Nykyhallitukselle alijäämäisen valtionbudjetin rakentaminen talouden suhdannehuipulla oli heikko suoritus, kun siihen vielä liittyy kuntatalouden kestämätön velkakehitys ja nuorten perheiden hallitsematon velkaantuminen. Nykymenolla on vastassa hyvinvointipalveluiden leikkaukset, joten hyvinvoinnin rakentajille on tarjolla kerran vain suuria vaalilupauksia.
Hallitus ylpeilee veronkevennyksillä ja kuluttajien ostovoimalla. Eipä siinä ylpeiltävää ole! Sähkön hinnankorotukset syövät jo yksinään ostovoimaa enemmän kuin hallituksen veronkevennykset sitä vahvistavat. Eikä tässä kaikki. Monien palveluiden hinnat ovat karanneet käsistä erityisesti asumisen ympärillä. Nyt saa eurolla suunnilleen sen, mitä ennen markalla.
Kuluttajien ostovoima on kyllä ollut niin vahva, että matalan palkkatason/ tuottavuuden työpaikkoja on syntynyt hallituksen katastrofaalisesta politiikasta huolimatta. Mutta samalla on menetetty teollisuuden korkean palkkatason/ tuottavuuden työpaikkoja.
Kuten valtiosihteeri Sailas työryhmineen ennakoi, julkisen talouden kestokyky joutuu kovalle koetukselle suurten ikäluokkien eläköityessä. Siksi vientiperusteinen talouskasvu pitäisi Suomessa olla luokkaa 4-5 prosenttia.
Mitään todellista yrittäjyyden olosuhteita parantavaa ei ole saatu aikaan. Kaikki muut hankkeet ovat jääneet puolitiehen ”siltarumpupolitiikan” tieltä. Hallitus on onnistunut paluussa ”pysähtyneisyyden aikaan”, kuten presidenttiehdokas Niinistö asian ilmaisi.
Maassa on täyttämättömiä työpaikkoja ja työttömyyttä rinnan. Työmarkkinat ovat vähintäänkin yhtä sekavassa tilassa kuin energiamarkkinat. Työn tekeminen kannattavaksi ei ratkea tukipolitiikalla, joka luo työpaikkoja juuri siksi aikaa, kun julkista rahaa riittää.
Tulevaan hallitukseen tarvitaan vastuunottajia ja asiantuntemusta. Tämä hallitus on saanut aikaan korvaamatonta vahinkoa energiamarkkinoiden monopolisoinnissa. Globalisaatio tarjoaa mahdollisuuden luoda uusia korkean tuottavuuden työpaikkoja, mutta siihen tarvitaan luottamusta työnantajien ja työntekijöiden välillä. Nyt hallituksen toimet ovat kaukana todellisista toimista.
Hallitus puhuu kriittisesti kaikkien julkisten palveluiden kustannuksista. Mikään ei ole epärehellisempää, sillä Suomessa opettajien, sairaanhoitajien, poliisien ja monen muun palkat ovat kansainvälisesti palkkakuopassa. Julkinen kulutus on vain runsas 30 miljardia euroa. Sen sijaan meillä on valtavat siirtomenot siis lähes 50 miljardia euroa, jolla pääosin paikataan epäonnistumista työpaikkojen ja kasvun saralla.
Tarvitaan todellakin suomalaisten saamista takaisin työhön. Vaikka emme saaneet osaavaa talousmiestä presidentiksi, nyt on ponnisteltava, jotta hallituspohja vaihtuisi. Neljä vuotta menomyllyä olisi kohtalokasta, koska sen jälkeen muutkin kuin energiamarkkinat olisivat korjaamattomassa kunnossa.
Hallitus ylpeilee veronkevennyksillä ja kuluttajien ostovoimalla. Eipä siinä ylpeiltävää ole! Sähkön hinnankorotukset syövät jo yksinään ostovoimaa enemmän kuin hallituksen veronkevennykset sitä vahvistavat. Eikä tässä kaikki. Monien palveluiden hinnat ovat karanneet käsistä erityisesti asumisen ympärillä. Nyt saa eurolla suunnilleen sen, mitä ennen markalla.
Kuluttajien ostovoima on kyllä ollut niin vahva, että matalan palkkatason/ tuottavuuden työpaikkoja on syntynyt hallituksen katastrofaalisesta politiikasta huolimatta. Mutta samalla on menetetty teollisuuden korkean palkkatason/ tuottavuuden työpaikkoja.
Kuten valtiosihteeri Sailas työryhmineen ennakoi, julkisen talouden kestokyky joutuu kovalle koetukselle suurten ikäluokkien eläköityessä. Siksi vientiperusteinen talouskasvu pitäisi Suomessa olla luokkaa 4-5 prosenttia.
Mitään todellista yrittäjyyden olosuhteita parantavaa ei ole saatu aikaan. Kaikki muut hankkeet ovat jääneet puolitiehen ”siltarumpupolitiikan” tieltä. Hallitus on onnistunut paluussa ”pysähtyneisyyden aikaan”, kuten presidenttiehdokas Niinistö asian ilmaisi.
Maassa on täyttämättömiä työpaikkoja ja työttömyyttä rinnan. Työmarkkinat ovat vähintäänkin yhtä sekavassa tilassa kuin energiamarkkinat. Työn tekeminen kannattavaksi ei ratkea tukipolitiikalla, joka luo työpaikkoja juuri siksi aikaa, kun julkista rahaa riittää.
Tulevaan hallitukseen tarvitaan vastuunottajia ja asiantuntemusta. Tämä hallitus on saanut aikaan korvaamatonta vahinkoa energiamarkkinoiden monopolisoinnissa. Globalisaatio tarjoaa mahdollisuuden luoda uusia korkean tuottavuuden työpaikkoja, mutta siihen tarvitaan luottamusta työnantajien ja työntekijöiden välillä. Nyt hallituksen toimet ovat kaukana todellisista toimista.
Hallitus puhuu kriittisesti kaikkien julkisten palveluiden kustannuksista. Mikään ei ole epärehellisempää, sillä Suomessa opettajien, sairaanhoitajien, poliisien ja monen muun palkat ovat kansainvälisesti palkkakuopassa. Julkinen kulutus on vain runsas 30 miljardia euroa. Sen sijaan meillä on valtavat siirtomenot siis lähes 50 miljardia euroa, jolla pääosin paikataan epäonnistumista työpaikkojen ja kasvun saralla.
Tarvitaan todellakin suomalaisten saamista takaisin työhön. Vaikka emme saaneet osaavaa talousmiestä presidentiksi, nyt on ponnisteltava, jotta hallituspohja vaihtuisi. Neljä vuotta menomyllyä olisi kohtalokasta, koska sen jälkeen muutkin kuin energiamarkkinat olisivat korjaamattomassa kunnossa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.