Niin, siinäpä hyvä kysymys johon en itsekään tiedä vastausta. Olen nyt asunut ulkomailla yli vuoden au pairina työskennellen ja nähnyt ja kokenut lukuisia asioita, joita en Suomessa ikinä olisi kokenut. Tavannut uusia ihmisiä, saanut pari todella hyvää ystävää ja tuhansia muistoja. Täällä olen ollut melko onnellinen. Mutta nyt olisi aika päättää, mitä tehdä ja mihin mennä. Suomeen ei ole mitään vetoa ainakaan pidemmäksi aikaa, en keksi Suomesta yhtäkään paikkakuntaa jossa haluaisin tällä hetkellä asua. Tästä syystä en haluaisi opiskelemaan, koska se tarkoittaa yhteen paikkaan jumittumista ainakin neljäksi vuodeksi. Mutta miten musta tuntuu että muiden ihmisten mielestä pitäisi vaan opiskella ja tietää mitä haluaa ja hakea kunnon töitä ja asettua aloilleen? Onko se niin huono vaihtoehto olla ilman päämäärää ja oleskella ulkomailla tai miettiä koko ajan mihin maahan seuraavaksi voisi lähteä? Suurin osa muista ikätovereista on vakiintuneessa suhteessa, perustanut perheen tai vakituisessa työpaikassa tai opiskelee. Mutta jos en halua asettua aloilleen, niin pitääkö minun? Vaihtoehtoja on satoja, ja maailmassa on satoja maita mihin voisi lähteä keräämään kokemuksia. Suomi on hyvä paikka asua, mutta maailmassa on muutakin. Miten se vaan tuntuu niin vaikealta päättää, mitä tekisi?
Mitä tehdä elämälle?
Donna G.
3327
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
no turku ainakin on ihan hyvä paikka. muuta sinne.
"Tästä syystä en haluaisi opiskelemaan, koska se tarkoittaa yhteen paikkaan jumittumista ainakin neljäksi vuodeksi."
??
Olen hitosti opiskellut mutta en missään yli vuotta kerralla.
Hyvin onnistuu.
ei mitän