Neuvoja!

toi on ärsyttävää. mun suokki menee ihan samallalailla. otat hetken ravia, ni se menee semmosta tikutusta koko loppumatkan. on kyllä entinen ravuri, mutta siitä on jo aikaa ja osaa kyll ravata tosi nätisti ja tosi ratsumaisesti jos vain haluaa. se ei ota kävelyaskelia, vaan menee kävelyvauhtia mutta ravia, sellasta tosi ärsyttävää ' tikutusta '. pidätteitä ja jos ei vastaa niihin, niin mun piti ainaki ostaa vahvemmat kuolaimet ja silloin toki ei saa olla niin kova käsinen suuhun. tekeekö se tota kentällä vai maastos? :)

Maneesissa ja joo toi on ihan samanlaista:) Mut maastossa se on ihan viirona joten..

Okkei , mut kiitti tosi paljon ;)!!

Hevonen yksinkertaisesti innostuu, kun pääsee laukkaamaan tai ravaamaan reippaammin ja ei enää sen jälkeen oikein jaksaisi keskittyä rauhallisempaan työskentelyyn.

Yritä kääntää tämä hevosen into positiiviseksi asiaksi, näitä elämään kyllästyneitä laiskureita on hevosmailmassa ihan liikaa. Jos hevonen ei yritä kuitenkaan ryöstää, niin älä hermostu tai lähde riitemään hevosen kanssa, vaan rauhoittele hevonen pehmeästi ajan kanssa ja kehu aina kun hevonen tekee jotain rauhallisesti ja kuuliaisesti.

Voit esim. laukan jälkeen pyytää hevoselta ravia (keventäen), tee paljon puolipidätteitä ja kaartoja (kentän poikki, voltteja, ympyröitä, kaariuria..), tee pidäte ja jos hevonen hiljentää (edes vähän), niin kehaise ja jatka, kun hevonen taas lisää vauhtia tee uusi pidäte jne. kunnes hevonen ravaa rauhallisesti. Pysy itse koko ajan rauhallisena ja älä toista mitään kaavaa (hevonen joutuu kuuntemaan sinua, kun esim. voltit ei tule aina samaan paikkaan tai saman kokoisina).

Tee ratsastaessa paljon kontrolliharjoituksia (väistöjä, siirtymisiä jne.) näin hevosen kontrolli paranee ja se malttaa pikkuhiljaa kuunnella sinua myös innostuessaan. Anna hevosen laukata ratsastaessa paljon ja vaikka vähän pidempiä pätkiä kerrallaan (siis useampi kierros kentän ympäri) ja tee töitä myös laukassa (tee esim. ympyröitä ja temmon vaihdoksia) sillä, jos laukkaamisesta tulee kielletty huvi tai todella tarkkaan säädelty hetki, niin hevonen innostuu siitä kahta enemmän, silloin harvoin kun sitä saa tehdä. Sen sijaan paljon laukatessa laukka ikään kuin arkipäiväistyy ja siitä katoaa suuri hohto, jolloin hevosen ei tarvitse vouhkata asiasta.

No mutta kun se ei oo mitään pikkuista intoa enää!! Ei sillä mee kovin helposti mitkään pidätteet läpi. Laukkaan sillä kyllä yleensä tosi paljon kääntelen voltteja säätelen tempoa yms. yms. mut kun ei auta!

Hevonen saattaa ns. innostua. Sitä tekee aika usein nykyinen vuokraponini ja teki entinen vuokraheppanikin. Aina kun olemme laukanneet poni on heti paljon reippaampi ja kovenee suusta ja pohkeelle herkempi.

Kun tekee paljon siirtymisiä poni alkaa taas pehmenemään suustaan ja alkaa hidastamaan tahtiaan. Etenkin pohkeenväistö on erinomaista, jos haluaa että heppa keskittyy.. Siinä se joutuu miettimään jalkojaan yms, jolloin se ei ehdi miettiä omiaan. Ja pohkeenväistössä hevonen joutuu hidastamaan vauhtiaan..

Hevonen joutuu keskittymään, kun teette max 10m samaa asiaa. Vaikka 10m käyntiä, pysähdys 10m ravia, 5m pohkeenväistöä, 5m toiseen suuntaan, seis, käyntiä 10m, laukannosto, laukkaa 10m, raviin... Siinä heppa ei paljon ehdi alkaa kaahaamaan. Kun tekee paljon siirtymisiä.. Tee siirtyminen aina, kun hevonen menee rauhassa!

Jos se kaahaa ravissa, tee yhdenohjan pysähdys. Eli otat todella läheltä kuolainta toisella kädellä ja vedät hevosen pään melkein jalkaasi kiinni. Kun hevonen ei paina kuolaimelle jatkatte taas.

Voi luoja mitä ohjeita! Tee yhdenohjan pysähdys... Haloo!!
Luultavasti hevonen ei ole enää rento sen jälkeen kun on ravattu tai laukattu vaan odottaa koko ajan jotain enemmän ja ajan myötä luultavasti ratsastajakin on alkanut jännittämään sitä että onko hevonen taas kauhean menevä sen ravin tai laukan jälkeen ja saako sen kävelemään kunnolla vai ei. Kaiken a ja o on oma istunta. Hevonen huomaa heti muutoksen istunnassa joka monille ratsastajille jää vähän päälle ravin tai laukan jälkeen. Jos itse keskityt omaan istuntaasi ja myötäät liikettä ja tunnet molemmat istuinluusi kunnolla etkä jännitä, hevonen huomaa että myös sinä rentoudut ravin/laukan jälkeen. Pohkeet koko ajan rennosti lähellä kylkiä, älä jätä hevosta ns. yksin. Jos istunta jäykistyy ja viet pohkeet kauas hevosen kyljistä koska se tuntuu herkältä pohkeille se luultavasti reagoi pohkeisiin voimakkaammin kun ne taas koskettavat kylkiin kuin jos ne ovat koko ajan lähellä tuntumalla tukemassa ja rauhoittamassa hevosta. Kun tiedät että oma istuntasi on rento voit alkaa tekemään pidätteitä niin että pidätät myös istunnallasi ja kun hevonen tekee pienenkin hidastuksen hölläät ja rentoutat oman istuntasi samalla hetkellä. Luultavasti hevonen ei vain osaa rentoutua enää ravin/laukan jälkeen. Tai vaihtoehtoisesti se kuumenee mutta samalla tavalla hevosen saa kuuntelemaan ja rauhoittumaan. Jos teet runsaasti siirtymisiä se kuumentaa ja herättää hevosta vain lisää. Opeta se rentoutumaan. Ja yritä myös nollata itsesi ravin/laukan jälkeen.
Itselläni on hevonen joka alkoi aina tietyn ratsastusajan jälkeen yrittämään ravia ja otti aina muutamia raviaskeleita että joko joko ja aina ravin/laukan jälkeen kävely oli ihan hirveeää, hätäistä ja tikuttavaa ja kaikkea muuta kuin rentoa ja rehellistä käyntiä. Me aloimme tehdä noita rentoutumisharjoituksia jotka lähtivät siitä että minä tiesin milloin istuntani on rento ja milloin jännittynyt, tunnenko molemmat istuinluut samalla tavalla, istunko keskellä jne. Kun aloin tuntemaan oman istuntani ja keskityin siihen mitä viestiä oikeasti annan hevoselle enkä vahtinut haukkana mitä hevonen tekee sain hevosenkin kuuntelemaan paremmin. Aloin tehdä pidätteitä istunnalla, ensin hidastamaan käyntiä ja siitä sitten aina pysähdykseen asti. Tärkeää on höllätä istunta välittömästi kun hevonen hidastaa ja kuuntelee ja tekee niin kuin sen halutaan tekevän. Se istunnan höllääminen on viesti hevoselle että se tekee oikein. Tein muutamia ratsastuskertoja vain käyntityöskentelyä ja kun otin ravin mukaan ravasin muutaman kierroksen ja sen jälkeen tein samoja käynti ja istuntaharjoituksia kuin muutamilla aikaisemmilla kerroilla ja hevonen tiesi mitä siltä haetaan ja rauhoittui ja rentoutui todella nopeasti. Niin ja kuolain vaihdettiin pehmeämpään. :-)

Tarviin apua mun hevosen kanssa. Se on tosi kova suustaan! Se on entinen ravuri (tosin ravattiin vaan joksiki 3-4vuotiaaksi, ku tuli jalkaan vika , mut ei oo sen jälkeen vaivannu, nyt se on 8) Osaa perusasiat (kun sille päälle sattuu). Jos haluaa vaikka maastossa pysähtyä saa kauan aikaa vetää yrittää ennenkö se edes alkaa hidastaa. Ja on pari kertaa ryöstänyt nii, että on saanu vetää kädet ruvelle eikä ole kiinnittänyt mitää huomiota.
Ei viitsis laittaa mittään hirveitä kuolaimia. Mut kouluttamalla saada kuuliaiseksi paremmin. Onko kenelläkään kokemusta täälläisistä hevosista? Tai mitä voisi
tehdä?
sillä on oliivikuolaimet nyt. se on suomenhevonen.

Ensinnäkin yhdenohjan pysähdyksestä.... Sitä pitää AINA harjoitella ensin käynnistä ja mielellään asiantuntevan opettajan ohjauksessa. Sitä EI todellakaan voi alkaa heti tekemään ravista ja laukasta varsinkaan kaahailevan hevosen kanssa. Se on varma tapa kaataa hevonen jos sen tekee kiitolaukasta tai -ravista...
Jos hevosella on taipumusta innostua laukasta niin kannattaa heti alkukäynneissä saada hevonen kuulolle esim pohkeenväistön, temponmuutoksien, pysähdysten yms avulla. Jos vauhtia on liikaa kannattaa tehdä puolipidätteitä ja jos ei tehoa niin hiukan voimakkaampia pidätteitä. Muista kuitenkin aina myödätä pidätteen jälkeen. Tarkista myös että hengität rauhallisesti. Jos jännittää, voi helposti lopettaa huomaamattaan hetkeksi hengityksen ja koko istunta jäykistyy. Joillekin hevosille myös juttelu rauhallisella äänellä rauhoittaa. On vähän hevoskohtaista että mikä tehoaa parhaiten rauhoittamaan menoa, mutta toivottavasti näistä on edes jollekin apua :)

suokkirakas// Muistathan kuitenkin aina myödätä pidätteen jälkeen? Jotkin hevoset pakenevat kovaa kättä jos jää vain vetämään... Voit myös nostaa käsiä hiukan ylemmäs pidätteen ajaksi niin pidäte tulee hiukan terävämmäksi. Yksi pidätehän kestää vain yhden käyntiaskeleen ajan. Rauhallinen juttelu voi auttaa.

On kokeiltu. Ei auttanu. Oon eka äänellä koittanut ja puolipidätteitä ja sitte kun vauhti menee jo kiitolaukan puolelle maastossa eikä mitään mahista tehdä ees yhden ohjan pysäytystä, alkaa tulla jo pikkurinen paniikki (ja varsinkin kun heppa tykkää kovasti myös pukitella) ja hevonen alkaa joskus oikeen vetäää kuolainta vastaan niin että oisko kovemmista kuolaimista apua? tuo hevonen on sitten niin sanottu "puskapolle" osaa laukan, ravin. pysähyksen ja ei sitten muuta (tyytyväinen siihen). Oon alkanu nyt kentällä viettää enemmän aikaa ja harjoittella pysähtymisiä hepan kanssa. Saa nähä jos auttas. Hevonen on tosi menevä. Ja tykkää juosta (veljen kanssa alkoi kilpailla auton kanssa vauhdista joskus aikoinaan, onneksi ei enää- eli tosi kilpailuhenkinen)