Suomessa työttömiä pyöritetään mentaalihoidoksi jäävässä koulutuksessa, mitä koulutetut ihmiset oikeutetusti pitävät loukkauksena. Työ ei ole Suomesta loppunut. Saan yhtenään kannanottoja tietooni, jossa yrittäjät aiheellisesti ihmettelevät, mikä lyhyet työsuhteet on tehty niin byrokraattisiksi, että työ ei tekijälleen kannata. Esimerkiksi lumitöitä olisi Metropolissa ollut tarjolla mutta rehelliseen työsuhteeseen on vaikea saada tekijöitä.
Suomessa tarvitaan 100.000 työpaikkaa, jotta voitaisiin hoitaa talouden kestävyysvaje ilman orastavan talouskasvun tuhoavia veronkorotuksia. Mistä nämä työpaikat tulevat? Pääosin nämä syntyvät yrittäjyyden kautta ja keskeinen kasvualusta on Metropoli. Aalto-yliopisto synnyttää uusia kasvuyrityksiä suorien kansainvälisten yhteyksien kautta.
Yliopistojen läheisyydessä olevat hautomot ovat keskeinen instrumentti yrittäjyyden kasvussa. University of California arvioi nettisivullaan luoneensa 2 miljoonaa työpaikkaa Kaliforniaan. Nyt kun Suomeen on luotu huippuyliopisto yrittäjyys-innovaatio-tehtävään, olisi syytä kohdentaa resurssit yliopistoihin Yhdysvaltojen mallin mukaisesti. Kansallinen innovaatiojärjestelmä ei muuten toimi, koska tieto on yrittäjyyden tärkein voimavara. Suomessa on maailman paras koulunuoriso. Aalto-yliopiston opiskelijat työllistyvät hyvin kansainvälisiin yrityksiin, joissa heillä on vahva arvostus. Talouden, tekniikan ja designin osaajia tarvitaan erityisesti pk-yrityksissä.
Yrittäjät eivät mitenkään voi hallita luokkaa 100.000 pykälää, jotka ovat velvoittavia EU-Suomessa. Muutenkin yrittäjyyteen kohdistuva lainsäädäntö on rakennettu niin, että laki jo syntyessään on kelvoton yrittäjien kannalta. Esimerkki on jäteasetus, jonka piti tarjota yrittäjille töitä. Sitten havaittiin, että asetus ei ollut riittävä, vaan tarvitaan laki. Kärsijöinä ovat yrittäjät. Mitä kummaa eduskunta puuhaa, kun 200 kansanedustajaa avustajineen ei ole huomannut eroa asetuksen ja lain välillä.
Nykyisin talousrikollisuus on valtion tilintarkastajien arvion mukaan jo 10 %:ia BKT:stä, liki 20 miljardia euroa. Talousrikollisuus on ylivoimainen kilpailija rehellisille yrittäjille mm. rakennussektorilla ja ravintola-alalla. Pienen työantajan velvoitteet tulisi punnita uudelleen, koska muuten pimeä talous valtaa lisää alaa. Yrittäjän riskiä (mm. henkilökohtaiset takuut yrityslainoille) ei oteta huomioon yrityksen pääomana, joten yrittäjä maksaa pääosin progressiivista tulo- ja pääomaveroa. Pienyritykset työllistävät, joten niiden rankka verottaminen palvelee huonosti työllisyyttä.
Verottajan ja vakuutusyhtiön asema julkisoikeudellisina toimijoina on aivan liian hallitseva. Henri Katajan yritys joutui konkurssiin, vaikka lain mukainen osuus velkojista kannatti saneerausta. Yrityksen käypä omaisuus oli 100 miljoonaa euroa, josta velat olivat 1/4. Korkeasta moraalistaan tunnettu yrittäjä menetti 75 miljoonaa euroa, vaikka häntä ei epäilty rikoksesta. Rankoista talousrikoksista tuomitut saavat lieviä tuomioita ja mitättömiä korvausvaatimuksia rikoksen tuomaan hyötyyn nähden. Katajaa vastaan käytiin oikeutta hänen omilla varoillaan. Talousrikollinen saa usein ilmaisen asianajajan ja valtion sosiaaliedut.
Suomessa tarvitaan 100.000 työpaikkaa, jotta voitaisiin hoitaa talouden kestävyysvaje ilman orastavan talouskasvun tuhoavia veronkorotuksia. Mistä nämä työpaikat tulevat? Pääosin nämä syntyvät yrittäjyyden kautta ja keskeinen kasvualusta on Metropoli. Aalto-yliopisto synnyttää uusia kasvuyrityksiä suorien kansainvälisten yhteyksien kautta.
Yliopistojen läheisyydessä olevat hautomot ovat keskeinen instrumentti yrittäjyyden kasvussa. University of California arvioi nettisivullaan luoneensa 2 miljoonaa työpaikkaa Kaliforniaan. Nyt kun Suomeen on luotu huippuyliopisto yrittäjyys-innovaatio-tehtävään, olisi syytä kohdentaa resurssit yliopistoihin Yhdysvaltojen mallin mukaisesti. Kansallinen innovaatiojärjestelmä ei muuten toimi, koska tieto on yrittäjyyden tärkein voimavara. Suomessa on maailman paras koulunuoriso. Aalto-yliopiston opiskelijat työllistyvät hyvin kansainvälisiin yrityksiin, joissa heillä on vahva arvostus. Talouden, tekniikan ja designin osaajia tarvitaan erityisesti pk-yrityksissä.
Yrittäjät eivät mitenkään voi hallita luokkaa 100.000 pykälää, jotka ovat velvoittavia EU-Suomessa. Muutenkin yrittäjyyteen kohdistuva lainsäädäntö on rakennettu niin, että laki jo syntyessään on kelvoton yrittäjien kannalta. Esimerkki on jäteasetus, jonka piti tarjota yrittäjille töitä. Sitten havaittiin, että asetus ei ollut riittävä, vaan tarvitaan laki. Kärsijöinä ovat yrittäjät. Mitä kummaa eduskunta puuhaa, kun 200 kansanedustajaa avustajineen ei ole huomannut eroa asetuksen ja lain välillä.
Nykyisin talousrikollisuus on valtion tilintarkastajien arvion mukaan jo 10 %:ia BKT:stä, liki 20 miljardia euroa. Talousrikollisuus on ylivoimainen kilpailija rehellisille yrittäjille mm. rakennussektorilla ja ravintola-alalla. Pienen työantajan velvoitteet tulisi punnita uudelleen, koska muuten pimeä talous valtaa lisää alaa. Yrittäjän riskiä (mm. henkilökohtaiset takuut yrityslainoille) ei oteta huomioon yrityksen pääomana, joten yrittäjä maksaa pääosin progressiivista tulo- ja pääomaveroa. Pienyritykset työllistävät, joten niiden rankka verottaminen palvelee huonosti työllisyyttä.
Verottajan ja vakuutusyhtiön asema julkisoikeudellisina toimijoina on aivan liian hallitseva. Henri Katajan yritys joutui konkurssiin, vaikka lain mukainen osuus velkojista kannatti saneerausta. Yrityksen käypä omaisuus oli 100 miljoonaa euroa, josta velat olivat 1/4. Korkeasta moraalistaan tunnettu yrittäjä menetti 75 miljoonaa euroa, vaikka häntä ei epäilty rikoksesta. Rankoista talousrikoksista tuomitut saavat lieviä tuomioita ja mitättömiä korvausvaatimuksia rikoksen tuomaan hyötyyn nähden. Katajaa vastaan käytiin oikeutta hänen omilla varoillaan. Talousrikollinen saa usein ilmaisen asianajajan ja valtion sosiaaliedut.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.