Tehdään palkaton työ kannattamattomaksi teettäjälle, muuten se ei lopu. Rahan tulon loppuminen tehoaa loispummiyrittäjiin, puhe ei auta.
Työmarkkinatoimenpiteissä, joita ovat työharjoittelu, työelämävalmennus, kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu, joutuu tekemään työtä ilman palkkaa vaikka missään laissa tai sopimuksessa ei ole mainittu sanallakaan siitä että työtä pitäisi tehdä. Myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset kieltävät pakottamisen palkattomaan työhön. Työntekovaatimus noissa toimenpiteissä on siis paitsi laiton ja moraaliton niin myös ihmisoikeusrikos.
Tosin tuon työntekemisvaatimuksen todistaminen on jo vaikeampi juttu vaikka työn tekemistä pidetäänkin jostain ihmeen syystä itsestäänselvyytenä, sitä se ei todellakaan ole. Yksi keino tuon työhön pakottamisen toteennäyttämiseksi on varustautua aina jollain ääntä tallentavalla laitteella esim. mp3-soitin ja aika usein kännykässäkin on tallennusmahdollisuus. Tuo työhön pakottaminenhan tapahtuu yleensä kovalla äänellä karenssiuhkauksia (=laiton uhkaus) kirosanoilla höystettynä huutaen. Ja sitten vaan äänitys päälle kun rähinä alkaa.
Lisäksi noista työmarkkinatoimenpiteissä ei kerry vuosilomaa eikä eläkettä, myös esim. työterveyshuoltoa ei ole vaikka noissa työmarkkinatoimenpiteissä tehdään ihan tuottavaa työtä josta on taloudellista hyötyä vain työn teettäjälle. Työmarkkinatoimenpiteissä saatava 9 euron ylläpitokorvaus päivältä ei riitä työssäkäyntikuluihin joihin sisältyy matkat vaatetus ja työmarkkinatoimenpiteen vuoksi kohoavat ruokailukustannukset, saati sitten että se olisi jotain ylimääräistä rahaa tai peräti palkkaa työstä.
Viime aikoina on kovasti vaahdottu työttömyysturvan vastikkeellisuudesta mutta tosiasia on että työttömyysturva on tarkoitettu työnhakijoille työttömyysajan työnhaku- ja elinkustannusten korvaamiseksi vaikka se ei nykyisellä hintatasolla siihen edes riitä. Työttömyysturva ei ole tarkoitettu yrittäjien kilpailua vääristäväksi työttömien työllistämiseksi ilman palkkaa. Tuo vastikkeellisuus ei missään tapauksessa voi tarkoittaa 40 h työviikkoa ja jopa vuosia ilman lomia. Jos lasketaan työttömyysturva jotenkin ”palkaksi” niin viikkotuntimäärä olisi tehtävästä riippuen korkeintaan 8 h/viikko. Tuossa on huomioitu myös lomakorvaus ja -raha sekä se että eläkettä ei kerry. Jonkinlainen arvio tuo on koska se tosiaan vaihtelee tehtävän mukaan.
Jos oikeasti haluaa tehdä työtä noissa työmarkkinatoimenpiteissä niin se on kai sallittua mutta sen työn tekemisen pitää olla oikeasti vapaehtoista . Motiivina voisi olla tosiaan se, että siitä saattaa olla jotain hyötyä joskus tulevaisuudessa. Tämä kai on ollut noiden työmarkkinatoimenpiteiden alkuperäinen tarkoitus mutta tuossa suhteessa on ”mopo karannut” jo aikoja sitten.
Mutta jos sattuu sen tyyppinen ”työnantaja” jolla ei ole mitään aikomustakaan ikinä maksaa palkkaa kenellekään vaan ainoastaan hyväksikäyttää työmarkkinatoimenpiteessä olevaa niin eipä juuri kannata tehdä mitään. Eli ei työsopimusta, ei työpanosta, ei palkkaa; kaikki nuo kolme pitää toteutua, muuten homma on silkkaa hyväksikäyttöä eikä sellaiseen pidä suostua.
Ja jos, tai kun nuo päättäjät joskus saadaan oikeasti vastuuseen asiasta niin aivan varmasti viime kädessä väittävät että ei kukaan ole pakottanut tekemään työtä; ”ihan vapaehtoisesti olet työtä tehnyt”. Ja yrittävät vierittää syyn noiden työhön pakottajien niskoille, ja ihan oikeaan osoitteeseen nuo syytökset silloin menevät. Samoin noihin työmarkkinatoimenpiteisiin pakottamissyytteistä selviävät sillä että; ”itse olet hyväksynyt nuo työmarkkinatoimenpiteet allekirjoittamalla, työnhaku- /aktivointisuunnitelman”. Niin ovelaa ja pirullista touhua tuo on.
Miksi sitten tällainen yhä lisääntyvä palkattoman työn teettäminen on sallittu ja vieläpä poliitikkojen ja viranomaisten suosiollisella myötävaikuttamisella? Siksi, koska kun köyhältä ei voida enää mitään viedä niin varastetaan sitten vaikka työpanos. Ja tämähän on sallittua korruptoituneessa Suomessa ja on ns. ”maan tapa”. On paljon mahdollista ja jopa erittäin todennäköistä että tuokin ”maan tapa” on saanut alkunsa jostain työnantajapiireistä jotka ovat antaneet vaalirahaa ja poliitikot ovat sitten säätäneet lain jolla nuo ihmioikeusrikokest on tehty ”laillisiksi”.
Työmarkkinatoimenpiteissä, joita ovat työharjoittelu, työelämävalmennus, kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu, joutuu tekemään työtä ilman palkkaa vaikka missään laissa tai sopimuksessa ei ole mainittu sanallakaan siitä että työtä pitäisi tehdä. Myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset kieltävät pakottamisen palkattomaan työhön. Työntekovaatimus noissa toimenpiteissä on siis paitsi laiton ja moraaliton niin myös ihmisoikeusrikos.
Tosin tuon työntekemisvaatimuksen todistaminen on jo vaikeampi juttu vaikka työn tekemistä pidetäänkin jostain ihmeen syystä itsestäänselvyytenä, sitä se ei todellakaan ole. Yksi keino tuon työhön pakottamisen toteennäyttämiseksi on varustautua aina jollain ääntä tallentavalla laitteella esim. mp3-soitin ja aika usein kännykässäkin on tallennusmahdollisuus. Tuo työhön pakottaminenhan tapahtuu yleensä kovalla äänellä karenssiuhkauksia (=laiton uhkaus) kirosanoilla höystettynä huutaen. Ja sitten vaan äänitys päälle kun rähinä alkaa.
Lisäksi noista työmarkkinatoimenpiteissä ei kerry vuosilomaa eikä eläkettä, myös esim. työterveyshuoltoa ei ole vaikka noissa työmarkkinatoimenpiteissä tehdään ihan tuottavaa työtä josta on taloudellista hyötyä vain työn teettäjälle. Työmarkkinatoimenpiteissä saatava 9 euron ylläpitokorvaus päivältä ei riitä työssäkäyntikuluihin joihin sisältyy matkat vaatetus ja työmarkkinatoimenpiteen vuoksi kohoavat ruokailukustannukset, saati sitten että se olisi jotain ylimääräistä rahaa tai peräti palkkaa työstä.
Viime aikoina on kovasti vaahdottu työttömyysturvan vastikkeellisuudesta mutta tosiasia on että työttömyysturva on tarkoitettu työnhakijoille työttömyysajan työnhaku- ja elinkustannusten korvaamiseksi vaikka se ei nykyisellä hintatasolla siihen edes riitä. Työttömyysturva ei ole tarkoitettu yrittäjien kilpailua vääristäväksi työttömien työllistämiseksi ilman palkkaa. Tuo vastikkeellisuus ei missään tapauksessa voi tarkoittaa 40 h työviikkoa ja jopa vuosia ilman lomia. Jos lasketaan työttömyysturva jotenkin ”palkaksi” niin viikkotuntimäärä olisi tehtävästä riippuen korkeintaan 8 h/viikko. Tuossa on huomioitu myös lomakorvaus ja -raha sekä se että eläkettä ei kerry. Jonkinlainen arvio tuo on koska se tosiaan vaihtelee tehtävän mukaan.
Jos oikeasti haluaa tehdä työtä noissa työmarkkinatoimenpiteissä niin se on kai sallittua mutta sen työn tekemisen pitää olla oikeasti vapaehtoista . Motiivina voisi olla tosiaan se, että siitä saattaa olla jotain hyötyä joskus tulevaisuudessa. Tämä kai on ollut noiden työmarkkinatoimenpiteiden alkuperäinen tarkoitus mutta tuossa suhteessa on ”mopo karannut” jo aikoja sitten.
Mutta jos sattuu sen tyyppinen ”työnantaja” jolla ei ole mitään aikomustakaan ikinä maksaa palkkaa kenellekään vaan ainoastaan hyväksikäyttää työmarkkinatoimenpiteessä olevaa niin eipä juuri kannata tehdä mitään. Eli ei työsopimusta, ei työpanosta, ei palkkaa; kaikki nuo kolme pitää toteutua, muuten homma on silkkaa hyväksikäyttöä eikä sellaiseen pidä suostua.
Ja jos, tai kun nuo päättäjät joskus saadaan oikeasti vastuuseen asiasta niin aivan varmasti viime kädessä väittävät että ei kukaan ole pakottanut tekemään työtä; ”ihan vapaehtoisesti olet työtä tehnyt”. Ja yrittävät vierittää syyn noiden työhön pakottajien niskoille, ja ihan oikeaan osoitteeseen nuo syytökset silloin menevät. Samoin noihin työmarkkinatoimenpiteisiin pakottamissyytteistä selviävät sillä että; ”itse olet hyväksynyt nuo työmarkkinatoimenpiteet allekirjoittamalla, työnhaku- /aktivointisuunnitelman”. Niin ovelaa ja pirullista touhua tuo on.
Miksi sitten tällainen yhä lisääntyvä palkattoman työn teettäminen on sallittu ja vieläpä poliitikkojen ja viranomaisten suosiollisella myötävaikuttamisella? Siksi, koska kun köyhältä ei voida enää mitään viedä niin varastetaan sitten vaikka työpanos. Ja tämähän on sallittua korruptoituneessa Suomessa ja on ns. ”maan tapa”. On paljon mahdollista ja jopa erittäin todennäköistä että tuokin ”maan tapa” on saanut alkunsa jostain työnantajapiireistä jotka ovat antaneet vaalirahaa ja poliitikot ovat sitten säätäneet lain jolla nuo ihmioikeusrikokest on tehty ”laillisiksi”.
Vastaukset 13
Vanhimmat
ja sama meno jatkuu kun kokoomus voittaa vaalit
vaan se ongelma, että jos kieltäytyy kaikesta, joutuu asunnottomaksi. Sentään asumistuen Kela maksaa ja työmarkkinatuen tai vastaavan, jos suostuu pompotukseen, josta ei kuitenkaan eläkettä kerry. Paska tilanne. Kukaan EI VOI mennä pakkasiin asumaan, vaikka periaatteessa tekisi mieli haistattaa huilut pakotteisiin.
Ketä kannattaisi äänestää joka hakuaa orjatyön poistamista?
lupasi 9 euroa päivältä palkaa, HAHAAHAHAHAHHEHEHEHEEEE.
äänestä vasemmistoliitto
Jonka avulla työministeriöön voidaan lapioida verovaroja. Työttömien paikka on norsunluutorneja ruokkivissa getoissa.
Työttömien valmiuksia parannettava
Mielestäni työvoimavarojen niukentuminen on suurempi haaste kuin se, mitä em. luvut antavat odottaa. Jopa paljon parjatun työvoimapulan vaara on tuotava esiin. Tämän syynä ovat muun muassa seuraavat tekijät.
Työvoiman poistuma on niin suurta, että se synnyttää työmarkkinoilla melkoista liikettä. Työvoiman tarjonnan yhteensovittaminen työvoiman kysynnän kanssa on entistä vaativampi tehtävä, mikä synnyttää myös niiden yhteensopimattomuutta ja työvoimapulaa.
Työvoima 2020 -raportin mukainen työllisyyden kehitys ei kärjistä työvoiman saatavuuden vaikeuksia. Tämä harmoninen lopputulema kuitenkin johtuu siitä, että arviossa on jo otettu huomioon työvoimavarojen niukentuminen. Työllisyyden kehityksen outous (kasvu hidastuu selvästi loppuvuosikymmenenä ja kääntyy sitten laskuksi) johtuu juuri työvoiman tarjonnan alkavasta supistumisesta. Tämä toisaalta lisää tuottavuutta ja toisaalta hidastaa taloudellista kasvua. Kasvun hidastuminen ei tosin ole avointa työvoimapulaa mutta varmaan ihan yhtä vähän suotava ilmiö.
Usein kiinnitetään huomio vain siihen, että työvoimavarat vähenevät vuosittain 10 000 - 20 000 henkilöllä. Työvoimavarojen vähenemistä ei kuitenkaan ole mielekästä verrata vain nollatilaan vaan siihen, että perinteisesti työvoimavarat ovat kasvaneet. Taloudellinen kasvu on voinut nojata uuteen, juuri ammattitaitonsa hankkineeseen työvoimaan, jota on ollut riittämiin alasta riippumatta. Jatkossa avointen työpaikkojen täyttämisessä joudutaan turvautumaan entistä enemmän olemassa olevaan työvoimaan ja työvoimareserveihin. Työttömät muodostavat lyhyellä aikavälillä keskeisen ja työvoiman ulkopuolisia reservejä (esim. eläkeläisiä) helpommin avoimiin työpaikkoihin sijoittuvan joukon. Osa työttömien joukosta sijoittuu joustavasti ja välittömästi avoimille työmarkkinoille. Osa työttömistä vaatii eri asteista tukea työmarkkinavalmiuksiensa kehittämiseksi. Työpaikat on kuitenkin täytettävä tässä ja nyt. Tämä työttömien joukon "jähmeys" lisää työvoimapulan vaaraa. Työvoimapolitiikan aktiivitoimiin on panostettava, jotta työvoimapula ehkäistään.
Työvoiman riittävyysongelmat ajankohtaistuvat, jos työllisyyden kasvu on nopeampaa. Raimo Sailaksen puheenjohdolla toimineen työllisyystyöryhmän tavoitteena oli työllisyysasteen nosto 75 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Tavoite voi olla yliampuva mutta ilmentää kuitenkin todellista tarvetta. Sitä, millä keinoin luodaan tarvittavat uudet työpaikat, ei ole vielä esitetty. Nyt uuden ongelman tulee muodostamaan riittävä työvoiman tarjonta. Tehtävä liikkuu mahdollisen ja utooppisen välimaastossa. Tämä osoittaa, että tarvittavien toimenpiteiden tulee olla luonteeltaan radikaaleja.
On ymmärrettävää, että jotkut pitävät työvoimapulasta puhumista hirveänä, onhan meillä vielä sankoin joukoin työttömiä. Mielestäni vaikenemisella kuitenkin tehdään hallaa juuri työttömille. On vaarana, että meillä on yhtä aikaa suuri joukko työttömiä ja suuri työvoimapula. Juuri työvoimapulan vaara tuo esiin sen, että työttömien työmarkkinavalmiuksien kehittämiseen on todella panostettava.
Työvoimapulaa pidetään mahdottomana myös siksi, ettei talous perinteisesti ole pitkiä aikoja kestänyt työvoimapulaa. Ongelma on johtanut työmarkkinoiden ylikuumenemiseen ja ratkaisuna työttömyyteen. Lisäksi nykyään yrityksillä on entistä enemmän myös muita mahdollisuuksia; tuotantoa voidaan sijoittaa ulkomaille. Ei tämäkään ole niin ruusuinen vaihtoehto: työvoimapula hellittää mutta maan vauraus kasvaa huonommin. Vaikka työvoimapula ratkaistaisiin näin, työvoimapulaan kuitenkin törmätään uudelleen ja uudelleen. Työvoimavarathan eivät niukkene kertarysäyksellä, vaan sitä tapahtuu pienemmässä määrin ja pitkän aikaa.
Työmarkkinoiden uudet ongelmat eivät pelkisty suuriin ikäluokkiin. Ne vain aloittavat uuden aikakauden työmarkkinoilla - kehitystä jatkavat myöhemmät sukupolvet.
Varautuminen suurten ikäluokkien aiheuttamaan työmarkkinamuutokseen -projekti 2003. Projektin loppuraportti. Työhallinnon julkaisu 320. Helsinki.
Tiainen, Pekka 2001. Työpaikkoja avautuu suurten ikäluokkien poistuessa työelämästä. Työpoliittinen Aikakauskirja N:o 1, 2001
Osaamisen ja täystyöllisyyden Suomi. Työvoima 2020:n loppuraportti 2003. Työministeriö, Työpoliittinen tutkimus 245.
Työllisyystyöryhmän loppuraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2003.
Pyrin arvioimaan yksityiskohtaisemmin työllisyystyöryhmän tarjontatavoitteiden luonnetta ja ratkaisukeinoja Talous ja yhteiskunta -julkaisun numerossa 3.
Yhteiskuntatieteiden tohtori Matti Sihto toimii työmarkkinaneuvoksena työministeriössä.
tuskin mitään eläkettä kertyy sitä on edes turha ajatella.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Tiainen
Jos töihin väsyy, saattaa muuttua homoksi. Siksi pitäisi pitää huolta, etteivät työntekijät väsy liikaa.
Erittäin hyvä ja asiallinen kirjoitus aloittajalta. Tehkää kaikki 9 e paivä työläiset 90 e päivä vahingot työn antajalle. Jollain saattaisi välähtää että täytyisikö niille maksaakin jotain. Köyhältä kun ei juuri muuta voi enää viedä kuin katon pään päältä ja hengen.
sitä rupean harrastamaan jo tänään olen kaupassa työharjoittelussa tänään lasivitriini kippaa. kiitos vinkistä.
siirtämässä elegtroniikkaa konteista auton kyytiin päivät pitkät ilmaiseksi 9e päivä tänään on minun vuoroni. kyllä ne minuun kyllästyy pian. enempää en selvitä etten joudu kiinni kansan kiihotuksesta.
niin kauan kuin hyväksytte tilanteen.
Jouduin orjatyöhön, mutta muistin vanhan viisauden "Kun työnantaja on maksavinaan palkkaa, on työntekijä tekevinään työtä"
Ja myös "Hevosen voi pakottaa juoma-astialle, mutta sitä ei voi pakottaa juomaan"