Miten te helluntailaiset käsitätte sanan "armo"?
Armo
jokuvain_38
778
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
armo on asia,jota EI ANSAITA....en ole hellu
Hei l-h.
"armo on asia, jota EI ANSAITA"....
Anteeksi, mutta en ymmärtänyt vastaustasi.
Selventäisikö Room 4:4-5
Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta,
mutta joka ei töitä tee,
vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman,
sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi.
Kyllä, kiitosta vaan.
Tuossa ehkä selitys helluntailaisten tavalle, miten he tapaavat jakaa seurakuntalaiset ns.vuohiin, ja lampaisiin.
room:15:14-15
Veljeni, minä kyllä olen varma teistä, että te jo ilmankin olette täynnä hyvyyttä ja kaikkinaista tietoa, niin että myös kykenette neuvomaan toinen toistanne.
Kuitenkin olen paikka paikoin jotenkin rohkeasti teille kirjoittanut, uudestaan muistuttaakseni teille näitä asioita, sen armon kautta, jonka Jumala on minulle antanut.
Kuvaa ehkä hyvin armoa käytännössä .
Tuossa kohden Paavali ilmeisesti tarkoittaa armolla, jonka on Jumalalta saanut, apostolin virkaansa, jolla valtuudella hän on sitten rohkeastikin kirjoittanut Roomalaisille. Apostolin virka kun tulee vastaan luvussa 1 Kor 12, jossa Paavali opettaa armolahjoista.
Eli meidät luetaan vanhurskaiksi Kristuksen tähden yksin Jumalan armosta. Tällaisen suosion Jumala meille antaa Kristuksen tähden.
Ja sitten Jumala antaa vielä armolahjoja voidaksemme toisiamme palvella.
Ja ainakin Paavali koki kovasti vastuulliseksi sen, että hän oli saanut osakseen oikein apostolin viran. Ja sanoi, "voi minua, jos en evankeliumia julista". Mutta hän saattoi myös sanoa, ettei Jumalan armo hänen kohdallaan ole ollut turha, "vaan enemmän kuin he kaikki minä olen työtä tehnyt, en kuitenkaan minä, vaan Jumalan armo, joka on minun kanssani".
En oikein ehkä ymmärtänyt, mitä tarkoitit, kun kirjoitit vuohista ja lampaista.
Olisiko ehkä jotain sellaista, että vuohet seisovat korokkeella, ja lampaat makaavat maassa ja määkivät. Selventäisitkö, mitä oli sydämelläsi.
En ole helluntailainen, mutta vastaan.
Armo on totinen armo. Laupeuskin on osa armoa. Muistatte laupiaan samarialaisen. Tämä pysähtyi ja armahti sitä miestä joka haavoitettuna makasi tien ohessa. Hän vuodatti hänen haavoihinsa viiniä ja öljyä. Mutta vaikka hän teki niin, kuitenkaan tuo mukiloitu mies ei pystynyt itseänsä auttamaan. Hän alisi kuollut siihen, jos samarialainen olisi lähtenyt. Mutta nyt sen lisäksi, että hän armahti tuota miestä, niin hän oli myös laupias häntä kohtaan. Hän nosti miehen juhtansa selkään, vei majataloon ja maksoi ylöspidon.
Hyvä kuvaus Jeesuksesta. "Laupias ja armahtavainen Hän on"
Kuvittele itsesi sen tienohessa makaavan miehen tilalle, täysin avuttomaksi.
Ja kuvittele, että laupias samarialainen on Jeesus. Ehkä jotain avautuu armosta.
Joskus vaan tuntuu siltä että karismaattisfundamentalistiset vimpulat ensin tenttaavat siltä haavoitetulta että uskotkos just näin ja noin ja jos et usko niin jää sit siihen...