Kun ihmisellä on heikko itsetunto, hän pyrkii johonkin yhteisöön jossa tuntee olonsa sitten vahvemmaksi, se voi olla uskonlahko, veneseura, kulttuurillinen yhteisö tai vaikka moottoripyöräkerho. Siksi yleensä ihminen ei hurahda uskoonkaan silloin, kun menee hyvin.
Olen tätä oikeasti seurannut, ja todennut että kaikkein itsevarmimmat tuttavani eivät kuulu mihinkään kerhoon, liittoon tai uskonnolliseen ryhmittymään.
Jokainen saa tietysti kuulua mihin haluaa, mutta mihinkään kuulumista ei saa tuputtaa.
Jos itse uskoisin jumalaan, en siltikään tarvitsisi siihen mitään ev.lut. ortodoksi tai mitään muutakaan uskon kerhoa.
Olen tätä oikeasti seurannut, ja todennut että kaikkein itsevarmimmat tuttavani eivät kuulu mihinkään kerhoon, liittoon tai uskonnolliseen ryhmittymään.
Jokainen saa tietysti kuulua mihin haluaa, mutta mihinkään kuulumista ei saa tuputtaa.
Jos itse uskoisin jumalaan, en siltikään tarvitsisi siihen mitään ev.lut. ortodoksi tai mitään muutakaan uskon kerhoa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vahvaa voi näytellä, vaikka olisi mieleltään oikeasti heikko, sellaiset vetävät pelkkää roolia, kunnes he sairastuvat omaan ylivahvuuteensa. Kun he eivät kuuntele oikeita tunteita ja omaatuntoaan, heille tulee helpommin ruumiillisia ja psyykkisiä sairauksia, ja on erittäin paha olla.
Ihmisellä on oikeus uskoa, ja oikeus mennä mihin seurakuntaan tai mihin muuhun evankeliumia julistavaan tilaisuuteen itse haluaa, eikä heidän tarvitse kysellä lupia siihen teeskentelijöiltä, eikä itserakkailta ateisteiltakaan jotka eivät vain itse omista sellaista asiaa kuin usko.
No mehän ollaan näköjään hyvin pitkälti samaa mieltä.
Tosin hyvää itsetuntoa ei kukaan pysty ainakaan kauaa näyttelemään, jos ei sitä ole.
Omatunto voi olla hyvinkin vahva ihmisellä, vaikkei uskovainen olisikaan, ehkä jopa suvaitsevaisempi asenne kaikkea erilaistakin kohtaan.
Jokainen saa uskoa mihin haluaa, jos siitä tulee turvallinen olo, niin hyvä, olipa se sitten jumala tai vaikka joulupukki. Saa tosin olla uskomattakin.
Itserakkaitako on siis ateistit, millähän ajatusmallilla uskonnollinen näkemys määrää ihmisen luonteen? Vai tarkoitatko, että vaikka olisi kuinka rakastava ja huolellinen, ei se ole oikeaa rakkautta, ainoastaan jumalan rakastaminen on?
Jotenkin sun kirjotukses toi sellasen tunteen, että vain uskovaiset on kunnon ihmisiä. Aika ahdasmielisen kasvatuksen olet tainnut saada.