Gottfried Leibniz
Vuodesta 1646 vuoteen 1716 eläneen saksalaisen neron ajatukset sopivat hyvin tällekin palstalle.
Alla otteita wikipediasta. Minulle tulee tästäkin mieleen, että fyysinen maailmamme on vain virtuaalimaailma.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gottfried_Leibniz
"Leibnizin systeemissä kaikki olevainen on kokoonpantu jakamattomista, häviämättömistä alkuosasista, monadeista. Monadit olivat "substantiaalisia olemusmuotoja", sielullisia ja tajuavia olentoja, sekä aistimisen kohteita. Niillä oli seuraavat ominaisuudet: ne ovat ikuisia, jakamattomia, yksilöllisiä, omien lakiensa alaisia, eivät vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, ja kukin heijastaa koko muuta maailmankaikkeutta ennalta säädetyn harmonian mukaisesti (historiallisesti merkittävä esimerkki panpsykismistä).
"Monadit olivat voimapisteitä: substanssi oli voimaa, kun taas avaruus, materia ja liike olivat olemassa vain ilmiömaailmassa."
"Monadit olivat siis henkiselle maailmalle samaa mitä atomit ovat fysikaaliselle todellisuudelle."
"Nykyään fysiikan edistyttyä muun muassa kenttäteorian sekä etävaikutuksen ja muun kvanttimekaniikan tutkimuksessa, teoria ei näyttäydy enää yhtä erikoisena."
"Théodicée esitteli termin teodikea ja pyrki oikeuttamaan maailman epätäydellisyydet selittämällä, että maailmamme on kuitenkin paras mahdollinen kaikista maailmoista. Maailman täytyy olla paras mahdollinen ja tasapainoisin, koska sen oli luonut täydellinen Jumala."
"rajattomasta joukosta mahdollisia maailmoja se, jossa välttämättömän pahan summa on minimissään.»
Leibniziläisen optimismin varovainen puolustus soveltaisi joitakin tieteellisiä periaatteita, jotka ovat nousseet vasta kaksisataa vuotta hänen kuolemansa jälkeen, mutta ovat nykyään vakiinnuttaneet asemansa, kuten pienimmän vaikutuksen periaatetta, massan säilymisen periaatetta ja energian säilymisen periaatetta. Uudemmat tieteelliset tutkimustulokset mahdollistavat Leibnizin rohkeamman puolustamisen. Aurinkokunta vaikuttaa monilla ominaisuuksillaan tukevan Maan pitkäikäistä ja monipuolista biosfääriä: Maassa on paljon metalleja, se on sopivan kokoinen ja sopivalla etäisyydellä auringosta, ja sillä on sopiva kiertoaika ja kallistuskulma. Kuun ja Jupiterin koot ja kiertoradat auttavat niitä suojaamaan Maata bolideilta, jne.[5].
Vielä vahvempi optimismin puolustus perustuisi antrooppiseen periaatteeseen. Nykyaikainen fysiikka perustuu kouralliseen vakioita, joista tunnetuimpia ovat hienorakennevakio ja protonin lepomassan suhde elektroniin. Jos näiden vakioiden lukuarvot olisivat hiukankin erilaisia, maailmankaikkeus olisi kykenemätön ylläpitämään monimuotoisuutta. Maailmankaikkeutemme on siis "paras" siinä mielessä, että se mahdollistaa monimutkaiset rakennelmat kuten galaksit, tähdet, ja lopulta monimuotoisen elämän Maan päällä."
"Hän esimerkiksi ennakoi Einsteinin ajattelua esittämällä Newtonia vastaan, että avaruus, aika ja liike ovat suhteellisia, eivät absoluuttisia. Leibnizin sääntö on oleellinen osa supersymmetriaa ja kvanttimekaniikan teorioita. Hänen riittävän perusteen periaatteensa on otettu käyttöön kosmologiassa, ja Leibnizin laki kvanttimekaniikassa. Leibniz voidaan jopa nähdä kvanttifysiikan ja digitaalisen filosofian edelläkävijänä. Esimerkiksi kvanttifysiikan monimaailmantulkinnan sanotaan suoraan juontuvan Leibnizin mahdollisia maailmoja käsittelevistä ajatuksista.[7][8]"
"KvanttigravitaatioJulian Barbour ja Lee Smolin ovat kehittäneet spekulatiivisen idean maksimaalisesta variaatiosta. Se pohjautuu Leibnizin ideaan, että universumi jossa asumme, on enemmän varioitu kuin mikään muu mahdollinen universumi (Monadologiassaan Leibniz postuloi, että universumi luotiin "suurimmalla mahdollisella variaatiolla, mutta suurimman mahdollisen järjestyksen kanssa").[9] Se vaatii paljon kehittelyä, mutta on hyvä valaisu Leibnizin ajattelun avaintekijöihin, jotka voisivat olla relevantteja kvanttigravitaatiossa.[10]"
"TaloustiedeLeibnizin ajattelua on sovellettu nykyaikaisessa taloustieteessä. Kenneth Arrow sekä Gérard Debreu tutkivat Leibnizin teorioita "mahdollisista luonnontiloista". Niiden avulla voidaan analyyttisesti tutkia epävarmuuden ekonomiaa. Toimintatapaa kutsutaan "tila-avaruus"-menetelmäksi ja se on uusklassisen talousteorian ja matemaattisen rahoitustieteen peruspilareita. Yksinkertaistettua varianttia kutsutaan "skenaarioanalyysiksi" ja se on sarja "mitä jos" -mahdollisuuksia, joita käytetään esim. paperitehtaan myynnin arvioimiseksi markkinatilanteiden vaihdellessa.[7]"
Vuodesta 1646 vuoteen 1716 eläneen saksalaisen neron ajatukset sopivat hyvin tällekin palstalle.
Alla otteita wikipediasta. Minulle tulee tästäkin mieleen, että fyysinen maailmamme on vain virtuaalimaailma.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gottfried_Leibniz
"Leibnizin systeemissä kaikki olevainen on kokoonpantu jakamattomista, häviämättömistä alkuosasista, monadeista. Monadit olivat "substantiaalisia olemusmuotoja", sielullisia ja tajuavia olentoja, sekä aistimisen kohteita. Niillä oli seuraavat ominaisuudet: ne ovat ikuisia, jakamattomia, yksilöllisiä, omien lakiensa alaisia, eivät vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, ja kukin heijastaa koko muuta maailmankaikkeutta ennalta säädetyn harmonian mukaisesti (historiallisesti merkittävä esimerkki panpsykismistä).
"Monadit olivat voimapisteitä: substanssi oli voimaa, kun taas avaruus, materia ja liike olivat olemassa vain ilmiömaailmassa."
"Monadit olivat siis henkiselle maailmalle samaa mitä atomit ovat fysikaaliselle todellisuudelle."
"Nykyään fysiikan edistyttyä muun muassa kenttäteorian sekä etävaikutuksen ja muun kvanttimekaniikan tutkimuksessa, teoria ei näyttäydy enää yhtä erikoisena."
"Théodicée esitteli termin teodikea ja pyrki oikeuttamaan maailman epätäydellisyydet selittämällä, että maailmamme on kuitenkin paras mahdollinen kaikista maailmoista. Maailman täytyy olla paras mahdollinen ja tasapainoisin, koska sen oli luonut täydellinen Jumala."
"rajattomasta joukosta mahdollisia maailmoja se, jossa välttämättömän pahan summa on minimissään.»
Leibniziläisen optimismin varovainen puolustus soveltaisi joitakin tieteellisiä periaatteita, jotka ovat nousseet vasta kaksisataa vuotta hänen kuolemansa jälkeen, mutta ovat nykyään vakiinnuttaneet asemansa, kuten pienimmän vaikutuksen periaatetta, massan säilymisen periaatetta ja energian säilymisen periaatetta. Uudemmat tieteelliset tutkimustulokset mahdollistavat Leibnizin rohkeamman puolustamisen. Aurinkokunta vaikuttaa monilla ominaisuuksillaan tukevan Maan pitkäikäistä ja monipuolista biosfääriä: Maassa on paljon metalleja, se on sopivan kokoinen ja sopivalla etäisyydellä auringosta, ja sillä on sopiva kiertoaika ja kallistuskulma. Kuun ja Jupiterin koot ja kiertoradat auttavat niitä suojaamaan Maata bolideilta, jne.[5].
Vielä vahvempi optimismin puolustus perustuisi antrooppiseen periaatteeseen. Nykyaikainen fysiikka perustuu kouralliseen vakioita, joista tunnetuimpia ovat hienorakennevakio ja protonin lepomassan suhde elektroniin. Jos näiden vakioiden lukuarvot olisivat hiukankin erilaisia, maailmankaikkeus olisi kykenemätön ylläpitämään monimuotoisuutta. Maailmankaikkeutemme on siis "paras" siinä mielessä, että se mahdollistaa monimutkaiset rakennelmat kuten galaksit, tähdet, ja lopulta monimuotoisen elämän Maan päällä."
"Hän esimerkiksi ennakoi Einsteinin ajattelua esittämällä Newtonia vastaan, että avaruus, aika ja liike ovat suhteellisia, eivät absoluuttisia. Leibnizin sääntö on oleellinen osa supersymmetriaa ja kvanttimekaniikan teorioita. Hänen riittävän perusteen periaatteensa on otettu käyttöön kosmologiassa, ja Leibnizin laki kvanttimekaniikassa. Leibniz voidaan jopa nähdä kvanttifysiikan ja digitaalisen filosofian edelläkävijänä. Esimerkiksi kvanttifysiikan monimaailmantulkinnan sanotaan suoraan juontuvan Leibnizin mahdollisia maailmoja käsittelevistä ajatuksista.[7][8]"
"KvanttigravitaatioJulian Barbour ja Lee Smolin ovat kehittäneet spekulatiivisen idean maksimaalisesta variaatiosta. Se pohjautuu Leibnizin ideaan, että universumi jossa asumme, on enemmän varioitu kuin mikään muu mahdollinen universumi (Monadologiassaan Leibniz postuloi, että universumi luotiin "suurimmalla mahdollisella variaatiolla, mutta suurimman mahdollisen järjestyksen kanssa").[9] Se vaatii paljon kehittelyä, mutta on hyvä valaisu Leibnizin ajattelun avaintekijöihin, jotka voisivat olla relevantteja kvanttigravitaatiossa.[10]"
"TaloustiedeLeibnizin ajattelua on sovellettu nykyaikaisessa taloustieteessä. Kenneth Arrow sekä Gérard Debreu tutkivat Leibnizin teorioita "mahdollisista luonnontiloista". Niiden avulla voidaan analyyttisesti tutkia epävarmuuden ekonomiaa. Toimintatapaa kutsutaan "tila-avaruus"-menetelmäksi ja se on uusklassisen talousteorian ja matemaattisen rahoitustieteen peruspilareita. Yksinkertaistettua varianttia kutsutaan "skenaarioanalyysiksi" ja se on sarja "mitä jos" -mahdollisuuksia, joita käytetään esim. paperitehtaan myynnin arvioimiseksi markkinatilanteiden vaihdellessa.[7]"
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.