Mulla nousi pitkästä aikaa innostus pyrkiä kohti yliopisto-opintoja, mutta jostain luin murskaavan väitteen, ettei magnan enkulla ole mitään jakoja päästä sisään lukemaan Englantia. Onko todellakin näin?
Itselläni on lukioajoista jo rutosti aikaa ja sillon tuli suoritettua yo-kokeet todella huonolla valmistautumisella ja siksi siis huonot arvosanat. Tietysti voisin vielä koittaa korottaa noita, mutta kannattaako minun siis edes yrittää päästä sisään, jos todistuksessa töröttää magna?
Itselläni on lukioajoista jo rutosti aikaa ja sillon tuli suoritettua yo-kokeet todella huonolla valmistautumisella ja siksi siis huonot arvosanat. Tietysti voisin vielä koittaa korottaa noita, mutta kannattaako minun siis edes yrittää päästä sisään, jos todistuksessa töröttää magna?
Vastaukset 5
Vanhimmat
No kyllä sillä magnan enkulla voi vielä sisään päästä, enemmän kai se merkaaa miten siellä pääsykokeissa pärjäät. Itselläkin oli aikoinaan joka enkunkurssista 10 lukiotodistuksessa, mutta onnistuin kirjoituksissa saamaan vain magnan, Pääsin silti lukemaan englantia, mutta vain huomatakseni ettei se ole oikea ala minulle ja vaihdoinkin jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen pääainettani.
Kyllähän sitä voi päästä, mutta hakijoita enkkuun vaan on paljon (esim. HY:lle viime vuonna vain 3% hakijoista pääsi lukemaan englannin kääntämistä, hakijoita filoon ja kääntämiseen yhteensä lähes 1400 ja paikkoja vain n.80). Lähinnä se että on Magnan paprut tarkoittaa, että nuo yo-paprut ei juuri auta (pitää päästä sisään pelkkien pääsykoepisteiden perusteella). Lisäksi ainakin Helsingin yliopistoon on tänä vuonna lisätty suomen kielen osio niin kääntämiseen kuin filoon, eli pelkkä englanti ei riitä.
Ainakaan tuolla HY:ssa kääntämisen puolella ei sitä varsinaista enkun taitoa kovinkaan painoteta tuossa hakuvaiheessa. Ainakin tähän asti 50% pisteistä on tullut pääsykoekirjoihin liittyvistä oikein-väärin tms. tehtävistä, n.25% (pääsykoekirjaan liittyvästä) suomenkielisestä esseestä ja n.25% rakenne-/sanasto-osioista.
Itse kirjoitin aikoinaan magnan englannista. Tosin silloin ei ollut eximiaa välissä. Yo-todistuksen muutkin arvosanat vaikuttivat (ainakin silloin) hakuvaiheessa, ja koska minäkin suoritin lukion hieman ikään kuin vasemmalla kädellä, yo-todistuksesta ei ollut mitään apua. Pääsin lopulta yliopistoon pelkän pääsykoetuloksen perusteella. Se ei ole helppoa, koska pelkän pääsykokeen perusteella otetaan vain pieni osa valituista. Muistaakseni pelkän pääsykokeen perusteella valittiin silloin 1/5 sisäänotetuista. Käytännössä siis pääsykokeen on mentävä nappiin, jotta pääsee tässä kiintiössä sisään. Englannin kielen opiskelusta sitten kyllä selviää ihan hyvin kuka tahansa peruspulliainen, joten pääsykoe lienee se hankalin vaihe.
Kannattaa myös muistaa, että pääsykoehan ei millään tavalla mittaa puhuttua englantia, mutta sitäkin totta kai tarvitaan sitten itse opinnoissa. Keskustelu kursseilla hoituu totta kai englanniksi. Mielestäni kielten pääsykokeissa onkin tässä huomattava ongelma, koska kieli näyttäytyy niissä lähinnä vain kirjoitetussa muodossaan. Kirjoittamisen hallinta on kyllä kieltämättä erittäin tärkeää englannin kielen/filologian opintojen kohdalla, koska valtaosa opinnoista suoritetaan erilaisia kirjoitustehtäviä tekemällä. Kääntämisen opinnoista en tarkkaan tiedä.
Itselläni oli C:n paperit kun kirjoitin reilusti alle tasoni kirjoituksissa.
Pääsin silti toisella yrittämällä sisään ja ekalla kerralla jäi parista pisteestä uupumaan. Ei siis kannata tuijottaa kirjoitusten arvosanoja liikaa.
Pääset mihin vaan, kun riittävästi on halua ja yritystä!!
Ehdottomasti voi päästä. Varsinkin, jos suostut hakemaan muihinkin yliopistoihin kuin kaikista suosituimpiin kaupunkeihin. Pääsykoe merkkaa monissa paikoissa eniten.