omistusoikeuden siirrosta

ai vaiika laskussa luki tuo omistusoikeuden siirto juttu?

1+9 kirjoitti:

ai vaiika laskussa luki tuo omistusoikeuden siirto juttu?

Kyllä - jos kerran tavara on luovutettu ostajalle ja hän ei sitä vapaaehtoisesti anna takaisin.... tästä on paljon oikeustapauksia konkurssitilanteista....

Mimemu kirjoitti:

Kyllä - jos kerran tavara on luovutettu ostajalle ja hän ei sitä vapaaehtoisesti anna takaisin.... tästä on paljon oikeustapauksia konkurssitilanteista....

voinko tarvittaessa edes mennä ovelle tuotteita kyselemään vai laitanko tarvittaessa suoraa perintään?

4+3 kirjoitti:

voinko tarvittaessa edes mennä ovelle tuotteita kyselemään vai laitanko tarvittaessa suoraa perintään?

Tässä vielä pohdintaa asiasta:

Velkojan vakuudet ja velallisen konkurssi

Velkojien saatavien turvana olevat vakuudet voidaan jakaa karkeasti omistukseen perustuviin vakuuksiin sekä omaisuuteen kohdistuviin panttioikeuksiin. Arvioitaessa velkojan asemaa velallisen konkurssissa on omistukseen perustuvien vakuuksien osalta kysymys käytännössä siitä, kuuluuko vakuuden kohteena ollut omaisuus konkurssipesään vai ei, kun taas panttiomaisuuden osalta omaisuuden kuuluminen konkurssipesään on selvää ja velkojan intressissä on se, mitä omaisuudelle konkurssimenettelyssä tapahtuu.

Omistuksenpidätys- ja takaisinottoehto

Omistuksenpidätysehto toimii vakuutena tavallisesti siten, että kauppakirjaan tai esimerkiksi osamaksusopimukseen kirjatun ehdon perusteella omistusoikeus siirtyy ostajalle vasta kauppahinnan maksun tapahduttua. Takaisinottoehdolla taas tarkoitetaan sitä, että omistusoikeus palautuu kauppakirjaan otetun ehdon mukaisesti myyjälle, jos esimerkiksi kauppahinta jää sovitussa määräajassa maksamatta. Pääsääntö on, että omaisuus, johon myyjällä on omistuksenpidätys- tai takaisinottoehto, ei kuulu konkurssipesään, vaan konkurssipesän on palautettava kyseinen omaisuus myyjälle.

Konkurssilain 5 luvun 7 §:n 2 momentissa on säännös tilanteista, joissa omistuksenpidätys- ja takaisinottoehto on pääsäännöstä poiketen tehoton konkurssipesää kohtaan. Kyseinen ehto on tehoton, jos:

ehdosta on sovittu vasta sen jälkeen, kun omaisuuden hallinta on siirtynyt velalliselle;
velallisella on oikeus luovuttaa omaisuus edelleen;
velallisella on oikeus liittää omaisuus muuhun omaisuuteen siten, että liitettyjen kohteiden välille syntyy ainesosa- tai tarpeistosuhde;
velallisella on muutoin oikeus määrätä omaisuudestaan omistajan tavoin

Poikkeussäännös johtaa käytännössä siihen, että mikäli konkurssiin mennyt yritys on ostanut vaihto-omaisuutta omistuksenpidätysehdoin, omistuksenpidätysehto ei sido konkurssipesää, vaan omaisuus jää pesälle. Toinen käytännössä yleinen tilanne, jossa omistuksenpidätysehto ei sido konkurssipesää, on se, että velallisyrityksellä on oikeus liittää omistuksenpidätyksellä hankittu omaisuus esimerkiksi jonkin rakennuksen tai koneen osaksi. Tässäkin tilanteessa omaisuus jää konkurssipesälle. Velkojan on hyvä tiedostaa myös se, että omistuksenpidätyksen tehottomuuden aiheuttaa jo se, että velallisella olisi oikeus luovuttaa kohde edelleen tai liittää se johonkin muuhun omaisuuteen, edelleen luovuttamisen tai liittämisen ei ole tarvinnut tapahtua ennen konkurssin alkamista.

Velkojan aktiivisuudella on kuitenkin siinä mielessä merkitystä, että mikäli velkoja on omistuksenpidätys- tai takaisinottoehtoon nojautuen ennen konkurssin alkamista saanut omaisuuden laillisesti takaisin hallintaansa, konkurssipesä ei oikeuskäytännön mukaan voi jälkikäteen vedota siihen, että konkurssitilanteessa ehto ei olisi ollut tehokas. Jos esimerkiksi tavarantoimittaja saa tietoonsa asiakastaan uhkaavasta konkurssista, tavarantoimittajan kannattaa siis pyrkiä asiakkaansa kanssa sopimukseen omaisuuden palauttamisesta. Oikeuskäytännössä on tullut esille myös tilanne, jossa velkoja esitti maksun laiminlyömisen vuoksi omaisuuden palauttamisvaatimuksen, mutta velallinen kieltäytyi palauttamisesta, minkä jälkeen velkoja kielsi omaisuuden edelleen myynnin. Korkein oikeus katsoi, ettei edelleen myyntiä koskeva kielto sitonut konkurssipesää, koska kysymyksessä oli jälleenmyytäväksi tarkoitettu omaisuus. Omaisuus jäi siten konkurssipesään.

Velkojan kannalta on tärkeää muistaa, että asiakkaalle osoitettuun laskuun kirjattu maininta omistusoikeuden säilymisestä myyjällä kauppahinnan maksuun saakka ei yleensä ole ainakaan yksinään riittävä näyttö siitä, että omistusoikeuden pidättämisestä olisi asiakasta sitovasti sovittu. Näyttövaikeuksien välttämiseksi maininta omistusoikeuden pidättämisestä tulee kirjata osapuolten väliseen sopimukseen, tai mikäli varsinaista kirjallista sopimusta ei ole, joka tapauksessa sellaiseen asiakirjaan, jonka sisällön ostaja kirjallisesti vahvistaa hyväksyvänsä.

Mimemu kirjoitti:

Tässä vielä pohdintaa asiasta:

Velkojan vakuudet ja velallisen konkurssi

Velkojien saatavien turvana olevat vakuudet voidaan jakaa karkeasti omistukseen perustuviin vakuuksiin sekä omaisuuteen kohdistuviin panttioikeuksiin. Arvioitaessa velkojan asemaa velallisen konkurssissa on omistukseen perustuvien vakuuksien osalta kysymys käytännössä siitä, kuuluuko vakuuden kohteena ollut omaisuus konkurssipesään vai ei, kun taas panttiomaisuuden osalta omaisuuden kuuluminen konkurssipesään on selvää ja velkojan intressissä on se, mitä omaisuudelle konkurssimenettelyssä tapahtuu.

Omistuksenpidätys- ja takaisinottoehto

Omistuksenpidätysehto toimii vakuutena tavallisesti siten, että kauppakirjaan tai esimerkiksi osamaksusopimukseen kirjatun ehdon perusteella omistusoikeus siirtyy ostajalle vasta kauppahinnan maksun tapahduttua. Takaisinottoehdolla taas tarkoitetaan sitä, että omistusoikeus palautuu kauppakirjaan otetun ehdon mukaisesti myyjälle, jos esimerkiksi kauppahinta jää sovitussa määräajassa maksamatta. Pääsääntö on, että omaisuus, johon myyjällä on omistuksenpidätys- tai takaisinottoehto, ei kuulu konkurssipesään, vaan konkurssipesän on palautettava kyseinen omaisuus myyjälle.

Konkurssilain 5 luvun 7 §:n 2 momentissa on säännös tilanteista, joissa omistuksenpidätys- ja takaisinottoehto on pääsäännöstä poiketen tehoton konkurssipesää kohtaan. Kyseinen ehto on tehoton, jos:

ehdosta on sovittu vasta sen jälkeen, kun omaisuuden hallinta on siirtynyt velalliselle;
velallisella on oikeus luovuttaa omaisuus edelleen;
velallisella on oikeus liittää omaisuus muuhun omaisuuteen siten, että liitettyjen kohteiden välille syntyy ainesosa- tai tarpeistosuhde;
velallisella on muutoin oikeus määrätä omaisuudestaan omistajan tavoin

Poikkeussäännös johtaa käytännössä siihen, että mikäli konkurssiin mennyt yritys on ostanut vaihto-omaisuutta omistuksenpidätysehdoin, omistuksenpidätysehto ei sido konkurssipesää, vaan omaisuus jää pesälle. Toinen käytännössä yleinen tilanne, jossa omistuksenpidätysehto ei sido konkurssipesää, on se, että velallisyrityksellä on oikeus liittää omistuksenpidätyksellä hankittu omaisuus esimerkiksi jonkin rakennuksen tai koneen osaksi. Tässäkin tilanteessa omaisuus jää konkurssipesälle. Velkojan on hyvä tiedostaa myös se, että omistuksenpidätyksen tehottomuuden aiheuttaa jo se, että velallisella olisi oikeus luovuttaa kohde edelleen tai liittää se johonkin muuhun omaisuuteen, edelleen luovuttamisen tai liittämisen ei ole tarvinnut tapahtua ennen konkurssin alkamista.

Velkojan aktiivisuudella on kuitenkin siinä mielessä merkitystä, että mikäli velkoja on omistuksenpidätys- tai takaisinottoehtoon nojautuen ennen konkurssin alkamista saanut omaisuuden laillisesti takaisin hallintaansa, konkurssipesä ei oikeuskäytännön mukaan voi jälkikäteen vedota siihen, että konkurssitilanteessa ehto ei olisi ollut tehokas. Jos esimerkiksi tavarantoimittaja saa tietoonsa asiakastaan uhkaavasta konkurssista, tavarantoimittajan kannattaa siis pyrkiä asiakkaansa kanssa sopimukseen omaisuuden palauttamisesta. Oikeuskäytännössä on tullut esille myös tilanne, jossa velkoja esitti maksun laiminlyömisen vuoksi omaisuuden palauttamisvaatimuksen, mutta velallinen kieltäytyi palauttamisesta, minkä jälkeen velkoja kielsi omaisuuden edelleen myynnin. Korkein oikeus katsoi, ettei edelleen myyntiä koskeva kielto sitonut konkurssipesää, koska kysymyksessä oli jälleenmyytäväksi tarkoitettu omaisuus. Omaisuus jäi siten konkurssipesään.

Velkojan kannalta on tärkeää muistaa, että asiakkaalle osoitettuun laskuun kirjattu maininta omistusoikeuden säilymisestä myyjällä kauppahinnan maksuun saakka ei yleensä ole ainakaan yksinään riittävä näyttö siitä, että omistusoikeuden pidättämisestä olisi asiakasta sitovasti sovittu. Näyttövaikeuksien välttämiseksi maininta omistusoikeuden pidättämisestä tulee kirjata osapuolten väliseen sopimukseen, tai mikäli varsinaista kirjallista sopimusta ei ole, joka tapauksessa sellaiseen asiakirjaan, jonka sisällön ostaja kirjallisesti vahvistaa hyväksyvänsä.

nyt on siis yksityisestä henkilöstä kyse, ei firmasta.

11+13 kirjoitti:

nyt on siis yksityisestä henkilöstä kyse, ei firmasta.

Kyllä tuo sopimusvelvoite pätee yksityisellä puolellakin - eli pelkkää laskumerkintää ei katsota sitovaksi sopiukseksi.... toistaalta jos otat pari ronskia kaveria mukaan ja haet kamppeesi pois voi olla aivan hyvä tapa hoitaa homma - lakia ja järjestystä noudattaen tietyusti...