Apua paikanpäällä

Ei ole mitään järkeä, että täällä laitetaan satoja miljoonia muutaman maahanmuuttajan auttamiseen. Iso osa autettavista ei ole ollut missään hädässä omassa maassaan. Perustelen asiaa sillä, että kyläilevät kotimaassaan kerran-pari vuodessa ja lähettävät rahaa sinne kuukausittain. Miten siis voi mennä maahan, jossa vainotaan tappamiseen asti? Nämä nykyisen menon puolustajien perustelut ovat aivan höpö höpö juttuja. Maahan tullaan maista, joissa ei tilanne ole lähelläkään pahinta.
Miksi ei siis näitäkin rahoja laiteta esimerkiksi Pakistaniin ja Haitiin, jossa miljoonat ihmiset ovat luonnonkatastrofirn jälkeen todellisessa pulassa. Pakistanin ja Haitin tilanne on todella kestämätön. Näillä rahoilla saisimme paljon aikaiseksi.
Afrikan pohjoisosa on ajautumassa kaaokseen. Miljoonat ovat lähteneet pakoon kodeistaan. Näinkö ne asiat ratkaistaan, pakenemalla? Välillä joudutaan hiukan taistelemaan oikeuksistaan. Ei maailmassa ole montakaan maata, joka ei olisi joskus joutunut tekemään näin. Niin mekin jouduimme. Silloin pakoon lähteneitä nimitettiin rintamakarkureiksi ja seuraukset tiedettiin ja tiedetään.
Apu pitääkin siirtää sinne, missä sitä ENITEN tarvitaan. Ihmiset jotka haluavat rakentaa omaa maataan ansaitsevat meidän kunnioituksemme ja apumme. Eivät raavaat nuoret miehet, jotka lähtevät ensimmäisenä pakooon helpon elämän perässä