"Tällä palstalla on monta kertaa huomautettu, että yli 50 % helsinkiläisistä elää yksin ja arvatenkin melkoinen osa elämän kovien tosiasioiden sanelemassa selibaatissa. Jopa luterilaisten piispatar on naimaton. Mutta katolisten pappien selibaatti se on vain "käsittämätöntä" ja "kummallista"! He ovat sentään valinneet selibaatin vapaaehtoisesti ja Jumalan antamana kutsumuksena. Ikäänkuin jokaisen valintoja pitäisi kunnioittaa, mutta katolisten pappien ei." (nimim. L.-M. toisessa keskustelussa).
Meidän katolilaisten on ryhdyttävä rohkeammin tukemaan pappisselibaattia! Sen arvo on kirkollemme todella suuri, sillä muuten pappimme olisivat helposti pelkkiä luterilaisten leipäpastoreiden kaltaisia virkamiehiä, joiden ensimmäinen huolenaihe on perheen toimentulo. Ei kiitos!
Idän katolisissa kirkoissa on perheellisiä pappeja, mutta länteen se malli ei sovellu. Me länsimaalaiset ihmiset olemme sen verran erilaisia. Pian täällä puhuttaisiin sitten pappien perheongelmista ja avioeroista. Ei kiitos!
Maailmassa on sellaiset puolimiljoonaa pappia. On selvää, että siinä joukossa on myös sellaisia, jotka ovat epäonnistuneet selibaatissa. Mutta kuinka moni avioliitoista epäonnistuu? Täällä Suomessa tilastojen mukaan jo yli puolet! Ja samat tilastot osoittavat, että pedofilia ja muut perversiot ovat paremminkin yleisempiä avioliitossa elävien kuin selibaattiin sitoutuneiden keskuudessa.
Katolilaiset, tukekaamme rohkeammin pappisselibaattia Jumalan antamana lahjana!
Meidän katolilaisten on ryhdyttävä rohkeammin tukemaan pappisselibaattia! Sen arvo on kirkollemme todella suuri, sillä muuten pappimme olisivat helposti pelkkiä luterilaisten leipäpastoreiden kaltaisia virkamiehiä, joiden ensimmäinen huolenaihe on perheen toimentulo. Ei kiitos!
Idän katolisissa kirkoissa on perheellisiä pappeja, mutta länteen se malli ei sovellu. Me länsimaalaiset ihmiset olemme sen verran erilaisia. Pian täällä puhuttaisiin sitten pappien perheongelmista ja avioeroista. Ei kiitos!
Maailmassa on sellaiset puolimiljoonaa pappia. On selvää, että siinä joukossa on myös sellaisia, jotka ovat epäonnistuneet selibaatissa. Mutta kuinka moni avioliitoista epäonnistuu? Täällä Suomessa tilastojen mukaan jo yli puolet! Ja samat tilastot osoittavat, että pedofilia ja muut perversiot ovat paremminkin yleisempiä avioliitossa elävien kuin selibaattiin sitoutuneiden keskuudessa.
Katolilaiset, tukekaamme rohkeammin pappisselibaattia Jumalan antamana lahjana!
Vastaukset 29
Vanhimmat
Olet oikeassa. Minä ainakin olen ylpeä siitä, että pappimme ovat korkeasti koulutettuja eivätkä he ole mitään leipäpastoreita.
Ihmettelen sitä, että joku yleensä käyttää sanaa "leipäpastori" ja luulee, että joku opiskelee teologiaa, valmistuu papiksi ja hoitaa virkaansa pelkästään ansaitsemismielessä, kun tällainen pelkästään palkkaa ajatteleva voisi valmistua paljon lyhyemmässä ajassa esim. ekonomiksi ja viikonloputkin olisivat vapaat. En usko siihen, että minkään kirkon pappi tekee työtään vain ansaitsemismielessä. Raamatun mukaan papin ei pitäisi elää selibaatissa, vaan hänellä tulisi olla perhe, josta hän pitää hyvää huolta. Noin oli myös katolisessa kirkossa aina vuoteen 1074 asti, jolloin Clunyn uudistusliike saattoi selibaatin voimaan. Ihmetyttää se, miksi katolisen kirkon käytäntöjä muutettiin tuolloin Clunyn uudistuslikkeen takia Raamatun sanan vastaiseksi.
"Raamatun mukaan papin ei pitäisi elää selibaatissa, vaan hänellä tulisi olla perhe, josta hän pitää hyvää huolta. Noin oli myös katolisessa kirkossa aina vuoteen 1074 asti, jolloin Clunyn uudistusliike saattoi selibaatin voimaan. Ihmetyttää se, miksi katolisen kirkon käytäntöjä muutettiin tuolloin Clunyn uudistuslikkeen takia Raamatun sanan vastaiseksi."
Miksi toistat tätä väärää väitettä, että Raamatun mukaan papin tulisi olla naimisissa. Lue:
Matt 19:11-12 (Jeesuksen sanat)
1. Kor. 7:7-8 (Paavalin käsitys selibaatista)
Kun Paavali toisaalla sanoo, että seurakunnan pään tulee olla yhden vaimon mies, hän on hyväksynyt sen myönnytyksen, että k a i k k i eivät pysty "olemaan kuin hän". Papillakin voi olla vaimo, mutta vain y k s i.
Miten sinä selität sen raamatulliseksi sen, että luterilainen pappi voi erota ja mennä uudelleen naimisiin edellisen vaimon eläessä? Eikö hän ole silloin kahden vaimon mies? Miten hän sen puoleen voi mennä naimisiin edes leskenä (naimisissa olevat ortodoksipapit eivät mene leskeydyttyäänkään uudelleen naimisiin, he ovat oikeasti yhden vaimon miehiä)?
Ja jatkoksihan voi tietysti kysyä muitakin kysymyksiä:
Miten nainen voi olla luterilainen pappi?
Miten miehen kanssa sukupuolisuhteessa elävä mies voi olla luterilainen pappi?
Eikö tässä ole mitään epäraamatullista, jos katolisessa selibaattivaatimuksessa sinun mielestäsi on?
"Raamatun mukaan papin ei pitäisi elää selibaatissa, vaan hänellä tulisi olla perhe, josta hän pitää hyvää huolta."
Raamatun mukaan papin pitäisi myös olla mies.
No miksi sitten oma piispasi Irja Askola on naimaton nainen, jolla EI OLE perhettä? Ettekö te luterilaiset olekaan enää "raamatullisia"?
Etkö huomannut, mitä ajoin takaa? Sitä, että missään kirkossa ei noudateta kirjaimellisesti Raamattua tuossa asiassa. Yhdessä kristillisessä kirkossa papit eivät nimenomaan saa olla perheellisliä, vaan heidän tulee elää selibaatissa, toisessa kirkossa piispat eivät saa olla perheellisiä, kolmannessa kirkossa myös naiset voivat opiskella yliopistossa teologiaa ja valmistua papeiksi. En minä syytä mitään kirkkoa, vaan totesin vain tuon asian. Minä nimenomaan hyväksyn ilman muuta kullekin kirkolle sen oman käytännön tuossa asiassa. Niin että riläks, riläks!
Samalla kun me tuemme seurakuntapappien selibaattia, meidän tulee myös tähdentää sitä, että selibaatista huolimatta seksuaalisuutta ei saa koskaan kanavoida lapsia tai nuoria seksuaalisesti hyväksi käyttämällä. Meidän tulee olla itsekin aivan varmoja siitä, että tällainen menettely ei ole sallittua edes roomalaiskatolisessa kirkossa, vaan se on aina hyvin tuomittavaa.
Meidän tulee rohkaista jokaista selibaatissaan kärsivää pappia joko eroamaan pappeudestaan tai sitten solmimaan visusti salassa pidetyn seksisuhteen jonkun aikauisen kanssa. Yleensähän pappien seksikumppanit ovat miehiä, usein vielä papistoon kuuluvia, mutta erityisen tärkeää on että tällaisena selibaatin aikaisena seksikumppanina ei käytetä papiksi opiskelevia, jotka saattavat joutua suostumaan hyväksikäyttöön pelkästään varmistaakseen etenemisensä pappisuralla.
On toki myös pappeja, joilla on salassa pidetty vaimo ja perhe, ja esimerkiksi Britanniassa roomalaiskatolisten selibaattipappien vaimoilla on jopa oma yhdistyksensäkin.
"Yleensähän pappien seksikumppanit ovat miehiä."
Pelkkää puppua. Täällä Suomessa muutama pappi on vuosien varrella luopunut pappeudesta. Kukaan heistä ei ole tehnyt sitä muusta syystä kuin mennäkseen naimisiin - naisen kanssa.
On suorastaan järkyttävää millaisia valheita yrität levittää muille ilmeisen sairaasta mielikuvituksestasi. Tuloksetta.
Toki me emme voi tarkastella koko roomalaiskatolista kirkkoa vain Suomen piskuisen Kirkon ilmiöitä seuraamalla, siksi meidän tulee olla tietoisia laajemista asiayhteyksistä, mitä roomalaiskatolisessa maailmassa on tapahtumassa. Sain nyt sellaisen käsityksen, että suomalaiset katolilaiset olisivat hyvin käpertyneitä omaan pieneen impivaaraansa eivätkä he tiedä suuren maailman aisoista yhtään mitään. Itse olen sitä mieltä, että noin tietämättömänä ei pitäisi sitten lähteä mitään keskustelujakaan kommentoimaan.
Unohtui tuossa varsinainen asia, kun jouduin aivan aluksi ihmettelemään suurta tietämättömyyden määrää.
Nimenomaan Yhdysvaltojen roomalaiskatolisen papiston keskuudessa tehdyt tutkimukset hiv-viruksen aiheuttamista immuunipuutosoireista ja kuolemantapauksistakin osoittavat, että tartunnat on saatu melko vakituisissa seksisuhteissa, joita on ollut papiston keskuudessa heidän omaksuman tavan mukaan. Hiv-tartuntoihin liittyvä voimakas stigma on myös Yhdysvalloissa aiheuttanut hyvin myöhäisen hoitoon hakeutumisen erityisesti roomalaiskatolisen papiston keskuudessa, ja siksi myös tartunnat ovat ehtineet kehittyä pitkälle ennen hoidon aloittamista.
Näihin tartuntoihin liittyvät ongelmat on nykyisin tiedostettu ja niistä pitäisi valistaa papistoa kaikkialla roomalaiskatolisessa maailmassa. Myös tietoa on saatavissa, sillä monia tapauksia on dokumentoitu hyvin huolellisesti. Yhdysvalloissa aidsiin kuolleiden pappien joukossa on myös piispoja.
Etsivä voi löytää oikeaa tietoa, eikä kenenkään tarvitse turvautua pelkkiin olettamuksiin.
Tuollaisia "tietoja" voi lukea lähinnä jostakin Vartiotornista. Se taitaa muutenkin olla "tietojesi" lähde.
Tässä vähän linkkejä aivan aluksi, toivottavasti teillä on kielitaitoa asian selvittämiseen.
http://www.actupny.org/YELL/catholicpriests.html
http://www.libchrist.com/other/homosexual/catholicpriestsAIDS.html
http://www.catholicculture.org/news/features/index.cfm?recnum=20565
Ja vielä tietoa niistä pappien heteroseksuaalisista suhteistakin, tässä vain yksi linkki, jossa on aika monipuolinen selvitys asiasta. Tällä pääsee hyvin alkuun tässä asiassa, jota niin monet eivät ole tienneet edes olevan olemassa. Mutta älykäs ihminen pystyy löytämään itsekin tietoa, ei hänen tarvitse jokaista asiaa aina kysyä muilta. sinisilmäisyyshän on suomalainen luterilainen perusominaisuus.
http://www.eurekaencyclopedia.com/index.php/Category:Catholic_Heterosexual_Issue
Vartiotorni on Jehovan todiistajien lehti. En tunne sitä lainkaan, mutta luulisin, että siinä ei kerrota katolilaisuudesta tai katolilaisista vaan Jehovan toidistajista ja heidän uskostaan.
Tiedoksi vain: Vartiotorni on täynnä katolisvastaista skeidaa. Samaa, mitä muuan nimimerkki yrittää levittää tällä palstalla. Siinä onnistumatta.
Voiko tämä pitää aivan oikeasti paikkansa, että suomalaiset katolilaiset lukevat säännöllisesti Jehovan todistajien Vartiotorni-lehteä? Miten sellainen tapa on voinut päästä yleistymään? Onko katolilaisten identiteetti niin epävarmalla pohjalla?
Ainakin meidän talossa pidetään katuovet ja portti lukittuina juuri Jehovan todistajien ja muun epämääräisen porukan sisään pääsyn estämiseksi. Itse olen vielä korostanut heille, ettei meidän ovikelloa pidä koskaan tulla soittamaan, jos he joskus ovat vahingossa onnistuneet sisälle pääsemään.
Selibaatista on kirjoitettu monia mielenkiintoisia artikkeleita, joissa selvitellään nimenomaan roomalaiskatolisen kirkon käytäntöjä ja perinteitä suuremmissa maissa, joiden elämästä suomalaiset käännynnäiskatolilaiset eivät voi juuri mitään tietääkään.
Ongelmaksi muodostuu monien katolilaisten kielitaidon puute, vaikka sekin vaikuttaa aika ihmeelliseltä puutteeltä enää nykyaikana. Mieleeni onkin tullut, että Katolilainen tiedotuskeskus tai vastaava olemassa oleva järjestelmä voisi tiedottaa näistä asioista suomalaisille katolilaisille ja käännättää tärkeimpiä artikkeleita omille nettisivuilleen luettavaksi. Tällä tavalla voitaisiin torjua sitä suunnattoman yleistä sinisilmäisyyttä, mikä vallitsee vielä nykyaikanakin katolilaisten keskuudessa.
Tässä teille taas kiinnostava artikkeli luettavaksi
http://www.rcf.org/docs/celibacy.htm
Tämä linkki esittelee selibaatissa elävien pappien rakkauskertomuksia.
Se perustuu Jane Andersonin kirjoittamaan kirjaan:
PRIESTS IN LOVE: ROMAN CATHOUC CLERGY AND THEIR INTIMATE FRIENDSHIPS By Jane Anderson The Continuum International Publishing Group, 215 pages, $24.95
http://findarticles.com/p/articles/mi_m1141/is_29_41/ai_n13786158/?tag=content;col1
Kirjasta tarkemmin sivustossa
http://books.google.fi/books?id=OdVhrJvUXx4C&printsec=frontcover&dq=priests in love Anderson&source=bl&ots=dctS4mQlCy&sig=kz9Iy-zmK1_jVsqq8kxZqvbXpI0&hl=fi&ei=PNd4TYiQJY6hOqK96K4H&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=1&ved=0CBcQ6AEwAA#v=onepage&q&f=false
Suorastaan huvittavaa. Mikään antamistasi linkeistä ei ole tieteellinen tutkimus, vaan kaikki edustavat sellaista loanheittoa-katoliselle-kirkolle -ideologiaa, jonka sivuja netti on täynnä. Kaiken parissa sinäkin kulutat aikaasi. Säälittää.
On todella merkille pantavaa, että täällä ei ole myöskään katolilaisia keskustelijoita, joilla olisi minkäänlaisia valmiuksia lukea ja omaksua mitään tieteellisiä tutkimuksia. Ajatelkaa nyt itsekin omaa koulutustasoanne, sehän ilmenee jo monien kirjoittajien epämääräisessä oikeinkirjoituksessa. Tämäntyyppiset asiat ovat usein keskustelun varassa, mutta myös keskustelu puuttuu suomalaisten katolilaisten käytännöstä. Miten nyt tutkittaisiin tieteellisesti asiaa, joka on hyvin suurten tabujen takana.
Mitä loan heittoa te nyt näette, sehän saattaa olla vain omaa likaista mielikuvitustanne. Sen sijaan pappeudesta ja selibaatin ongelmista on paljon kirjoitettu, ja näihin kirjoituksiin kannattaisi perehtyä kiihkottomasti kaikessa rauhassa. En voi mitenkään suositella jehovantodistajien julkaisemia juttuja, joita jo joku katolilainen täällä ehti tuoda esille. Ihmettelen suuresti tosiaan keskustelunne tasoa.
Tuskinpa roomalaiskatolisen kirkon selibaatti on niin heikoissa kantimissa, ettei siitä voi mitenkään edes keskustella.
Tilastojen mukaan suurin osa naimisissa olevista epäonnistuu avioliitossa. Yli puolet avioliitoista päättyy maassamme avioeroon. Sitä ennen tuloksena on riitoja, perheväkivaltaa, alkoholismia, sortoa, pettämisiä, uskottomuutta, rakkaudettomuuta ja kaikkea muuta taivaan ja maan väliltä.
Sinun "logiikkasi" mukaan avioliitto tulisi siis kieltää.
Olisi hyvä, jos ette miettisi ollenkaan minun ajatteluni logiikkaa, sehän ei ole tässä yhteydessä varsinainen keskustelun aihe. Tämä keskustelu pitäisi ymmärtää rajata roomalaiskatolisen kirkon pappien selibaattiin ja siihen liittyviin ilmiöihin, joita ei ilmeisesti kovinkaan paljon ymmärretä. Maallikoiden avioliiton vaikeudet eivät ole verrannollisia selibaatissa elävän papin elämään, eikä varsinkaan sellaisissa tapauksissa, että selibaatissa elävä pappi tasapainottelee sekä pappeutensa että oman rakkaussuhteensa kanssa.
trevsacxtdsmmtqzflgi
Arvoisa nimimerkki !
Voin vakuuttaa, että on täällä akateemisesti koulutettuja katolisia. Kuulostaa hyvin ennakkoluuloiselta ajatella, että ei olisi.
Ei ole kyse, siitä, että emme kykenisi lukemaan kaikenlaisia artikkeleita. Minä vaan en halua lukea kaikkea saastaa, riittää se, mitä on tarjolla tavallisissa lehdissä, vaikka ulkomaalaisissakin.
Katolilaisille uskoville siveys on vielä sana, jolla on merkitystä käytännön elämässä, valinnoissamme. Yli miljardin ihmisen joukkoon mahtuu aina jokin susikin. Siitä huolimatta emme aio madaltaa rimaa ja poistaa seksuaalielämän syntejä syntiluettelosta.
Tässä kirkossa saarnataan vielä kääntymystä ja parannusta.
Aivan niin, mutta siitä akateemisuudesta huolimatta kannattaa aina myös kerrata perusasioita. Otetaanpa nyt ensin kertauksena esimerkiksi perusasia, että akateemisenkin koulutuksen saanut roomalaiskatolisen kirkon jäsen on oikeasti katolilainen, eikä siis katolinen.
Toisaalta mielestäni on aivan turha korostaa maailman yli miljardin katolilaisen painoarvoa, kun suomalainen seurakunta on aivan pikkuruinen ja oppimaton porukka, jonka jäsenistä useimmat eivät edes tiedä, että piispaa pitäisi aina kunnioittaa.
Tämä on tavanomainen keskustelupalsta, jossa voi nimettömänä tai nimimerkin takaa (käytännössä sama asia) sanoa ihan mitä vaan, joten oman akateemisuuden todistelu on tarpeetonta ja typerää. Sitä varten tämä keskustelupalsta ei ole. Olemattomiin kirjoitus-tai termivirheisiin takertuminen on myös tarpeetonta - sivistynyt henkilö sitä ei tekisi, oli sitten akateemista koulutusta tai ei. Katolisen kirkon jäsentä voi sanoa muuten ihan yhtä hyvin katolilaiseksi kuin katoliseksikin. Jälkimmäinen on pelkästään adjektiivi ja ihmisiä voi kuvata adjektiiveilla.
"Katolilaisille uskoville siveys on vielä sana, jolla on merkitystä käytännön elämässä, valinnoissamme. Yli miljardin ihmisen joukkoon mahtuu aina jokin susikin. Siitä huolimatta emme aio madaltaa rimaa ja poistaa seksuaalielämän syntejä syntiluettelosta."
Olet täysin oikeassa. Minäkin ihmettelen monta kertaa miksi joillekin katolisen kirkon moraaliopetus on silmätikku. Heidän mukaansa he itse saavat kyllä elää miten huvittaa, mutta he eivät soisi samaa meille. Me katolilaiset tahdomme elää kirkkomme opetuksen mukaan, vaikka syntisiä olemmekin ja joudumme ripittäytymään.
"Heidän mukaansa he itse saavat kyllä elää miten huvittaa, mutta he eivät soisi samaa meille. Me katolilaiset tahdomme elää kirkkomme opetuksen mukaan, vaikka syntisiä olemmekin ja joudumme ripittäytymään."
Olen samaa mieltä. Hyvin kirjoitettu!
Kiitos! Joskus on mukavaa saada myönteistäkin palautetta. Ikävä kyllä monta kertaa ne, jotka itse vannovat suvaitsevaisuuden ja avoimuuden nimeen, ovat kaikkea muuta kuin suvaitsevaisia ja avoimia toisia kohtaan. Selibaatti on kirkollemme todellinen rikkaus ja luulen, että tästä asiasta ovat kaikki uskovat katolilaiset samaa mieltä niin idässä kuin lännessä. Muutenhan koko luostarilaitosta ei olisi.
Uniaatti-ortodoksina voin vahvistaa, että idän kirkoissa selibaatti on erittäin suuressa arvossa, vaikka suurin osa papistosta on naimisissa. Muun muassa kaikki piispat valitaan vain selibaatti-pappien joukosta, mieluiten munkeista.
1 Tim 3:1 Varma on tämä sana: jos joku pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan, niin hän haluaa jaloon toimeen. Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla nuhteeton, yhden vaimon mies, raitis, maltillinen, säädyllinen, vieraanvarainen, taitava opettamaan, ei juomari, ei tappelija, vaan lempeä, ei riitaisa, ei rahanahne, vaan sellainen, joka oman kotinsa hyvin hallitsee ja kaikella kunniallisuudella pitää lapsensa kuuliaisina; sillä jos joku ei osaa hallita omaa kotiansa, kuinka hän voi pitää huolta Jumalan seurakunnasta? ... Seurakuntapalvelija olkoon yhden vaimon mies, lapsensa ja kotinsa hyvin hallitseva.