lukemia uutisoidessa - eräässä valikoidussa (3- edustajaa) vaaleihin tähtäävässä ''tentissä''!
Samassa yhteydessä puolestaan Kokoomus Katainen totesi 'maassa on nyt NELJÄ pääministeri-ehdokasta'!
Sanotaan nyt ja mitätöidään Kiviniemen kannatusta mittaavat tuloksen helvetin hauskaksi viihteeksi, kenties tilatuksi julkilausumaksi?!
Kiviniemi on tosiaan suuri kupla. Keskinkertainen tyyppi, joka huudettiin Kepun johtoon ottamaan vastuu tämän kevään vaalien rökäletappiosta. Sen jälkeen Kepu järjestää ylimääräisen puoluekokouksen ja valitsee pätevän puheenjohtajan.
Keskusta on kuin rikollisjärjestö!