Puhdasta Raamatun sanomaa. Jeesuksen aikana kreikankieliset juutalaiset käyttivät Septuagintaa. Se on kreikankielinen käännös Raamatun heprealaisista kirjoituksista. Varhaiskristityt osasivat taitavasti todistaa, että Jeesus oli Kristus, luvattu Messias. He käyttivät Septuagintaa niin tehokkaasti, että jotkut alkoivat pitää sitä " kristillisenä" käännöksenä. Sen seurauksena luopio juutalaiset ja luopio kristityt alkoivat tekemään raamattuun muutoksia. Näistä käännöksistä syntyi myöhempinä aikakausina Bibliat. Ensimmäinen näistä syntyi Kobergin painamana 1 osa 1475, toinen, kokonainen 1475. Alkuperäisiä Septuangeja oli kuitenkin säilynyt riittävän paljon raamatun painamiseksi. John Wycliffe aloitti tämän mittavan käännöstyön 1330 luvulla. Työ kesti parikymmentä vuotta. Katolista kirkkoa tämä ei ilahduttanut : " Maallikot pääsivät näin vertaamaan varhaiskristillisten opetusten yksinkertaisuutta aikansa katolilaisuuteen." Paavi Gregorius XI laati viisi käskykirjettä tuomitsemaan Wycliffen. Arkkipiispa uhkasi jokaista, joka lukisi sitä, kirkonkirouksella. Saarnaaja William Dyndale oli yksi joka painatti alkuperäisistä Septuangeista raamattua v. 1524. Tyndale joutui pakenemaan ja kirjoitukset salakuljetettiin Englantiin. Piispa määräsi Sir Thomas Moren hyökkäämään Tyndalea vastaan kirjoituksillaan. Syynä vainoon oli erityisesti se, että, Tyndale oli käyttänyt alkuperäistä sanaa a-ga-pe "rakkaudeksi" eikä armeliaisuudeksi eli hyväntekekeväisyydeksi. Tämä oli kirkolle vaarallinen ajatus, sillä armeliaisuuden ilmeinen väheksyminen saattaisi vähentää tuottoisia lahjoituksia, aneita ja testamenttilahjoituksia, joilla uskovia houkuteltiin silottamaan tietään taivaaseen." Tyndale kuristettin ja hänen ruumiinsa poltetiin roviolla lokakuussa 1536. Näistä käännöksistä on peräisin nykyinen kirkkoraamattumme 1933/38. Tällä hetkellä tämä on tarkimpia kirjoituksia alkuperäisestä Septuangista ja kaikista löytyneistä kirjoituksista joista osia säilytetään Manchesterissa (Papyrus Rylands Greek 457). Minulla on käytössä tämä kirkkoraamattu, koska pidän sitä kaikkein tarkimpana käännöksenä. Minulla on myös joukko Biblioita, vanhimmat 1700 luvulta. Olen kuitenkin tallettanut ne huolellisen tutkimisen jälkeen. epäraamatullisina teoksina varastoon. En pidä siitä että niihin on "pujahtanut" täysin harhaan johtavia käännöksiä. Ainoa asia mikä kirkkoraamatussani harmittaa on se, että, sieltä on poistettu Jumalan nimi, joka Septuangissa on ollut, ja jota Jeesus ja aikalaisensakin ovat käyttäneet. Hyvää viikon alkua kaikille, ja hyviä lukuhetkiä raamattunne parissa.
Paavit ja papisto eivät ole onnistuneet hävittämään
Dabne
366
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kerro vielä siitä kirkolliskokouksesta jossa jälleensyntymisoppi poistettiin raamatusta.
Kirkot olivat kriisissä 300-ja 500 luvuilla, mutta en ole mistään lukenut että siitä olisi keskusteltu. Jos taas olisi, niin silloin siitä olisi varmaankin jotain jäänyt seuraaville sukupolville. Alkuseurakunnassa on käsitelty jälleen-eli-uudelleensyntymis oppikysymystä mm. Jeesuksen toisen tulemisen yhteydessä. Jeesus sai opetusta munkeilta joissa oli omaksuttu sielunvaellusoppi, mutta sitä Jeesus ei siirtänyt apostoleilleen. Toinen oppi minkä Jeesus sai munkeilta oli A-ga-pe-oppi, jonka hän siirsi opetuslapsilleen ja nosti sen toiseksi tärkeimmäksi käskyksi. Itse luulen että kirkolliskokouksissa on käsitelty sielunvaellusoppia koska silloin ja vieläkin jotkut uskovat että ihmisellä on erillinen sielu. Joten siihen ei ole tarvinnut tehdä muutoksia. Itse en usko että ihmisellä on erillinen sielu, vaan ihminen on kokonaisuus, elävä sielu.
se kun on poistettu niin tehokkaasti raamatusta niin eihän siityä sitten mitään tiedetä.
Se Konstantinopolin kokous 535 v jkr julisti myös kerettiläiseksi opiksi sen että sielu on ennen lihaantumista jo olemassa.
Itse uskon että meillä kaikilla on sielu,kuolematon minämme, joka asuu tässä liharuumiissa, tai sanottakoon vaikka "ratsussamme".