Ei se kannata

provoilija, lintsari joka on potkittu töistä ja nyt purkaa sappeaan viljelijöihin ei anna aihetta enempään..

Se on sitä normaalia yritystoimintaa, nykyaikana melkein joka yritys joutuu jossakin vaiheessa ottamaan velkaa, mikäli meinaa kasvaa ja jos ei kasva, niin loppu tulee joskus.

Maajussit ei aina oikein tajua, että oikeasti ne on yrittäjiä, eikä palkansaajia.

näin se menee kirjoitti:

Se on sitä normaalia yritystoimintaa, nykyaikana melkein joka yritys joutuu jossakin vaiheessa ottamaan velkaa, mikäli meinaa kasvaa ja jos ei kasva, niin loppu tulee joskus.

Maajussit ei aina oikein tajua, että oikeasti ne on yrittäjiä, eikä palkansaajia.

Lue lisää

luetaan yrittäjiksi silloin kun se on viljelijälle epäedullista ja palkansaajiin verrattaviin tulonsaajiin silloin kun se on viljelijälle epäedullista..

Meikäläiselläkin on se käsitys, että maitotilat ovat tässä maassa erityisessä suosiossa mitä tulee kannattavuuteen ja maataloustukiin, erityisesti C-alueella ja siitä pohjoiseen. Jos vertaa maidon tuottajahintoja tukia muuhun eurooppaan, ja tekee vastaavan vertailun viljan, sianlihan tms suhteen, niin voi todeta että kyllä maitotiloilla kuitenkin pyyhkii aika hyvin. Eli olen täysin samaa mieltä ex-sähkärin kanssa, maitotiloilla ei ole mitään syytä valittaa, erittäin kannattavaa bisnestä se on. Valtiokin vielä maksaa suuren osan rakennuskustannuksista ja hankinnoista investointitukina.

sähkäri oikeessa kirjoitti:

Meikäläiselläkin on se käsitys, että maitotilat ovat tässä maassa erityisessä suosiossa mitä tulee kannattavuuteen ja maataloustukiin, erityisesti C-alueella ja siitä pohjoiseen. Jos vertaa maidon tuottajahintoja tukia muuhun eurooppaan, ja tekee vastaavan vertailun viljan, sianlihan tms suhteen, niin voi todeta että kyllä maitotiloilla kuitenkin pyyhkii aika hyvin. Eli olen täysin samaa mieltä ex-sähkärin kanssa, maitotiloilla ei ole mitään syytä valittaa, erittäin kannattavaa bisnestä se on. Valtiokin vielä maksaa suuren osan rakennuskustannuksista ja hankinnoista investointitukina.

Lue lisää

perustu tietoon, maidontuotanto on täysin kannattamatonta tällä hetkellä, tuottajahinta sama kuin EU:hun liityttäessä ja kulut nousseet rajusti.

Käsityksesi ei kirjoitti:

perustu tietoon, maidontuotanto on täysin kannattamatonta tällä hetkellä, tuottajahinta sama kuin EU:hun liityttäessä ja kulut nousseet rajusti.

Maidossa on ollut koko EU-ajan EUn korkein tuottajahinta

http://www.milkprices.nl/Reports/MPV_REPORT_2009.pdf

ja lisäksi EUn korkeimmat tuet varsinkin C-alueella. Jossakin on jotakin vikaa jos ei kannata? Olisko peiliin katsomisen paikka?

Kyllähän se tietysti kannattaa, jos et laske työtunteja ja olet saanut tilan koneineen ja rakennuksineen ilmaiseksi. Mutta pian huomaat, että joudut hankkimaan koneita ja rakennuksetkaan eivät ole ikuisia. Silloin nyt itsellesi jäävä palkka menee niihin.
Vanhat omakotilalot ovat tietysti käytännössä ilmaisia haja-asutusalueella. Mutta sitä ne ovat myös vaikka sähkömiehille, jos haluaa siellä asua. Ilmaisuudessa on tietysti kaksi puolta: jos sitten vastaavasti haluat muuttaa pois, niin et sitten saakaan siitä mitään, hyvä jos edes saat kaupaksi.
Työssä viihtyminen on tärkeä osa elämänlaatua. Aloittaja on selvästi tehnyt aikoinaan väärän ammatinvalinnan. Onneksi hänellä on ollut tilaisuus nyt korjata asia.

Maidossa... kirjoitti:

Maidossa on ollut koko EU-ajan EUn korkein tuottajahinta

http://www.milkprices.nl/Reports/MPV_REPORT_2009.pdf

ja lisäksi EUn korkeimmat tuet varsinkin C-alueella. Jossakin on jotakin vikaa jos ei kannata? Olisko peiliin katsomisen paikka?

Lue lisää

korkein tuottajahinta, Ruotsissa on nytkin korkeampi ja mitä tuotantotukia meillä on mitä muualla ei olisi..

Valehtelet ei ole kirjoitti:

korkein tuottajahinta, Ruotsissa on nytkin korkeampi ja mitä tuotantotukia meillä on mitä muualla ei olisi..

muissa maissa ei makseta tuotatotukia maidolle tooson kuin suomessa. Ab alueella tuki mitätön 3,1s/litra kuntaas jo c1 alueella lähes 9s/litra. Kuinka edes viitsit väittää vaataan. Tuo 8,8s/l tekee jo tuollaisella 500000kg voodessa tuottavalla tilalla noin 44000euroa eli lähes 30000 euroa enemmän kuin ab alueella. Se ab alueen 126 euron lehmätuki ei tasoita tilannetta käytännöllisesti katsoen yhtään. Se tekee vain pikkuisen reilu 7500euroa vuodessa, eli c alueen hyväksi jää edelleen reilu 22000 euroa vuodessa.

Olet häpeämätön c alueen iilimato.

Totuus esiin kirjoitti:

muissa maissa ei makseta tuotatotukia maidolle tooson kuin suomessa. Ab alueella tuki mitätön 3,1s/litra kuntaas jo c1 alueella lähes 9s/litra. Kuinka edes viitsit väittää vaataan. Tuo 8,8s/l tekee jo tuollaisella 500000kg voodessa tuottavalla tilalla noin 44000euroa eli lähes 30000 euroa enemmän kuin ab alueella. Se ab alueen 126 euron lehmätuki ei tasoita tilannetta käytännöllisesti katsoen yhtään. Se tekee vain pikkuisen reilu 7500euroa vuodessa, eli c alueen hyväksi jää edelleen reilu 22000 euroa vuodessa.

Olet häpeämätön c alueen iilimato.

Lue lisää

tuotantotukia ei makseta, nuo ovat pohjoista tukea joilla tasoitetaan pohjoista sijaintiamme ja ne ei anna mitään tuotannollista etua saajalleen..

Valehtelet ei ole kirjoitti:

korkein tuottajahinta, Ruotsissa on nytkin korkeampi ja mitä tuotantotukia meillä on mitä muualla ei olisi..

"Valehtelet ei ole korkein tuottajahinta, Ruotsissa on nytkin korkeampi"

Jos nyt sattuu kuukauden väliaikaisesti olemaan korkeampi muualla niin mitä merkitystä sillä on jos 10 vuoden keskiarvo on 15% korkeampi kuin muualla?

http://www.milkprices.nl/Reports/MPV_REPORT_2009.pdf

Eli meillä on keskimääräinen tuottajahinta 10 vuoden ajan ollut 10-15% korkeampi kuin muualla.

Tosiasioita... kirjoitti:

"Valehtelet ei ole korkein tuottajahinta, Ruotsissa on nytkin korkeampi"

Jos nyt sattuu kuukauden väliaikaisesti olemaan korkeampi muualla niin mitä merkitystä sillä on jos 10 vuoden keskiarvo on 15% korkeampi kuin muualla?

http://www.milkprices.nl/Reports/MPV_REPORT_2009.pdf

Eli meillä on keskimääräinen tuottajahinta 10 vuoden ajan ollut 10-15% korkeampi kuin muualla.

Lue lisää

niin eipä muuta..

Tosiasioita... kirjoitti:

"Valehtelet ei ole korkein tuottajahinta, Ruotsissa on nytkin korkeampi"

Jos nyt sattuu kuukauden väliaikaisesti olemaan korkeampi muualla niin mitä merkitystä sillä on jos 10 vuoden keskiarvo on 15% korkeampi kuin muualla?

http://www.milkprices.nl/Reports/MPV_REPORT_2009.pdf

Eli meillä on keskimääräinen tuottajahinta 10 vuoden ajan ollut 10-15% korkeampi kuin muualla.

Lue lisää

Muuten mitä tuo 10-15% tekee vaikkapa 60 lehmän karjalla.

Maitoa noin 600.000 ja jos hinta 30 c/l tai 35 c/l niin se tekee sitten eroa vuositasolla 30.000 euroa. Tuon verran korkeampi on tulopuoli ollut kuin keskimäärin EUssa. Että kun tuohon yhdistetään EUn korkeimmat maitotuet c-alueella 8 - 30 c/l eli noin 10 c/l joka tekee 60.000 niin se on sitten 90.000 enemmän tuottoja kuin EUssa maidosta keskimäärin. Ei kannata? Mites se peili?

Mutta niinhän tuota on eduskunnassakin todettu
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
että
"C-alueen tuotannon kasvu perustuu poikkeuksellisen korkeisiin tukiin, eli siellä tuotannon kannattavuus on erinomainen. C-alueella maksetaan sekä tuotantoa sopeuttavaa tukea investointituen muodossa että tuotantoa ylläpitävää tukea 142-tuen muodossa. Suomeen on luotu C-alueelle Euroopan parhaiten kannattava maidontuotanto, ja samalla A- ja B-alue on painumassa Euroopan huonoimmin kannattavaksi. "

Eli
"Suomeen on luotu C-alueelle Euroopan parhaiten kannattava maidontuotanto"

ja koska ab-alueella tuet merkittävästi matalammat niin
"samalla A- ja B-alue on painumassa Euroopan huonoimmin kannattavaksi."

Laskekaas... kirjoitti:

Muuten mitä tuo 10-15% tekee vaikkapa 60 lehmän karjalla.

Maitoa noin 600.000 ja jos hinta 30 c/l tai 35 c/l niin se tekee sitten eroa vuositasolla 30.000 euroa. Tuon verran korkeampi on tulopuoli ollut kuin keskimäärin EUssa. Että kun tuohon yhdistetään EUn korkeimmat maitotuet c-alueella 8 - 30 c/l eli noin 10 c/l joka tekee 60.000 niin se on sitten 90.000 enemmän tuottoja kuin EUssa maidosta keskimäärin. Ei kannata? Mites se peili?

Mutta niinhän tuota on eduskunnassakin todettu
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
että
"C-alueen tuotannon kasvu perustuu poikkeuksellisen korkeisiin tukiin, eli siellä tuotannon kannattavuus on erinomainen. C-alueella maksetaan sekä tuotantoa sopeuttavaa tukea investointituen muodossa että tuotantoa ylläpitävää tukea 142-tuen muodossa. Suomeen on luotu C-alueelle Euroopan parhaiten kannattava maidontuotanto, ja samalla A- ja B-alue on painumassa Euroopan huonoimmin kannattavaksi. "

Eli
"Suomeen on luotu C-alueelle Euroopan parhaiten kannattava maidontuotanto"

ja koska ab-alueella tuet merkittävästi matalammat niin
"samalla A- ja B-alue on painumassa Euroopan huonoimmin kannattavaksi."

Lue lisää

mihin unohtui pohjoinen sijaintimme ja siitä johtuvat korkeammat tuotantokulut..

Valehtelet, mitään kirjoitti:

tuotantotukia ei makseta, nuo ovat pohjoista tukea joilla tasoitetaan pohjoista sijaintiamme ja ne ei anna mitään tuotannollista etua saajalleen..

Älä valehtele c alueen iilimato!

Tässä on linkki maidon tuotantotuen hakua varten. http://lomake.mmm.fi/index.jsp?DOCID=19381&LUOKKA=602&LANGUAGE=FI&VERSION=1297256238000
Tuo on ainoastaan poliittinen asia. Vai väitätkö, että Ruoveden ja Oriveden välillä on erilaiset tuotanto-olosuhteet!!!
Olosuhteissa ei ole mitään eroa. Ainoastaan se 4,9 sentin ero litraa kohden. Joka tekee normaalilla 60 lehmän tilalla vähää vaille vitusti vuodessa.
Tuossa aikaisemmin kirjoitin vanhaa tietoa C1 alueen tuotantotuen määrän. Se on siis 8 senttiä litra 8,8 sentin asemesta.

Miten helvetissä perustelet todellisen tuotannolisen eron ? Eri asia on siis tilat jotka oikeasti ovat Oulun pohjoispuolella. Muualla todellista eroa ei ole.

Totuus esiin kirjoitti:

Älä valehtele c alueen iilimato!

Tässä on linkki maidon tuotantotuen hakua varten. http://lomake.mmm.fi/index.jsp?DOCID=19381&LUOKKA=602&LANGUAGE=FI&VERSION=1297256238000
Tuo on ainoastaan poliittinen asia. Vai väitätkö, että Ruoveden ja Oriveden välillä on erilaiset tuotanto-olosuhteet!!!
Olosuhteissa ei ole mitään eroa. Ainoastaan se 4,9 sentin ero litraa kohden. Joka tekee normaalilla 60 lehmän tilalla vähää vaille vitusti vuodessa.
Tuossa aikaisemmin kirjoitin vanhaa tietoa C1 alueen tuotantotuen määrän. Se on siis 8 senttiä litra 8,8 sentin asemesta.

Miten helvetissä perustelet todellisen tuotannolisen eron ? Eri asia on siis tilat jotka oikeasti ovat Oulun pohjoispuolella. Muualla todellista eroa ei ole.

Lue lisää

revi, kyse oli siis tuista mitä muuallakin maksetaan, tukialueiden raja ongelmia kukaan ei kiistä mutta jonnekin rajat on vedettävä. A/B ja C alueiden erot on tonni viljassa, yksi tuoderehusato vahemmän ja liki kuukauden lyhyempi laidunkausi..

Älä nyt housujasi kirjoitti:

revi, kyse oli siis tuista mitä muuallakin maksetaan, tukialueiden raja ongelmia kukaan ei kiistä mutta jonnekin rajat on vedettävä. A/B ja C alueiden erot on tonni viljassa, yksi tuoderehusato vahemmän ja liki kuukauden lyhyempi laidunkausi..

Lue lisää

Niin siis Ruoveden ja Oriveden satotasoero on tonni viljassa??? Tukiero kuitenkin on mikä on. Ja jos nyt puhutaan Oulun alapuolisista alueista niin nurmkisato on lähes sama koko maassa. ompa monena vuotena Uudenmaan, Kymenlaakson ja Varsinais-Suomen poutivat savikot antaneet melkoisesti huonompia nurmirehusatoja kun Matildasta katsoo. Ja KMn satotasokisan voitto on monesti mennyt c-alueen Pohjanmaalle. Tosiasia on että tukieron suuruista satotasoeroa ei ole ja jos ero on niin pellon hinnassa sen pitäisi kompensoitua eli tuet ovat täysin ylimääräistä, eivät missään suhteessa olosuhde-eroon.

Satotasoero??? kirjoitti:

Niin siis Ruoveden ja Oriveden satotasoero on tonni viljassa??? Tukiero kuitenkin on mikä on. Ja jos nyt puhutaan Oulun alapuolisista alueista niin nurmkisato on lähes sama koko maassa. ompa monena vuotena Uudenmaan, Kymenlaakson ja Varsinais-Suomen poutivat savikot antaneet melkoisesti huonompia nurmirehusatoja kun Matildasta katsoo. Ja KMn satotasokisan voitto on monesti mennyt c-alueen Pohjanmaalle. Tosiasia on että tukieron suuruista satotasoeroa ei ole ja jos ero on niin pellon hinnassa sen pitäisi kompensoitua eli tuet ovat täysin ylimääräistä, eivät missään suhteessa olosuhde-eroon.

Lue lisää

C alue Uudellemalle tai tuki turpasi..

Se , että asiasta on käsitys ja sitten taas 35 vuoden kokemus , just samankokosesta karjasta , laitetaan rinnakkain niin ei tarvi epäillä kumpi tietää.
Tässä nyt saattaa tuo metsän määrä olla sellainen , ettei rahasta tarvii
välittää , mutta kun ei metsästä saa apuja , ja meinaat tehdä reilun laajennuksen
nykyaikaiseksi pihatoksi , niin muista kuinka sen Pälkäneen navetan kanssa
kävi , ja heti vierestä toinen Urjalasta parisataa lehmää , mutta nurin meni
sekin.
Nyt kun viljan hinta , ja valkuaisen hinta on kaksinkertainen , niin FAKIIRI tarvii olla
kun siittä kultasuonen teet.
Tuollainen 100 lehmän systeemi kuluttaa 2000 paalia säilörehua , joka työhuippuna tietää yötä myöten duunia kaksi kertaa kesässä , et taida vielä
oikein käsittää sen sähkärin 5 päiväsen viikon muuttumista 8 päiväseen.
Mutta onhan sulla aikaa unelmoida, lykkyä tykö.

maavaari kirjoitti:

Se , että asiasta on käsitys ja sitten taas 35 vuoden kokemus , just samankokosesta karjasta , laitetaan rinnakkain niin ei tarvi epäillä kumpi tietää.
Tässä nyt saattaa tuo metsän määrä olla sellainen , ettei rahasta tarvii
välittää , mutta kun ei metsästä saa apuja , ja meinaat tehdä reilun laajennuksen
nykyaikaiseksi pihatoksi , niin muista kuinka sen Pälkäneen navetan kanssa
kävi , ja heti vierestä toinen Urjalasta parisataa lehmää , mutta nurin meni
sekin.
Nyt kun viljan hinta , ja valkuaisen hinta on kaksinkertainen , niin FAKIIRI tarvii olla
kun siittä kultasuonen teet.
Tuollainen 100 lehmän systeemi kuluttaa 2000 paalia säilörehua , joka työhuippuna tietää yötä myöten duunia kaksi kertaa kesässä , et taida vielä
oikein käsittää sen sähkärin 5 päiväsen viikon muuttumista 8 päiväseen.
Mutta onhan sulla aikaa unelmoida, lykkyä tykö.

Lue lisää

Niillä konkursseilla ei ole mitään tekemistä normaalin maatalouden kanssa.
Noissa molemmissa konkursseissa on syy ollut isännissä, jotka on tehneet järjettömiä investointeja, jotka eivät käytännöllisesti katsoen mitenkään liity varsinaiseen maidontuotantoon. Toiseksi molemmilla töissä vakituiseen iso määrä porukkaa. Kolmanneksi pelloista maksetut järjettömät vuokrat/hinnat ja viimeisenä muttei vähäisimpänä hulppea elämäntapa.
Tuossa hiljan keskustelin erään pankin maatalouspuolenjohtajan kanssa maatalouden konkursseista ja konkurssiriskistä. Siinä kävi selväksi se, että maatalouden konkurssiriski on kaikkein alhaisin tuotantosuunnasta riippumatta.
Käytännössä kaikki maatilojen konkurssit ovat johtuneet isäntien loppuunpalamisesta tai elämäntavasta.(koneilla elvistelyä,alkoholismia, mielenterveysongelmia) Hänen mukaansa yksikään konkurssi ei ole johtunut pelkästään tuotannon kannattamattomuudesta.

Eiköhän suurin syy tuon urjalan tilan konkkaan ollut ne viisi palkattua työntekijää ja pelloista maksetut älyttömät vuokrat/hinnat. Siellä isäntä ei itse ottanut osaa töihin ollenkaan, ainoastaan harrasti urakointia. Toinen syy taisi olla ne hulppeat lomat. Kerrankin kopterilla lomille ja takaisin. Siihen ne hupenee isotkin tulot.

Sitten taas se pälkäneen navetta. Ensinäkin siellä tuli elukoihin pahat taudit, eikä maitoa tuotettu läheskään suunnitelmien mukaa. Sitten lehmä määrää ei saatu kasvatettua edes siihen 200 päähän monesta syystä johtuen. Siellähän isäntä myönsi, että konkka johtui hänestä itsestään, ei toiminnasta. Hän sanoi myös että mopo kerta kaikkiaan karkasi käsistä. Tuli kuulemma tehtyä satojen tuhansien edestä täysin tarpeettomia heräteostoksia myyntimiesten puheiden huumassa. Tuo navettahan maksoi reilut pari miljoonaa ekee, mutta velkaa oli kerätty kuitenkin noin 4,4 miljoonaa ekee. Myöskään tuolla tilalla isäntä ei tehnyt käytännöllisesti katsoen ollenkaan navetta töitä. Tuollakin oli palkattua henkilökuntaa kuudesta kahdeksaan vähän riippuen.

Tässä meidän seudulla tukialueen molemmin puolin on noita pihattoja aika paljon 2000-luvun aikana noussut, eikä kellään ole mitään isompia taloudellisia ongelmia edes siellä b-alueen puolella. Laskunsa ovat ajallaan maksaneet, eikä kaikkia perämetsiä ole tarvinnut pistää nurin. Eli enpä oikein usko, että tuollainen 60 lehmän robo pihatto konkkaan menee. Jos ei sitten heittäydytä herroiksi ja teetetään kaikki työt muilla.

tukialueella ei ole vaikutusta kannattavuuteen..

urakoitsija22 kirjoitti:

Eiköhän suurin syy tuon urjalan tilan konkkaan ollut ne viisi palkattua työntekijää ja pelloista maksetut älyttömät vuokrat/hinnat. Siellä isäntä ei itse ottanut osaa töihin ollenkaan, ainoastaan harrasti urakointia. Toinen syy taisi olla ne hulppeat lomat. Kerrankin kopterilla lomille ja takaisin. Siihen ne hupenee isotkin tulot.

Sitten taas se pälkäneen navetta. Ensinäkin siellä tuli elukoihin pahat taudit, eikä maitoa tuotettu läheskään suunnitelmien mukaa. Sitten lehmä määrää ei saatu kasvatettua edes siihen 200 päähän monesta syystä johtuen. Siellähän isäntä myönsi, että konkka johtui hänestä itsestään, ei toiminnasta. Hän sanoi myös että mopo kerta kaikkiaan karkasi käsistä. Tuli kuulemma tehtyä satojen tuhansien edestä täysin tarpeettomia heräteostoksia myyntimiesten puheiden huumassa. Tuo navettahan maksoi reilut pari miljoonaa ekee, mutta velkaa oli kerätty kuitenkin noin 4,4 miljoonaa ekee. Myöskään tuolla tilalla isäntä ei tehnyt käytännöllisesti katsoen ollenkaan navetta töitä. Tuollakin oli palkattua henkilökuntaa kuudesta kahdeksaan vähän riippuen.

Tässä meidän seudulla tukialueen molemmin puolin on noita pihattoja aika paljon 2000-luvun aikana noussut, eikä kellään ole mitään isompia taloudellisia ongelmia edes siellä b-alueen puolella. Laskunsa ovat ajallaan maksaneet, eikä kaikkia perämetsiä ole tarvinnut pistää nurin. Eli enpä oikein usko, että tuollainen 60 lehmän robo pihatto konkkaan menee. Jos ei sitten heittäydytä herroiksi ja teetetään kaikki työt muilla.

Lue lisää

tällä kannattavuudella ei vain ole mahdollista..

Oikea ote, kirjoitti:

tällä kannattavuudella ei vain ole mahdollista..

Selitäppä sitten minkä takia maitotaloutta sitten harjoitetaan jos ei kannata!
Ja kyllä se b ja c alueiden tuki ero on ratkaiseva sinun lobbauksestasi huolimatta.

Ja saman asian noista urjalan ja pälkäneen tiloista olen lukenut lehdistä ja palstoilta, sekä kuullut isäntien ja muiden asian osaisten itse kertomana.
Lueppa vaikka tuolta agronetistä todellisuudesta. Siellä maitotilalliset kirjoittelevat pärjäävänsä kohtuullisen hyvin, mutta työ määrä on aika suuri. Mutta niinhän se on kellä tahansa muullakin yrittäjällä.minullakin kuukaudessa tulee helposti se 260h. Mutta ei se minua haittaa, koska työni on mielekästä. Samoin luulen monen tilallisen ajattelevan.
Mitä taas noista veloista kirjoittelette, niin se on ihan sama asia muussakin yritystoiminnassa, jos et laajenna, niin pikku hiljaa kuihdut pois. Maatalous vaan nyt sattuu olemaan valtion erityisessä suojeluksessa.

Yrittäjä ykä kirjoitti:

Selitäppä sitten minkä takia maitotaloutta sitten harjoitetaan jos ei kannata!
Ja kyllä se b ja c alueiden tuki ero on ratkaiseva sinun lobbauksestasi huolimatta.

Ja saman asian noista urjalan ja pälkäneen tiloista olen lukenut lehdistä ja palstoilta, sekä kuullut isäntien ja muiden asian osaisten itse kertomana.
Lueppa vaikka tuolta agronetistä todellisuudesta. Siellä maitotilalliset kirjoittelevat pärjäävänsä kohtuullisen hyvin, mutta työ määrä on aika suuri. Mutta niinhän se on kellä tahansa muullakin yrittäjällä.minullakin kuukaudessa tulee helposti se 260h. Mutta ei se minua haittaa, koska työni on mielekästä. Samoin luulen monen tilallisen ajattelevan.
Mitä taas noista veloista kirjoittelette, niin se on ihan sama asia muussakin yritystoiminnassa, jos et laajenna, niin pikku hiljaa kuihdut pois. Maatalous vaan nyt sattuu olemaan valtion erityisessä suojeluksessa.

Lue lisää

maidon tuotanto raskaasti tappiollista ja miten se voi olla suojeluksessa kun viljelijä aikanani on yli 200000 tilaa lyönyt laudat lasiin ja alamäki jatkuu 2000 tilan vuosivauhtia..

Kuse huiluun, kirjoitti:

maidon tuotanto raskaasti tappiollista ja miten se voi olla suojeluksessa kun viljelijä aikanani on yli 200000 tilaa lyönyt laudat lasiin ja alamäki jatkuu 2000 tilan vuosivauhtia..

Lue lisää

Miten sitten on mahdollista että maidontuotantoa harkoitetaan? Jos yritys tuottaa pelkkää tappiota, niin silloinhan konkurssi on vääjäämätön. Mikset sitten itse myy tilaasi ja mene vaikka siivoojaksi johonkin?
Kyllä ainakin kaikikki minun tuntemani maanviljelijät tuotantosuunnasta riippumatta tienaavat elantonsa maanviljelystä ja laajentavat jatkuvasti.
Sillä valtion suojelulla tarkoitan esimerkiksi valtion maksamaa ilmaista maatalouslomitusta.

Ykä yrittäjä kirjoitti:

Miten sitten on mahdollista että maidontuotantoa harkoitetaan? Jos yritys tuottaa pelkkää tappiota, niin silloinhan konkurssi on vääjäämätön. Mikset sitten itse myy tilaasi ja mene vaikka siivoojaksi johonkin?
Kyllä ainakin kaikikki minun tuntemani maanviljelijät tuotantosuunnasta riippumatta tienaavat elantonsa maanviljelystä ja laajentavat jatkuvasti.
Sillä valtion suojelulla tarkoitan esimerkiksi valtion maksamaa ilmaista maatalouslomitusta.

Lue lisää

200000 mennyt siivoojan hommiin, lainoitus pelaa puolestaan niin kauan kun takuut riittää. Valetta on väittää että kaikki laajentavat ja lomitus on ympärivuotista työtä tekeville karjankasvattajille tarjottu yhteikunnan palvelu joka on aivan paikallaan.

Etkö osaa lukea kirjoitti:

200000 mennyt siivoojan hommiin, lainoitus pelaa puolestaan niin kauan kun takuut riittää. Valetta on väittää että kaikki laajentavat ja lomitus on ympärivuotista työtä tekeville karjankasvattajille tarjottu yhteikunnan palvelu joka on aivan paikallaan.

Lue lisää

Kysyinkin sinulta että mikset itse myy tilaasi ja mene siivoojaksi jonnekin.
Taas ihan tarkoituksellisesti unohdat sen tosiasian, että ne lopettajat ovat pikku tilallisia, joiden ei todellakaan pitäisi saada elantoaan joilla 20 hehtaarilla ja 15 lehmällä. Sodan jälkeenhän pilattiin maatalous suomesta pakko jakamalla suuret tilat asutustiloiksi. Puhu siis oikeasta asiasta, eli tiloista joilla on vähintään 50 hehtaaria omaa peltoa ja se 50 lehmää. Pienempien syytäkin antaa tilaa toisille. Toivottavasti tulevaisuudessa jopa lainvoimalla.

Mitä tulee tuntemiini maanviljelijöihin he ovat ainakin yritteliästä ja innokasta porukkaa ja he kaikki laajentavat aina mahdollisuuksien tullen.

Ykä yrittäjä kirjoitti:

Kysyinkin sinulta että mikset itse myy tilaasi ja mene siivoojaksi jonnekin.
Taas ihan tarkoituksellisesti unohdat sen tosiasian, että ne lopettajat ovat pikku tilallisia, joiden ei todellakaan pitäisi saada elantoaan joilla 20 hehtaarilla ja 15 lehmällä. Sodan jälkeenhän pilattiin maatalous suomesta pakko jakamalla suuret tilat asutustiloiksi. Puhu siis oikeasta asiasta, eli tiloista joilla on vähintään 50 hehtaaria omaa peltoa ja se 50 lehmää. Pienempien syytäkin antaa tilaa toisille. Toivottavasti tulevaisuudessa jopa lainvoimalla.

Mitä tulee tuntemiini maanviljelijöihin he ovat ainakin yritteliästä ja innokasta porukkaa ja he kaikki laajentavat aina mahdollisuuksien tullen.

Lue lisää

koskikin vain suuria tiloja, henkilökohtaisesti elän muista tuloista kuin maataloudesta ei mitenkään tavatonta tällä kannattavuudella. Rakennekehitys on rajua, periaatteella, juokse tai kuole ja puheet suojatyöpaikoista ovat täysin naurettavia..

Ykä yrittäjä kirjoitti:

Kysyinkin sinulta että mikset itse myy tilaasi ja mene siivoojaksi jonnekin.
Taas ihan tarkoituksellisesti unohdat sen tosiasian, että ne lopettajat ovat pikku tilallisia, joiden ei todellakaan pitäisi saada elantoaan joilla 20 hehtaarilla ja 15 lehmällä. Sodan jälkeenhän pilattiin maatalous suomesta pakko jakamalla suuret tilat asutustiloiksi. Puhu siis oikeasta asiasta, eli tiloista joilla on vähintään 50 hehtaaria omaa peltoa ja se 50 lehmää. Pienempien syytäkin antaa tilaa toisille. Toivottavasti tulevaisuudessa jopa lainvoimalla.

Mitä tulee tuntemiini maanviljelijöihin he ovat ainakin yritteliästä ja innokasta porukkaa ja he kaikki laajentavat aina mahdollisuuksien tullen.

Lue lisää

Onhan se noinkin, mutta tosiasia vaan on, että toi 15 lehmää ja 20 hehtaaria mahdollistaa kannattavan toiminnan, koska sen kokoista yksikköä ei tarvitse vielä koneistaa, sen pystyy hoitamaan ihan putkilypsykoneella, muuta koneistusta ei tarvita.

Töitä joutuu jonkunverran tekemään, mutta homma on plussalla oli maidonhinta mikä hyvänsä, päinvastoin kuin suuremmilla ja pitemmälle koneistetuilla yksiköillä.

näin se menee kirjoitti:

Onhan se noinkin, mutta tosiasia vaan on, että toi 15 lehmää ja 20 hehtaaria mahdollistaa kannattavan toiminnan, koska sen kokoista yksikköä ei tarvitse vielä koneistaa, sen pystyy hoitamaan ihan putkilypsykoneella, muuta koneistusta ei tarvita.

Töitä joutuu jonkunverran tekemään, mutta homma on plussalla oli maidonhinta mikä hyvänsä, päinvastoin kuin suuremmilla ja pitemmälle koneistetuilla yksiköillä.

Lue lisää

koneet tarvitaan mutta niille ei ole töitä, pahin mahdollinen koko, pitää ympärivuoden kiinni mutta tulosta ei synny..

näin se menee kirjoitti:

Onhan se noinkin, mutta tosiasia vaan on, että toi 15 lehmää ja 20 hehtaaria mahdollistaa kannattavan toiminnan, koska sen kokoista yksikköä ei tarvitse vielä koneistaa, sen pystyy hoitamaan ihan putkilypsykoneella, muuta koneistusta ei tarvita.

Töitä joutuu jonkunverran tekemään, mutta homma on plussalla oli maidonhinta mikä hyvänsä, päinvastoin kuin suuremmilla ja pitemmälle koneistetuilla yksiköillä.

Lue lisää

Siis ihan tosissaanko joku tuollaisia kirjoittelee???

"Onhan se noinkin, mutta tosiasia vaan on, että toi 15 lehmää ja 20 hehtaaria mahdollistaa kannattavan toiminnan, koska sen kokoista yksikköä ei tarvitse vielä koneistaa, sen pystyy hoitamaan ihan putkilypsykoneella, muuta koneistusta ei tarvita."

Jos ajatellaan että mikä on tuollaisen yksikön liikevaihto. Siis liikevaihto. Periaatteessa kaikki pelto menee navetan kautta niin bruttotuloksi jää maidon myynti 60.000 euroa ja muutama poistolehmä sekä pellon tuet 12.000 euroa. Sitten maitotuet 5.000. Sanotaan nyt vaikka että 80.000 euroa niin ei olla kaukana. Tuo on siis liikevaihto. Jos liikevoitto on luokkaa 10% liikevaihdosta joka on muun alan yritykselle aika hyvä tulos niin tuosta jäisi sitten 8.000 euroa. Jos jäisi. Kuitenkin rakennukset joutuu investoimaan ja kustannus per lehmäpaikka on merkittävästi suurempi pienessä yksikössä. Jos tyhjästä lähtee ja tuon kokoiseen investoi niin ikinä ei pääse omilleen. Tai siis, liiketaloudellisin perustein toimivassa etelässä ei pääse ikinä omilleen, tukitaloudellisin alue yms perustein toimivassa pohjoisessa voi olla että pääseekin omilleen. Pelkästään maitotukiin vaikkapa c3:lla saa lisätä heti 15.000 euroa.

Näin se ei mene... kirjoitti:

Siis ihan tosissaanko joku tuollaisia kirjoittelee???

"Onhan se noinkin, mutta tosiasia vaan on, että toi 15 lehmää ja 20 hehtaaria mahdollistaa kannattavan toiminnan, koska sen kokoista yksikköä ei tarvitse vielä koneistaa, sen pystyy hoitamaan ihan putkilypsykoneella, muuta koneistusta ei tarvita."

Jos ajatellaan että mikä on tuollaisen yksikön liikevaihto. Siis liikevaihto. Periaatteessa kaikki pelto menee navetan kautta niin bruttotuloksi jää maidon myynti 60.000 euroa ja muutama poistolehmä sekä pellon tuet 12.000 euroa. Sitten maitotuet 5.000. Sanotaan nyt vaikka että 80.000 euroa niin ei olla kaukana. Tuo on siis liikevaihto. Jos liikevoitto on luokkaa 10% liikevaihdosta joka on muun alan yritykselle aika hyvä tulos niin tuosta jäisi sitten 8.000 euroa. Jos jäisi. Kuitenkin rakennukset joutuu investoimaan ja kustannus per lehmäpaikka on merkittävästi suurempi pienessä yksikössä. Jos tyhjästä lähtee ja tuon kokoiseen investoi niin ikinä ei pääse omilleen. Tai siis, liiketaloudellisin perustein toimivassa etelässä ei pääse ikinä omilleen, tukitaloudellisin alue yms perustein toimivassa pohjoisessa voi olla että pääseekin omilleen. Pelkästään maitotukiin vaikkapa c3:lla saa lisätä heti 15.000 euroa.

Lue lisää

No höpöhöpö, juttelin tossa maatalousoppilaitoksen rehtorin kanssa, olivat oikein oppilastyönnä laskeskelleet eri tilavaihtoehtoja, pienet tilat ei ole läheskään niin kannatamattomia mitä yleisesti tai luullaan.

Koneistus on se mikä maksaa ja sen koneistuksen kuolettaminen vie ne isomman tilan tulot, mikäli laajennat niin kannattaa laajentaa heti kättelyssä jonnekkin 80 lehmän kokoluokkaan, jotta liikevaihto kasvaa senverran suureski että pystyt kuolettamaan kaiken kohtuullisessa ajassa.

Sillä on ihan oleellinen eri kannattavuuteen, meneekö maitolitrasta 15 senttiä vai 5 senttiä yksikön lainojen kuolettamiseen.
Mikäli on maksettu sopivan pieni tila, niin talous on terveellä pohjalla, kun ei ole pakko investoida.

Ajatteluvirhe, kirjoitti:

tukialueella ei ole vaikutusta kannattavuuteen..

Joo, vaikutusta suuresti liioitellaan.

näin se menee kirjoitti:

No höpöhöpö, juttelin tossa maatalousoppilaitoksen rehtorin kanssa, olivat oikein oppilastyönnä laskeskelleet eri tilavaihtoehtoja, pienet tilat ei ole läheskään niin kannatamattomia mitä yleisesti tai luullaan.

Koneistus on se mikä maksaa ja sen koneistuksen kuolettaminen vie ne isomman tilan tulot, mikäli laajennat niin kannattaa laajentaa heti kättelyssä jonnekkin 80 lehmän kokoluokkaan, jotta liikevaihto kasvaa senverran suureski että pystyt kuolettamaan kaiken kohtuullisessa ajassa.

Sillä on ihan oleellinen eri kannattavuuteen, meneekö maitolitrasta 15 senttiä vai 5 senttiä yksikön lainojen kuolettamiseen.
Mikäli on maksettu sopivan pieni tila, niin talous on terveellä pohjalla, kun ei ole pakko investoida.

Lue lisää

selostakaa nyt vielä miten 8000 tuhannen vuositulolla tulee perhe toimeen..

näin se menee kirjoitti:

No höpöhöpö, juttelin tossa maatalousoppilaitoksen rehtorin kanssa, olivat oikein oppilastyönnä laskeskelleet eri tilavaihtoehtoja, pienet tilat ei ole läheskään niin kannatamattomia mitä yleisesti tai luullaan.

Koneistus on se mikä maksaa ja sen koneistuksen kuolettaminen vie ne isomman tilan tulot, mikäli laajennat niin kannattaa laajentaa heti kättelyssä jonnekkin 80 lehmän kokoluokkaan, jotta liikevaihto kasvaa senverran suureski että pystyt kuolettamaan kaiken kohtuullisessa ajassa.

Sillä on ihan oleellinen eri kannattavuuteen, meneekö maitolitrasta 15 senttiä vai 5 senttiä yksikön lainojen kuolettamiseen.
Mikäli on maksettu sopivan pieni tila, niin talous on terveellä pohjalla, kun ei ole pakko investoida.

Lue lisää

"Mikäli on maksettu sopivan pieni tila, niin talous on terveellä pohjalla, kun ei ole pakko investoida. "

Mistä näitä riittää??? Ei tarvii kyntää eikä kylvää ja aina niitä vaan sikiää...

Tuossa on iso JOS ainakin etelässä. Täällä kun on harvassa ne jotka sukupolvenvaihdoksessa saa velattoman tilan. Eli homma loppuu aina kun tuollaiselle tilalle tulee sukupolvenvaihdos eteen. Siihen asti voi kannattaa mutta jos joutuu yhtään käyvällä hinnan tuollaisen 15 lehmää 20 hehtaaria lunastamaan niin homma loppuu aina siihen. Tilasta tulee osa-aikainen kasvinviljelytila. Pohjoisessa kun saattaa tuo tilan lunastushinta jäädä merkittävästi alhaisemmaksi ja varsinkin kun tukitaso on merkittävästi korkeampi niin homma voi vielä onnistuakin.

Just joo... kirjoitti:

"Mikäli on maksettu sopivan pieni tila, niin talous on terveellä pohjalla, kun ei ole pakko investoida. "

Mistä näitä riittää??? Ei tarvii kyntää eikä kylvää ja aina niitä vaan sikiää...

Tuossa on iso JOS ainakin etelässä. Täällä kun on harvassa ne jotka sukupolvenvaihdoksessa saa velattoman tilan. Eli homma loppuu aina kun tuollaiselle tilalle tulee sukupolvenvaihdos eteen. Siihen asti voi kannattaa mutta jos joutuu yhtään käyvällä hinnan tuollaisen 15 lehmää 20 hehtaaria lunastamaan niin homma loppuu aina siihen. Tilasta tulee osa-aikainen kasvinviljelytila. Pohjoisessa kun saattaa tuo tilan lunastushinta jäädä merkittävästi alhaisemmaksi ja varsinkin kun tukitaso on merkittävästi korkeampi niin homma voi vielä onnistuakin.

Lue lisää

merkitystä, tuet tasaa tuotanto olosuhteita ei lisää kannattavuutta sen tajuaa kun katsoo pellon hintakehitystä..

Näin se ei mene... kirjoitti:

Siis ihan tosissaanko joku tuollaisia kirjoittelee???

"Onhan se noinkin, mutta tosiasia vaan on, että toi 15 lehmää ja 20 hehtaaria mahdollistaa kannattavan toiminnan, koska sen kokoista yksikköä ei tarvitse vielä koneistaa, sen pystyy hoitamaan ihan putkilypsykoneella, muuta koneistusta ei tarvita."

Jos ajatellaan että mikä on tuollaisen yksikön liikevaihto. Siis liikevaihto. Periaatteessa kaikki pelto menee navetan kautta niin bruttotuloksi jää maidon myynti 60.000 euroa ja muutama poistolehmä sekä pellon tuet 12.000 euroa. Sitten maitotuet 5.000. Sanotaan nyt vaikka että 80.000 euroa niin ei olla kaukana. Tuo on siis liikevaihto. Jos liikevoitto on luokkaa 10% liikevaihdosta joka on muun alan yritykselle aika hyvä tulos niin tuosta jäisi sitten 8.000 euroa. Jos jäisi. Kuitenkin rakennukset joutuu investoimaan ja kustannus per lehmäpaikka on merkittävästi suurempi pienessä yksikössä. Jos tyhjästä lähtee ja tuon kokoiseen investoi niin ikinä ei pääse omilleen. Tai siis, liiketaloudellisin perustein toimivassa etelässä ei pääse ikinä omilleen, tukitaloudellisin alue yms perustein toimivassa pohjoisessa voi olla että pääseekin omilleen. Pelkästään maitotukiin vaikkapa c3:lla saa lisätä heti 15.000 euroa.

Lue lisää

Maataloudessa tuotteiden myyntihinnat ovat sen verran alhaiset, että liikevoitto on lähes kaikilla tiloilla negatiivinen, vaikka tuetkin laskettaisiin mukaan. Se, miksi jotkut pystyvät jatkamaan tälläista toimintaa liittyy omavarasuuteen.
Maataloudessa liikekustannuksesta huomattava osa varsinkin pienillä tiloilla koostuu oman työn arvosta. Jos tätä ei kokonaisuudessaan tarvitse nostaa pois yrityksestä, niin tappiollistakin toimintaa voidaan jatkaa. Suuret tilat tarvitsevat välttämättä ulkopuolista työvoimaa, jolle on maksettava myös palkkaa. Se ei onnistu, jos ei ole rahaa.
Suomen maatilat ovat historiallisesti melko pieniä, alle 10 ha. Lähes kaikki nykyiset suurtilat ovat noita entisiä pientiloja, jotka ovat laajentaneet. Ja laajennus ei onnistu ilman velan ottoa. Ja velka on myös hoidettava. Se ei myöskään onnistu ilman rahaa. Eli tässäkin suhteessa omavaraiset pientilat voivat toimia tappiollisinakin, mikä velkaisella suurtilalla ei onnistu.
Ketjun aloittajalla on hyvin suuri tila (kartano), jonka hän on vielä onnistunut saamaan lähes ilmaiseksi. Ja hän on vielä halukas sijoittamaan omaa työtäkin tilaansa lähes rajattomasti. Hänen tilanteensa on aivan toisenlainen, kuin tässä ketjussa esimerkkeinä mainitut pari laajentanutta pientilaa.

kkk...''' kirjoitti:

Maataloudessa tuotteiden myyntihinnat ovat sen verran alhaiset, että liikevoitto on lähes kaikilla tiloilla negatiivinen, vaikka tuetkin laskettaisiin mukaan. Se, miksi jotkut pystyvät jatkamaan tälläista toimintaa liittyy omavarasuuteen.
Maataloudessa liikekustannuksesta huomattava osa varsinkin pienillä tiloilla koostuu oman työn arvosta. Jos tätä ei kokonaisuudessaan tarvitse nostaa pois yrityksestä, niin tappiollistakin toimintaa voidaan jatkaa. Suuret tilat tarvitsevat välttämättä ulkopuolista työvoimaa, jolle on maksettava myös palkkaa. Se ei onnistu, jos ei ole rahaa.
Suomen maatilat ovat historiallisesti melko pieniä, alle 10 ha. Lähes kaikki nykyiset suurtilat ovat noita entisiä pientiloja, jotka ovat laajentaneet. Ja laajennus ei onnistu ilman velan ottoa. Ja velka on myös hoidettava. Se ei myöskään onnistu ilman rahaa. Eli tässäkin suhteessa omavaraiset pientilat voivat toimia tappiollisinakin, mikä velkaisella suurtilalla ei onnistu.
Ketjun aloittajalla on hyvin suuri tila (kartano), jonka hän on vielä onnistunut saamaan lähes ilmaiseksi. Ja hän on vielä halukas sijoittamaan omaa työtäkin tilaansa lähes rajattomasti. Hänen tilanteensa on aivan toisenlainen, kuin tässä ketjussa esimerkkeinä mainitut pari laajentanutta pientilaa.

Lue lisää

"Eli tässäkin suhteessa omavaraiset pientilat voivat toimia tappiollisinakin, mikä velkaisella suurtilalla ei onnistu."

Tässä on pieni ajatusvirhe? Millä esimerkiksi meidän 5-henkinen 2 aikuista 3 lasta eläisi jos ainoa tulonlähde olisi tappiollinen pientila 15 lehmää ja 20 hehtaaria??? Mistä lapsille ruoka, vaatteet, nykyajan harrastusvälineet? Edes yhtään vertailukelpoinen elintaso muiden kanssa?

Elääkin pitäisi? kirjoitti:

"Eli tässäkin suhteessa omavaraiset pientilat voivat toimia tappiollisinakin, mikä velkaisella suurtilalla ei onnistu."

Tässä on pieni ajatusvirhe? Millä esimerkiksi meidän 5-henkinen 2 aikuista 3 lasta eläisi jos ainoa tulonlähde olisi tappiollinen pientila 15 lehmää ja 20 hehtaaria??? Mistä lapsille ruoka, vaatteet, nykyajan harrastusvälineet? Edes yhtään vertailukelpoinen elintaso muiden kanssa?

Lue lisää

Siis pitää tinkiä omasta palkasta. Palkatun väen osalta on maksettava TES:in mukaan, itselle ei tarvitse maksaa. Tässä ero pien- ja suurtilan välillä. Ei tietysti ole oikein pitää ketään nälkärajalla, mutta maassamme se on laillista yrittäjien osalta.

kkk'''... kirjoitti:

Siis pitää tinkiä omasta palkasta. Palkatun väen osalta on maksettava TES:in mukaan, itselle ei tarvitse maksaa. Tässä ero pien- ja suurtilan välillä. Ei tietysti ole oikein pitää ketään nälkärajalla, mutta maassamme se on laillista yrittäjien osalta.

Lue lisää

"Siis pitää tinkiä omasta palkasta."

Jos edes kohtuullisen elintason haluaa tarjota 2 3 perheelle edes lapsille niin jos lähtötaso on vaikka 3.000 euroa kuussa yksityistalouden menoihin joka sekin tekisi vuositasolla jo 34.000 euroa joka on aika paljon 80.000 euron liikevaihdolla? Pitää saada melkein joka toinen euro liikevaihdosta (ei siis voitosta) jäämään palkaksi. Vaikkapa puolet eli 1.500 euroa kuussa 5-henkiselle perheelle jossa murrosikäiset lapset?

Ja milläs tingit??? kirjoitti:

"Siis pitää tinkiä omasta palkasta."

Jos edes kohtuullisen elintason haluaa tarjota 2 3 perheelle edes lapsille niin jos lähtötaso on vaikka 3.000 euroa kuussa yksityistalouden menoihin joka sekin tekisi vuositasolla jo 34.000 euroa joka on aika paljon 80.000 euron liikevaihdolla? Pitää saada melkein joka toinen euro liikevaihdosta (ei siis voitosta) jäämään palkaksi. Vaikkapa puolet eli 1.500 euroa kuussa 5-henkiselle perheelle jossa murrosikäiset lapset?

Lue lisää

Siis 36.000 euroa vuodessa jos 3.000 kuussa.

kkk'''... kirjoitti:

Siis pitää tinkiä omasta palkasta. Palkatun väen osalta on maksettava TES:in mukaan, itselle ei tarvitse maksaa. Tässä ero pien- ja suurtilan välillä. Ei tietysti ole oikein pitää ketään nälkärajalla, mutta maassamme se on laillista yrittäjien osalta.

Lue lisää

Tässä se juttu onkin, työväelle pitää maksaa palkat ja isot investoinnit pitää kuolettaa. Tämä pakottaa tiettyyn tuottotasoon, joka voi pienellä tilalla olla paljon matalampi ja silti homma voi olla kannattavaa, kun ei noita kuluja ole.

Se on tietenkin eri asia, minkälaista tuloa itse kukakin pitää kohtuullisena.
Siihen en ota kantaa ...

näin se on kirjoitti:

Tässä se juttu onkin, työväelle pitää maksaa palkat ja isot investoinnit pitää kuolettaa. Tämä pakottaa tiettyyn tuottotasoon, joka voi pienellä tilalla olla paljon matalampi ja silti homma voi olla kannattavaa, kun ei noita kuluja ole.

Se on tietenkin eri asia, minkälaista tuloa itse kukakin pitää kohtuullisena.
Siihen en ota kantaa ...

Lue lisää

Tässä se juttu juuri onkin. Suomalaisten keskipalkka on noin 3.000 euroa ja jos nyt kohtuullista ajatellaan niin kyllä tavoitteen on oltava vähintään 2.500 kuussa. Per henkilö. Jos molemmat tuolla 15 lehmää 20 hehtaaria tilalla kuten monesti on ollut niin se on vuodessa 56.000 verotettavaa. Ja liikevaihtoa on 80.000 (pohjoisen tuilla tosin noin 100.000). Melkoinen velho pitää olla että saa tuollaisesta liikevaihdosta noin paljon verotettavaa! Tai sitten maatalous on todella kannattavaa... Ja lisäksi on huomattava että harva saa sen tilan sukupolvenvaihdoksessa nollalla eurolla, vaikkapa täällä pelkkä pelto markkinahintaan 150.000 euroa. Jos saa 100.000 eurolla niin hyvä on ja lahjaakin mukana jos on pellot navetta talo. Ja siihen se sitten kaatuukin. Vuotuiset lainamenot vähintään 10.000 euroa tulee vielä lisää tuottovaatimukseen oman palkan lisäksi.

Näin se ei ole... kirjoitti:

Tässä se juttu juuri onkin. Suomalaisten keskipalkka on noin 3.000 euroa ja jos nyt kohtuullista ajatellaan niin kyllä tavoitteen on oltava vähintään 2.500 kuussa. Per henkilö. Jos molemmat tuolla 15 lehmää 20 hehtaaria tilalla kuten monesti on ollut niin se on vuodessa 56.000 verotettavaa. Ja liikevaihtoa on 80.000 (pohjoisen tuilla tosin noin 100.000). Melkoinen velho pitää olla että saa tuollaisesta liikevaihdosta noin paljon verotettavaa! Tai sitten maatalous on todella kannattavaa... Ja lisäksi on huomattava että harva saa sen tilan sukupolvenvaihdoksessa nollalla eurolla, vaikkapa täällä pelkkä pelto markkinahintaan 150.000 euroa. Jos saa 100.000 eurolla niin hyvä on ja lahjaakin mukana jos on pellot navetta talo. Ja siihen se sitten kaatuukin. Vuotuiset lainamenot vähintään 10.000 euroa tulee vielä lisää tuottovaatimukseen oman palkan lisäksi.

Lue lisää

Tässä nyt sekoitetaan kaksi eri asiaa, eli kannattava tuotanto ja mikä on tulostavoite, jos tulostavoite asetetaan noin ylös, niin yksikkö on liian pieni.
Mikäli tyydytään pienempään tulostavoitteeseen, kuin 2500 euroa per puoliso, niin homma toimii, mutta silloin ei kannata valittaa pieniä tuloja.

Muuten mitä tulee suomalaisten keskipalkkaan, niin olen aina ihmetellyt mistä noita lukuja oikein revitään, valtaosa suomalaisista ainakin täällä maakunnissa tienaa huomattavasti vähempi, ehkä jotain 2000 euroa kuussa.
Esim. kaupan kassat tienaa keskimäärin ehkä 1600 euroa kuussa, jos sitäkään, eikä ole ainoa palkkaryhmä jossa ansiot sattuu olemaan tota tasoa, tiedän tämän, kun vaimo on kaupan kassalla töissä.

näin se on kirjoitti:

Tässä nyt sekoitetaan kaksi eri asiaa, eli kannattava tuotanto ja mikä on tulostavoite, jos tulostavoite asetetaan noin ylös, niin yksikkö on liian pieni.
Mikäli tyydytään pienempään tulostavoitteeseen, kuin 2500 euroa per puoliso, niin homma toimii, mutta silloin ei kannata valittaa pieniä tuloja.

Muuten mitä tulee suomalaisten keskipalkkaan, niin olen aina ihmetellyt mistä noita lukuja oikein revitään, valtaosa suomalaisista ainakin täällä maakunnissa tienaa huomattavasti vähempi, ehkä jotain 2000 euroa kuussa.
Esim. kaupan kassat tienaa keskimäärin ehkä 1600 euroa kuussa, jos sitäkään, eikä ole ainoa palkkaryhmä jossa ansiot sattuu olemaan tota tasoa, tiedän tämän, kun vaimo on kaupan kassalla töissä.

Lue lisää

Tavoite on tietysti aina se että maataloudesta saadaan elanto. Ei se paljon auta jos vuoden työstä jää 2.000 euroa käteen mutta onhan tuotanto silloin ollut kannattavaa kun ei ole tappion puolelle mennyt. Mutta todellista kannattavaa tuotantoa on vasta kun tila antaa elannon. Juuri tämä on se juttu jossa tukiero jyllää pahimmin. Pieni tila pohjoisessa voi suurempien tukien varassa olla kannattava JA antaa elannon perheelle. Etelässä voi olla kannattava mutta ei anna elantoa perheelle. Esimerkiksi tämän kokoluokan tilalla se tukiero on noin 15.000 euroa eli kuukaudessa noin 1.300 euroa eli jo lähelle tuota 1.600 euroa kaupan kassalta. Tämä vääristynyt tukipolitiikka lopettaa pienet kotieläintilat etelästä kun ei tule sitä elantoa perheelle ja se on tuhoisaa pitkällä tähtäimellä.

Elanto maataloudesta kirjoitti:

Tavoite on tietysti aina se että maataloudesta saadaan elanto. Ei se paljon auta jos vuoden työstä jää 2.000 euroa käteen mutta onhan tuotanto silloin ollut kannattavaa kun ei ole tappion puolelle mennyt. Mutta todellista kannattavaa tuotantoa on vasta kun tila antaa elannon. Juuri tämä on se juttu jossa tukiero jyllää pahimmin. Pieni tila pohjoisessa voi suurempien tukien varassa olla kannattava JA antaa elannon perheelle. Etelässä voi olla kannattava mutta ei anna elantoa perheelle. Esimerkiksi tämän kokoluokan tilalla se tukiero on noin 15.000 euroa eli kuukaudessa noin 1.300 euroa eli jo lähelle tuota 1.600 euroa kaupan kassalta. Tämä vääristynyt tukipolitiikka lopettaa pienet kotieläintilat etelästä kun ei tule sitä elantoa perheelle ja se on tuhoisaa pitkällä tähtäimellä.

Lue lisää

Onhan se noinkin, mutta tosiasia on kaikissa muissakin yritysmuodoissa, että kannattava yrityskoko kasvaa kokoajan, ei semmonen kauppa joka vielä kahdeksankymmentäluvulla oli kannattava, enää kannata samalla konseptilla.

Tukipolitiikka ei ole kannattamattomuuden syy, se on ihan jossakin muualla, ei se tilaasi etelässä kannatavaksi, että jossakin muualla tiloista tehdään tukileikkauskin kannattamattomia.

Sun pitää vaan joko laajentaa, tai vaihtaa sellaiseen tuotantosuuntaan, joka sopii sinun kokoisella tilallesi paremmin.

näin se on kirjoitti:

Onhan se noinkin, mutta tosiasia on kaikissa muissakin yritysmuodoissa, että kannattava yrityskoko kasvaa kokoajan, ei semmonen kauppa joka vielä kahdeksankymmentäluvulla oli kannattava, enää kannata samalla konseptilla.

Tukipolitiikka ei ole kannattamattomuuden syy, se on ihan jossakin muualla, ei se tilaasi etelässä kannatavaksi, että jossakin muualla tiloista tehdään tukileikkauskin kannattamattomia.

Sun pitää vaan joko laajentaa, tai vaihtaa sellaiseen tuotantosuuntaan, joka sopii sinun kokoisella tilallesi paremmin.

Lue lisää

"Tukipolitiikka ei ole kannattamattomuuden syy, se on ihan jossakin muualla, ei se tilaasi etelässä kannatavaksi, että jossakin muualla tiloista tehdään tukileikkauskin kannattamattomia.

Sun pitää vaan joko laajentaa, tai vaihtaa sellaiseen tuotantosuuntaan, joka sopii sinun kokoisella tilallesi paremmin. "

Ongelmahan onkin se jota ei ilmeisesti kykene käsittämään että tämä tukiero eriyttää kehityksen maan eri osissa. Etelässä on tosiaan pakko olla iso yksikkö että että elannon, pohjoisessa pärjää pienemmälläkin yksiköllä. Nyt vaan kun yksikkökoon kasvaessa kasvavat myös mm riskit, rahoituksen saamisen ongelmat, vaativuus eli ammattitaito jne. Se tarkoittaa että löytyy vähemmän niitä jatkajia. Pohjoisessa taas voi vaikkapa muutaman emon tukihaikkulalla vetää hyvääkin tiliä minimaalisella työllä ja riskillä. Tosin sinä päivänä kun tukipolitiikka järkeistetään (toivottavasti eduskuntavaalien jälkeen) niin etelässäkin alkaa taas olla järkevää jatkaa. Tällä hetkellä vaikkapa maidossa niin vaikka etelän tuotanto tippuu niin Valio eikä maitoasiamies eikä kukaan vedä kissan korkuisia otsikoita että "Maitopula uhkaa" koska pohjoisessa tukien varassa laajennetaan ja tuotanto kasvaa. Jos tukieroa ei olisi niin Valio ja muut olisivat paljon enemmän huolissaan koska tällöin koko maan tuotanto tippuisi. Etelän tuottajista ei tunnu olevan niin väliä.

Jaha, suojatyöpaikka kirjoitti:

koskikin vain suuria tiloja, henkilökohtaisesti elän muista tuloista kuin maataloudesta ei mitenkään tavatonta tällä kannattavuudella. Rakennekehitys on rajua, periaatteella, juokse tai kuole ja puheet suojatyöpaikoista ovat täysin naurettavia..

Lue lisää

Älä vääristele. En missään kirjoittanut "suojatyöpaikasta" kirjoitin, että maatalous on valtion erityisessä suojeluksessa, koska valtio tarjoaa eläintilallisille sellaista palvelua, mitä mikään muu yrittäjä ryhmä ei saa, eli ilmainen lomitus järjestelmä.

Toisekseen paljonko sinulla on peltoa omia/vuokra peltoja entä montako päätä lehmiä sinulla on?

Kiinnostaisi kuulla myös muilta palstalaisilta paljon on omia/vuokra peltoja ja montako päätä navetassa ammuu.

Tukien ongelma kirjoitti:

"Tukipolitiikka ei ole kannattamattomuuden syy, se on ihan jossakin muualla, ei se tilaasi etelässä kannatavaksi, että jossakin muualla tiloista tehdään tukileikkauskin kannattamattomia.

Sun pitää vaan joko laajentaa, tai vaihtaa sellaiseen tuotantosuuntaan, joka sopii sinun kokoisella tilallesi paremmin. "

Ongelmahan onkin se jota ei ilmeisesti kykene käsittämään että tämä tukiero eriyttää kehityksen maan eri osissa. Etelässä on tosiaan pakko olla iso yksikkö että että elannon, pohjoisessa pärjää pienemmälläkin yksiköllä. Nyt vaan kun yksikkökoon kasvaessa kasvavat myös mm riskit, rahoituksen saamisen ongelmat, vaativuus eli ammattitaito jne. Se tarkoittaa että löytyy vähemmän niitä jatkajia. Pohjoisessa taas voi vaikkapa muutaman emon tukihaikkulalla vetää hyvääkin tiliä minimaalisella työllä ja riskillä. Tosin sinä päivänä kun tukipolitiikka järkeistetään (toivottavasti eduskuntavaalien jälkeen) niin etelässäkin alkaa taas olla järkevää jatkaa. Tällä hetkellä vaikkapa maidossa niin vaikka etelän tuotanto tippuu niin Valio eikä maitoasiamies eikä kukaan vedä kissan korkuisia otsikoita että "Maitopula uhkaa" koska pohjoisessa tukien varassa laajennetaan ja tuotanto kasvaa. Jos tukieroa ei olisi niin Valio ja muut olisivat paljon enemmän huolissaan koska tällöin koko maan tuotanto tippuisi. Etelän tuottajista ei tunnu olevan niin väliä.

Lue lisää

pohjoisella tuella tasataan tuotantoolosuhteet, onko liian vaikea asia käsittää..

Tukien ongelma kirjoitti:

"Tukipolitiikka ei ole kannattamattomuuden syy, se on ihan jossakin muualla, ei se tilaasi etelässä kannatavaksi, että jossakin muualla tiloista tehdään tukileikkauskin kannattamattomia.

Sun pitää vaan joko laajentaa, tai vaihtaa sellaiseen tuotantosuuntaan, joka sopii sinun kokoisella tilallesi paremmin. "

Ongelmahan onkin se jota ei ilmeisesti kykene käsittämään että tämä tukiero eriyttää kehityksen maan eri osissa. Etelässä on tosiaan pakko olla iso yksikkö että että elannon, pohjoisessa pärjää pienemmälläkin yksiköllä. Nyt vaan kun yksikkökoon kasvaessa kasvavat myös mm riskit, rahoituksen saamisen ongelmat, vaativuus eli ammattitaito jne. Se tarkoittaa että löytyy vähemmän niitä jatkajia. Pohjoisessa taas voi vaikkapa muutaman emon tukihaikkulalla vetää hyvääkin tiliä minimaalisella työllä ja riskillä. Tosin sinä päivänä kun tukipolitiikka järkeistetään (toivottavasti eduskuntavaalien jälkeen) niin etelässäkin alkaa taas olla järkevää jatkaa. Tällä hetkellä vaikkapa maidossa niin vaikka etelän tuotanto tippuu niin Valio eikä maitoasiamies eikä kukaan vedä kissan korkuisia otsikoita että "Maitopula uhkaa" koska pohjoisessa tukien varassa laajennetaan ja tuotanto kasvaa. Jos tukieroa ei olisi niin Valio ja muut olisivat paljon enemmän huolissaan koska tällöin koko maan tuotanto tippuisi. Etelän tuottajista ei tunnu olevan niin väliä.

Lue lisää

Kyllä minä ymmärrän, mutta sinulla menee kokoajan sekaisin sellaiset asiat, kuin tilan kannattavuus, tulostavoite, sopiva yksikkökoko ja henkilökohtainen kauna pohjoisen ihmisiä kohtaan, mikään järjestelmä ei takaa täysin tasa-arvoisia lähtökohtia edes samalla tukialueella, toisella on aina isompi tila, tai sulla on kivisemmät pellot, ehkä huonommat metsät, tai väärin rakennettu rakennuskanta, ehkä koko tuotantosuunta on tilalla alunperin valittu täysin väärin.

Pohjoisen tukihaikkulan ja sun maidontuotannon välillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, ne ei vaikuta millään lailla toisiinsa, ei tee sun tilaa kannattamattomaksi tai kannattavaksi.

Mitä tulee naudanlihan tuotantoon yleisesti, niin pohjoisessa on kyllä päärodut aika suuria rotuja ja nämä haikut o enempi niitä etelän miesten harrastelua.
Pääosahan naudanlihasta pohjoisessa tulee maitosonneista ja hiehoista.

näin se on kirjoitti:

Kyllä minä ymmärrän, mutta sinulla menee kokoajan sekaisin sellaiset asiat, kuin tilan kannattavuus, tulostavoite, sopiva yksikkökoko ja henkilökohtainen kauna pohjoisen ihmisiä kohtaan, mikään järjestelmä ei takaa täysin tasa-arvoisia lähtökohtia edes samalla tukialueella, toisella on aina isompi tila, tai sulla on kivisemmät pellot, ehkä huonommat metsät, tai väärin rakennettu rakennuskanta, ehkä koko tuotantosuunta on tilalla alunperin valittu täysin väärin.

Pohjoisen tukihaikkulan ja sun maidontuotannon välillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, ne ei vaikuta millään lailla toisiinsa, ei tee sun tilaa kannattamattomaksi tai kannattavaksi.

Mitä tulee naudanlihan tuotantoon yleisesti, niin pohjoisessa on kyllä päärodut aika suuria rotuja ja nämä haikut o enempi niitä etelän miesten harrastelua.
Pääosahan naudanlihasta pohjoisessa tulee maitosonneista ja hiehoista.

Lue lisää

Vai ei vaikuta. Vaikuttaa muuten vähän helvetisti. Koska maidon hinta on tässä meillä sama, kuin tuossa kuuden kilometrin päässä naapurin maitotilalla joka on c-alueella. Meidän maitotuotoksella se tekee rahasa noin 32000 euroa c-alueen tilan hyväksi.
Joten miten pystyt silmät kirkkaina sanomaan, että ei vaikuta!? Se tekee suurinpiirtein ammattimiehen vuosipalkanverran.

Mutta tuossa puhut asiaa, että hc on vain harrastus ja tuki eläin. Meillä oli niitä vielä muutama vuosi sitten, mutta eihän ne enää nykyään mene kaupaksi ja hintakin on romahtanut täysin.
Näkeehän sen maaseuduntulevaisuudestakin. Siellä samat ilmoittelevat säännöllisen epäsäännöllisesti. Vähän nyt eksyy aiheesta, mutta jostain luin,että hc on pienin vasikka kuolleisuus. Ja se on varmasti satua. Meillä kuoli joka kesä useampia vasikoita heti poikimisen jälkeen ja sama se on monilla muillakin tiloilla. Niitä poikimisia vaan ei ilmoiteta mihinkään. Poikkesin eräällä hc tilalla viime kesänä ja ihmettelin, kun vasikoita ei ollut kuin 26, kun emoja oli kuitenkin 34. Siellä emäntä sanoi, että loput oli jäänyt tyhjiksi. Myöhemmin sitten kun juttelin vanhan isännän kanssa, niin ohimennen kysyin häneltä hautaavatko he ruhot vai viekö lauhaluoma, niin hän sanoi että metsän keskelle hautaavat.

b-alueen maitomies kirjoitti:

Vai ei vaikuta. Vaikuttaa muuten vähän helvetisti. Koska maidon hinta on tässä meillä sama, kuin tuossa kuuden kilometrin päässä naapurin maitotilalla joka on c-alueella. Meidän maitotuotoksella se tekee rahasa noin 32000 euroa c-alueen tilan hyväksi.
Joten miten pystyt silmät kirkkaina sanomaan, että ei vaikuta!? Se tekee suurinpiirtein ammattimiehen vuosipalkanverran.

Mutta tuossa puhut asiaa, että hc on vain harrastus ja tuki eläin. Meillä oli niitä vielä muutama vuosi sitten, mutta eihän ne enää nykyään mene kaupaksi ja hintakin on romahtanut täysin.
Näkeehän sen maaseuduntulevaisuudestakin. Siellä samat ilmoittelevat säännöllisen epäsäännöllisesti. Vähän nyt eksyy aiheesta, mutta jostain luin,että hc on pienin vasikka kuolleisuus. Ja se on varmasti satua. Meillä kuoli joka kesä useampia vasikoita heti poikimisen jälkeen ja sama se on monilla muillakin tiloilla. Niitä poikimisia vaan ei ilmoiteta mihinkään. Poikkesin eräällä hc tilalla viime kesänä ja ihmettelin, kun vasikoita ei ollut kuin 26, kun emoja oli kuitenkin 34. Siellä emäntä sanoi, että loput oli jäänyt tyhjiksi. Myöhemmin sitten kun juttelin vanhan isännän kanssa, niin ohimennen kysyin häneltä hautaavatko he ruhot vai viekö lauhaluoma, niin hän sanoi että metsän keskelle hautaavat.

Lue lisää

Minä en tajua koko asian pointtia, mitä helvetin tekemistä jollakin HC tilan vasikoiden hautaamisella on sun maidontuotannon kanssa ????
Tämä pohjois-suomen kauna on aiheuttanut sulle jonkinmoisen sokean pisteen aivotoimintaan, et enää taida oikein tajuta minkä vaikutuksen teet itsestäsi.

En ole väittänyt mitään rotua tukieläimeksi, kaikki rodut ovat yhtä kannattamattomia ilman tukia ja tuki taitaa olla sama kaikilla roduilla ( korjaa jos olen väärässä ), joten siinä mielessä mielestäni keskustelu koko aiheesta saa jäädä tähän.

Tosiasia vaan on niin, että ensimmäinen merkki luovuttamisesta on se, kun toimija alkaa puhua politiikkaa ja tukipolitiikkaa, eikä enää osaa itse miettiä toimintoja ja muita toimenpiteitä, joilla voisi oman tilansa tulosta parantaa.
Maatila on kumminkin yritys, jossa eri valinnoilla vaikutetaan tulokseen valtavasti.

näin se on kirjoitti:

Minä en tajua koko asian pointtia, mitä helvetin tekemistä jollakin HC tilan vasikoiden hautaamisella on sun maidontuotannon kanssa ????
Tämä pohjois-suomen kauna on aiheuttanut sulle jonkinmoisen sokean pisteen aivotoimintaan, et enää taida oikein tajuta minkä vaikutuksen teet itsestäsi.

En ole väittänyt mitään rotua tukieläimeksi, kaikki rodut ovat yhtä kannattamattomia ilman tukia ja tuki taitaa olla sama kaikilla roduilla ( korjaa jos olen väärässä ), joten siinä mielessä mielestäni keskustelu koko aiheesta saa jäädä tähän.

Tosiasia vaan on niin, että ensimmäinen merkki luovuttamisesta on se, kun toimija alkaa puhua politiikkaa ja tukipolitiikkaa, eikä enää osaa itse miettiä toimintoja ja muita toimenpiteitä, joilla voisi oman tilansa tulosta parantaa.
Maatila on kumminkin yritys, jossa eri valinnoilla vaikutetaan tulokseen valtavasti.

Lue lisää

Meillä nyt sattui olemaan vaimon harrastuksena noita hc emoja kuutisen vuotta. Noin 40ha maisemalaidunnukseen niitä käytettiin.
Itsehän kirjoitit, että hc on etelänmiesten harrastelua ja tuolla edellä kirjoitin, että vähän eksyy aiheesta. Sinulla ilmeisesti on noita elukoita, kun meinas verkkarisi revetä.
Kun nyt niin innostuit aiheesta, niin voin sivumennen sanoa että tiedän toistakymmentä tilaa, jotka ovat lopettaneen haikkujen pidon täysin kannattamattomana. Lihan hinta naurettava ja eloelukat eivät meinaa mennä kaupaksi jos hinta ei ole todella alhainen. Mutta jos sitä kysyy tiloilta, niin isäntäväki aina sanoo, että elukat menee kun kuumille kiville. Kuitenkin tiloilla eläinmäärät vaan kasvaa. Eli ei mene kaupaksi ei lihana eikä eloon.

Mutta takaisin asiaan. Kyllä te c-alueen kaverit olette aikamoisia velikultia. Kun teille pistää asiasta faktaa pöytään, niin ette pysty enää muuhun kun vittuilemaan ja väistelemään aihetta.
Mutta minun ja kaikkien etelän maitotilallisten mielestä tuo 32000€ vähemmän vuodessa on helvetisti rahaa. Jos sen raha määrän saisi enemmän, niin silloin ei vaimonkaan tarvitsisi käydä tilan ulkopuolella töissä. Että sen verran se vaikuttaa! Mutta heti tuosta huomaa, että teille maksetaan aivan järjettömän suuria ja perusteettomia tukia, kun teidän mielestä 32000€ vuodessa ei ole raha eikä mikään.

B-alueen maitomies kirjoitti:

Meillä nyt sattui olemaan vaimon harrastuksena noita hc emoja kuutisen vuotta. Noin 40ha maisemalaidunnukseen niitä käytettiin.
Itsehän kirjoitit, että hc on etelänmiesten harrastelua ja tuolla edellä kirjoitin, että vähän eksyy aiheesta. Sinulla ilmeisesti on noita elukoita, kun meinas verkkarisi revetä.
Kun nyt niin innostuit aiheesta, niin voin sivumennen sanoa että tiedän toistakymmentä tilaa, jotka ovat lopettaneen haikkujen pidon täysin kannattamattomana. Lihan hinta naurettava ja eloelukat eivät meinaa mennä kaupaksi jos hinta ei ole todella alhainen. Mutta jos sitä kysyy tiloilta, niin isäntäväki aina sanoo, että elukat menee kun kuumille kiville. Kuitenkin tiloilla eläinmäärät vaan kasvaa. Eli ei mene kaupaksi ei lihana eikä eloon.

Mutta takaisin asiaan. Kyllä te c-alueen kaverit olette aikamoisia velikultia. Kun teille pistää asiasta faktaa pöytään, niin ette pysty enää muuhun kun vittuilemaan ja väistelemään aihetta.
Mutta minun ja kaikkien etelän maitotilallisten mielestä tuo 32000€ vähemmän vuodessa on helvetisti rahaa. Jos sen raha määrän saisi enemmän, niin silloin ei vaimonkaan tarvitsisi käydä tilan ulkopuolella töissä. Että sen verran se vaikuttaa! Mutta heti tuosta huomaa, että teille maksetaan aivan järjettömän suuria ja perusteettomia tukia, kun teidän mielestä 32000€ vuodessa ei ole raha eikä mikään.

Lue lisää

Lähde kirjanpitoitilat MTT:n Taloustohtorista.
Tunnusluku yrittäjätulo, kohdejoukko suuret maitotilat v. 2007.
tukialue B 68 200 euroa
tukialue C1 50 100 euroa
tukialue C2 50 500 euroa
tukialue C2P 30 200 euroa
tukialue C3 54 300 euroa
(Tukialueilta A ja C4 on niin vähän kirjanpitotiloja kohdeotoksessa, että niistä ei anneta keskiarvoa julkisuuteen.)

Ykä yrittäjä kirjoitti:

Älä vääristele. En missään kirjoittanut "suojatyöpaikasta" kirjoitin, että maatalous on valtion erityisessä suojeluksessa, koska valtio tarjoaa eläintilallisille sellaista palvelua, mitä mikään muu yrittäjä ryhmä ei saa, eli ilmainen lomitus järjestelmä.

Toisekseen paljonko sinulla on peltoa omia/vuokra peltoja entä montako päätä lehmiä sinulla on?

Kiinnostaisi kuulla myös muilta palstalaisilta paljon on omia/vuokra peltoja ja montako päätä navetassa ammuu.

Lue lisää

muuten yksinkertainen, voiko eläimet jättää kuukaudeksi hoitamatta..

B-alueen maitomies kirjoitti:

Meillä nyt sattui olemaan vaimon harrastuksena noita hc emoja kuutisen vuotta. Noin 40ha maisemalaidunnukseen niitä käytettiin.
Itsehän kirjoitit, että hc on etelänmiesten harrastelua ja tuolla edellä kirjoitin, että vähän eksyy aiheesta. Sinulla ilmeisesti on noita elukoita, kun meinas verkkarisi revetä.
Kun nyt niin innostuit aiheesta, niin voin sivumennen sanoa että tiedän toistakymmentä tilaa, jotka ovat lopettaneen haikkujen pidon täysin kannattamattomana. Lihan hinta naurettava ja eloelukat eivät meinaa mennä kaupaksi jos hinta ei ole todella alhainen. Mutta jos sitä kysyy tiloilta, niin isäntäväki aina sanoo, että elukat menee kun kuumille kiville. Kuitenkin tiloilla eläinmäärät vaan kasvaa. Eli ei mene kaupaksi ei lihana eikä eloon.

Mutta takaisin asiaan. Kyllä te c-alueen kaverit olette aikamoisia velikultia. Kun teille pistää asiasta faktaa pöytään, niin ette pysty enää muuhun kun vittuilemaan ja väistelemään aihetta.
Mutta minun ja kaikkien etelän maitotilallisten mielestä tuo 32000€ vähemmän vuodessa on helvetisti rahaa. Jos sen raha määrän saisi enemmän, niin silloin ei vaimonkaan tarvitsisi käydä tilan ulkopuolella töissä. Että sen verran se vaikuttaa! Mutta heti tuosta huomaa, että teille maksetaan aivan järjettömän suuria ja perusteettomia tukia, kun teidän mielestä 32000€ vuodessa ei ole raha eikä mikään.

Lue lisää

Joo, ehkä sulla on jokin oma agenda tässä, mikä ei mulle aukea, ei mullakaan ole kuin 45 hehtaaria tukikelpoista peltoa, eikä mene mitenkään ihmeellisesti, emoja on, vähän eri rotuja ja osa risteytyksiä, en silti tunne minkäänlaista kateutta noita haikkujen pitäjiä kohtaan, en myöskään tunne kateutta C-3 ja C-4 aluetta kohtaan, en vaan ymmärrä miksi pitäisi tuntea.

En vaan tajua tota sun ajattelua, tommonen kateus ei ole enää normaalia, tommonen menee jo vihan puolelle, olen vähän samaa mieltä kuin ketjun aloittajakin, eli tämä ex-sähkäri, kyllä tällä hommalla leivän saa, tosin näin pieni tila tällä tuotantosuunnalla elättää vain yhden ihmisen kunnolla.

Olen ollut myös palkansaajana joskus ja sanon vaan noista teidän "keskiansioista", että ne on ihan tuulesta temmattuja lukuja, vaimo voi asian todistaa, kassatyöntekijä kaupassa. Sinänsä palkansaajan keskiansiolla ei ole mitään tekemistä maajussin kanssa, majussi on yrittäjä ja sen täytyy itse päättää ensiksi se, mihin ansiotasoon haluaa päästä ja kun se päätös on tehty, niin senjälkeen pitää katsoa sitä, miten hommaa pitää muuttaa että siihen päästään ????
Itse en ala enää velkojen kanssa painimaan, joten tyydyn vähempään.

Oletko tyhma vai kirjoitti:

muuten yksinkertainen, voiko eläimet jättää kuukaudeksi hoitamatta..

Oletko vähä-älyinen vai mitä? Teillä on ilmainen lomitus!!! Oikeuden mukaista kaikkia yrittäjä ryhmiä kohtaan olisi se, että joutuisitte itse maksamaan tuuraajanne lomienne ajaksi kuin muutkin yrittäjät.

Tuki suusi.. kirjoitti:

Lähde kirjanpitoitilat MTT:n Taloustohtorista.
Tunnusluku yrittäjätulo, kohdejoukko suuret maitotilat v. 2007.
tukialue B 68 200 euroa
tukialue C1 50 100 euroa
tukialue C2 50 500 euroa
tukialue C2P 30 200 euroa
tukialue C3 54 300 euroa
(Tukialueilta A ja C4 on niin vähän kirjanpitotiloja kohdeotoksessa, että niistä ei anneta keskiarvoa julkisuuteen.)

Lue lisää

Jostain kumman syystä te pohjoisen kaverit, ette todellakaan pysty keskustelemaan todellisista asioista. Edelleenkin tuloni ovat 32000€ pienemmät kuin kuuden kilometrin päässä c-alueella olevan tilan. Ja se on ilmeisesti teidän mielestä oikeudenmukaista.

Tiedät varmasti yhtä hyvin kuin minäkin, että noissa tilastoissa b-alueen tilojen pelto pinta-alat ja eläin määrät ovat huomattavasti suuremmat kuin c-alueen vastaavat tilat. Tiedät varmasti senkin, että tämäkin tilasto on tarkoitus hakuinen.

Mutta onneksi asiat tulevat muuttumaan seuraavalla tukikaudella. Eräs valmisteleva virkamies kerto,i että 142-tukea tullaan kohtuullistamaan reilusti, elikä yli-suuria tukia tullaan leikkaamaan isolla kädellä ja tällä tavoin tullaan pienentämään tukialueiden välistä kannattavuus kuilua.

Ykä yrittäjä kirjoitti:

Oletko vähä-älyinen vai mitä? Teillä on ilmainen lomitus!!! Oikeuden mukaista kaikkia yrittäjä ryhmiä kohtaan olisi se, että joutuisitte itse maksamaan tuuraajanne lomienne ajaksi kuin muutkin yrittäjät.

Lue lisää

paljon pakota, jos oikein pinnistät voit ehkä älytä miksi näin on..

B-alueen maitomies kirjoitti:

Jostain kumman syystä te pohjoisen kaverit, ette todellakaan pysty keskustelemaan todellisista asioista. Edelleenkin tuloni ovat 32000€ pienemmät kuin kuuden kilometrin päässä c-alueella olevan tilan. Ja se on ilmeisesti teidän mielestä oikeudenmukaista.

Tiedät varmasti yhtä hyvin kuin minäkin, että noissa tilastoissa b-alueen tilojen pelto pinta-alat ja eläin määrät ovat huomattavasti suuremmat kuin c-alueen vastaavat tilat. Tiedät varmasti senkin, että tämäkin tilasto on tarkoitus hakuinen.

Mutta onneksi asiat tulevat muuttumaan seuraavalla tukikaudella. Eräs valmisteleva virkamies kerto,i että 142-tukea tullaan kohtuullistamaan reilusti, elikä yli-suuria tukia tullaan leikkaamaan isolla kädellä ja tällä tavoin tullaan pienentämään tukialueiden välistä kannattavuus kuilua.

Lue lisää

kokonaistuet suurilla lypsykarjatiloilla olivat v. 2009 B-aluella 65800 ja C-alueella 66300 euroa. Eli eroa vain 500 euroa. Mutta sitten tulotasossa oli enemmän eroa B-alue 52600 ja C1-alue vain 40400 euroa.
Raja-alueet ovat ongelmallisia. Niillä tuet menee kerrasta poikki, mutta kustannukset eivät eroa luonnollisestikaan noin jyrkästi. Mutta keskimäärin kyllä B-alue on ollut selvästi edullisempaa maidonviljelyaluetta kuin C1-alue.

Itse et keskustele kirjoitti:

kokonaistuet suurilla lypsykarjatiloilla olivat v. 2009 B-aluella 65800 ja C-alueella 66300 euroa. Eli eroa vain 500 euroa. Mutta sitten tulotasossa oli enemmän eroa B-alue 52600 ja C1-alue vain 40400 euroa.
Raja-alueet ovat ongelmallisia. Niillä tuet menee kerrasta poikki, mutta kustannukset eivät eroa luonnollisestikaan noin jyrkästi. Mutta keskimäärin kyllä B-alue on ollut selvästi edullisempaa maidonviljelyaluetta kuin C1-alue.

Lue lisää

"kokonaistuet suurilla lypsykarjatiloilla olivat v. 2009 B-aluella 65800 ja C-alueella 66300 euroa. Eli eroa vain 500 euroa. Mutta sitten tulotasossa oli enemmän eroa B-alue 52600 ja C1-alue vain 40400 euroa."

Ja nyt kun analysoidaan vähän tarkemmin niin kotieläintuotto noilla tiloilla C1=111.100, C2=115.500 ja B=125.200 ja viljelyalat vastaavasti 54,61 ja 62. Eli siis B-aluella on ollut noin 12.000 euroa enemmän maidon myyntituloja ja jos hinta 0,40 niin se on 30.000 litraa maitoa eli 3 lehmää. Eli- B-alueella pitää samoihin tukiin juosta 5 hehtaaria ja 3 lehmää lujempaa. Jos otetaan samankokoiset tilat eli samat hehtaarit ja samat maitomäärät niin esimerkiksi tuolla yhden robon yli noin 60 lehmän ja 60 hehtaarin kokoluokassa tuo tukiero on kuta kuinkin tuo 32.000 euroa. Kulut suurinpiirtein samat, tulopuolelta vaan jää jotain uupumaan. Mikä luku tuo "tulotaso" muuten on? Noita lukuja ei löytynyt ainakaan tuloslaskelmasta. Jaa, löytyi tunnusluvuista. Josta niistäkin löytyy juuri tuo että B-alueella on juostava lujempaa samaan tuloon, työtunnit c2-c1-b on 4.660, 4.360 ja 5.410. Eli tulee 1.000 tuntia enemmän B-alueella? Kun teollisuustyöntekijän vuosityöaika on 1.600 tuntia?

Keskustelua? kirjoitti:

"kokonaistuet suurilla lypsykarjatiloilla olivat v. 2009 B-aluella 65800 ja C-alueella 66300 euroa. Eli eroa vain 500 euroa. Mutta sitten tulotasossa oli enemmän eroa B-alue 52600 ja C1-alue vain 40400 euroa."

Ja nyt kun analysoidaan vähän tarkemmin niin kotieläintuotto noilla tiloilla C1=111.100, C2=115.500 ja B=125.200 ja viljelyalat vastaavasti 54,61 ja 62. Eli siis B-aluella on ollut noin 12.000 euroa enemmän maidon myyntituloja ja jos hinta 0,40 niin se on 30.000 litraa maitoa eli 3 lehmää. Eli- B-alueella pitää samoihin tukiin juosta 5 hehtaaria ja 3 lehmää lujempaa. Jos otetaan samankokoiset tilat eli samat hehtaarit ja samat maitomäärät niin esimerkiksi tuolla yhden robon yli noin 60 lehmän ja 60 hehtaarin kokoluokassa tuo tukiero on kuta kuinkin tuo 32.000 euroa. Kulut suurinpiirtein samat, tulopuolelta vaan jää jotain uupumaan. Mikä luku tuo "tulotaso" muuten on? Noita lukuja ei löytynyt ainakaan tuloslaskelmasta. Jaa, löytyi tunnusluvuista. Josta niistäkin löytyy juuri tuo että B-alueella on juostava lujempaa samaan tuloon, työtunnit c2-c1-b on 4.660, 4.360 ja 5.410. Eli tulee 1.000 tuntia enemmän B-alueella? Kun teollisuustyöntekijän vuosityöaika on 1.600 tuntia?

Lue lisää

puoli ei ole sama ja työtunti lasku on suoraan perseestä, lopeta tuo paskan jauhaminen olet aivan sekaisin..

Valehtelet, kulu kirjoitti:

puoli ei ole sama ja työtunti lasku on suoraan perseestä, lopeta tuo paskan jauhaminen olet aivan sekaisin..

"työtunti lasku on suoraan perseestä"

Siis millä perusteella tuo noin olisi??? Nehän ovat 100% rehellisten viljelijöiden 100% luotettavasti ilmoittamia lukuja? Miten voi olla suoraan perseestä?

Valehtelet, kulu kirjoitti:

puoli ei ole sama ja työtunti lasku on suoraan perseestä, lopeta tuo paskan jauhaminen olet aivan sekaisin..

"kulu puoli ei ole sama"

Katsos tarkemmin sitä laskelmaa jonka lukuja itse esittelit tuossa totuutena nuo tulotasoluvut. Huomaat että lähes joka kulukohta on samoissa tasoissa paitsi ostetut palvelut sekä palkkatyö jotka molemmat ovat c-alueella isompia kuin b-alueella? Selittääkö se muuten myös tuon 1.000 tuntia enemmän? On pakko repiä omasta selkänahasta b-alueella se mihin c-alueen tuilla on varaa ottaa urakoitsija / palkollinen?

Tarkistas lukuja? kirjoitti:

"kulu puoli ei ole sama"

Katsos tarkemmin sitä laskelmaa jonka lukuja itse esittelit tuossa totuutena nuo tulotasoluvut. Huomaat että lähes joka kulukohta on samoissa tasoissa paitsi ostetut palvelut sekä palkkatyö jotka molemmat ovat c-alueella isompia kuin b-alueella? Selittääkö se muuten myös tuon 1.000 tuntia enemmän? On pakko repiä omasta selkänahasta b-alueella se mihin c-alueen tuilla on varaa ottaa urakoitsija / palkollinen?

Lue lisää

paskanjauhaminen, kyse oli saman kokoisista tilosta, tuotto pohjoisessa on vain pienempi ja se korvataan pohjoisella tuella, paljonko pitää vielä yksinkertaistaa että alkaa mennä jakeluun..

Lopeta tuo kirjoitti:

paskanjauhaminen, kyse oli saman kokoisista tilosta, tuotto pohjoisessa on vain pienempi ja se korvataan pohjoisella tuella, paljonko pitää vielä yksinkertaistaa että alkaa mennä jakeluun..

Lue lisää

Liikevaihdoltaan suuruusluokaltaan samankokoisista, kyllä. Sen sijaan lehmämäärä ja pinta-ala poikkeavat toisistaan. Pinta-ala näkyykin suoraan noissa tulosteissa. Lehmämäärän taas voi suoraan päätellä kotieläintuotoista.

Valehtelet, kulu kirjoitti:

puoli ei ole sama ja työtunti lasku on suoraan perseestä, lopeta tuo paskan jauhaminen olet aivan sekaisin..

"työtunti lasku on suoraan perseestä"

En minäkää'n tajua miten voisivat olla? Sehän tarkoittaisi joko sitä että viljelijät eivät olisi rehellisiä tai tiedossa olisi liikaa muita epävarmuustekijöitä jolloin tuo

http://www.vtv.fi/files/1919/1992009_Maatalouden_kannattavuuden_laskenta_netti_1_.pdf

esitetty kritiikki olisi enemmän kuin kohdallaan eli
"Tarkastuksen perusteella näyttää siltä, että MTT:n kannattavuuslaskenta
antaa maatilojen kannattavuudesta vertailutietoja pessimistisemmän kuvan.
Tämä johtuu laskentamenetelmistä ja epävarmuuksista lähtötiedoissa.
Eräät kirjanpitotilat ovat kirjanneet huomattavan suuria työtuntimääriä
verrattuna Työtehoseuran määrittämien työnormien mukaiseen työaikaan."

Niin että ovatko nuo työtunnit siis perseestä? Vai onko b-alueella tosiaan juostava noin hirvittävän paljon kovempaa että saisi edes jonkunlaisen elannon?

Samankokoisista??? kirjoitti:

Liikevaihdoltaan suuruusluokaltaan samankokoisista, kyllä. Sen sijaan lehmämäärä ja pinta-ala poikkeavat toisistaan. Pinta-ala näkyykin suoraan noissa tulosteissa. Lehmämäärän taas voi suoraan päätellä kotieläintuotoista.

Lue lisää

jos vertailuja tehdään pitää vertailujen kohteet luonnollisesti olla vertailukelpoisia..

Kritiikki kohdallaan kirjoitti:

"työtunti lasku on suoraan perseestä"

En minäkää'n tajua miten voisivat olla? Sehän tarkoittaisi joko sitä että viljelijät eivät olisi rehellisiä tai tiedossa olisi liikaa muita epävarmuustekijöitä jolloin tuo

http://www.vtv.fi/files/1919/1992009_Maatalouden_kannattavuuden_laskenta_netti_1_.pdf

esitetty kritiikki olisi enemmän kuin kohdallaan eli
"Tarkastuksen perusteella näyttää siltä, että MTT:n kannattavuuslaskenta
antaa maatilojen kannattavuudesta vertailutietoja pessimistisemmän kuvan.
Tämä johtuu laskentamenetelmistä ja epävarmuuksista lähtötiedoissa.
Eräät kirjanpitotilat ovat kirjanneet huomattavan suuria työtuntimääriä
verrattuna Työtehoseuran määrittämien työnormien mukaiseen työaikaan."

Niin että ovatko nuo työtunnit siis perseestä? Vai onko b-alueella tosiaan juostava noin hirvittävän paljon kovempaa että saisi edes jonkunlaisen elannon?

Lue lisää

PUHEET, työtunnit samankokosilla tiloilla on luonnollisesti samat, ehkä pohjoinen teettää jonkin verran enemmän mm. sisäruokintakausi on pidempi ja tuo VTT raportti on oikaistu, JOTEN LOPETA NUO PASKAKIRJOITUKSET..

LOPETA PASKAN kirjoitti:

PUHEET, työtunnit samankokosilla tiloilla on luonnollisesti samat, ehkä pohjoinen teettää jonkin verran enemmän mm. sisäruokintakausi on pidempi ja tuo VTT raportti on oikaistu, JOTEN LOPETA NUO PASKAKIRJOITUKSET..

Lue lisää

"työtunnit samankokosilla tiloilla on luonnollisesti samat"

Mites nyt työtunnit samankokoisilla tiloilla omn kuiteskin samat? Kun kulut eivät olleet eivätkä tulotkaan?

"ehkä pohjoinen teettää jonkin verran enemmän "
"VTT raportti on oikaistu"

Siis noiden Taloustohtorin lukujen mukaan b-alueella joudutaan tekemään 1.000 tuntia enemmän töitä. Ja koska luvut ovat 100% rehellisten viljelijöiden 100% luotettavasti ilmoittamia niin b-alueella tosiaan työtaakka on valtava c-alueeseen verrattuna että pääsisi samoihin tuloihin. Vai onko tuo VTTV raportti kuitenkin kohdallaan?

Kyllä olet tyhmä.. kirjoitti:

jos vertailuja tehdään pitää vertailujen kohteet luonnollisesti olla vertailukelpoisia..

Nyt en ymmärrä. Mutta siis

"jos vertailuja tehdään pitää vertailujen kohteet luonnollisesti olla vertailukelpoisia.. "

Taloustohtorissa on lähdetty siitä että on yksikön ns taloudellinen koko. Joka on ilmeisesti suurinpiirtein sama kuin yksikön liikevaihto. Ja koska c-alueella tuet ovat niin paljon paremmat niin samaan liikevaihtoon pääsee pienemmillä hehtaareilla ja vähemmillä lehmillä. Jos sen sijaan otetaan samankokoiset tilat eli sama määrä hehtaareja ja sama määrä lehmiä niin b-alue häviää koska tulopuolelta puuttuu tuloja. Vaikkapa tuossa yhden robon eli 60 lehmän ja 60 hehtaarin yksikössä noin 30.000 euroa vuodessa. Joka vuosi.

Raportti? kirjoitti:

"työtunnit samankokosilla tiloilla on luonnollisesti samat"

Mites nyt työtunnit samankokoisilla tiloilla omn kuiteskin samat? Kun kulut eivät olleet eivätkä tulotkaan?

"ehkä pohjoinen teettää jonkin verran enemmän "
"VTT raportti on oikaistu"

Siis noiden Taloustohtorin lukujen mukaan b-alueella joudutaan tekemään 1.000 tuntia enemmän töitä. Ja koska luvut ovat 100% rehellisten viljelijöiden 100% luotettavasti ilmoittamia niin b-alueella tosiaan työtaakka on valtava c-alueeseen verrattuna että pääsisi samoihin tuloihin. Vai onko tuo VTTV raportti kuitenkin kohdallaan?

Lue lisää

voisi saada vaikutelman hiljaisesta viisaasta, mutta nyt..................

Tyhmäkö? kirjoitti:

Nyt en ymmärrä. Mutta siis

"jos vertailuja tehdään pitää vertailujen kohteet luonnollisesti olla vertailukelpoisia.. "

Taloustohtorissa on lähdetty siitä että on yksikön ns taloudellinen koko. Joka on ilmeisesti suurinpiirtein sama kuin yksikön liikevaihto. Ja koska c-alueella tuet ovat niin paljon paremmat niin samaan liikevaihtoon pääsee pienemmillä hehtaareilla ja vähemmillä lehmillä. Jos sen sijaan otetaan samankokoiset tilat eli sama määrä hehtaareja ja sama määrä lehmiä niin b-alue häviää koska tulopuolelta puuttuu tuloja. Vaikkapa tuossa yhden robon eli 60 lehmän ja 60 hehtaarin yksikössä noin 30.000 euroa vuodessa. Joka vuosi.

Lue lisää

30000 tukoja ja 30000 menoja on 0 (NOLLA).

Jos olisit hiljaa kirjoitti:

voisi saada vaikutelman hiljaisesta viisaasta, mutta nyt..................

Varmaan toivoisitkin? Ottaako totuus noin koville??? Mutta kumpi on totta, se että b-alueella joutuu painamaan 1.000 tuntia vuodessa enemmän töitä samaan elantoon eli sellainen 25-30% lisää työtunteja päästäkseen samaan elantoon? Vai onko tuo VTTVn kritiikki kohdallaan eli viljelijät kertovat muunnettua totuutta noista työtunneista? Jomman kumman on oltava totta, kumpi?

Uskomattoman tyhmä kirjoitti:

30000 tukoja ja 30000 menoja on 0 (NOLLA).

Jos ero sille c-alueen rajalle on 6 kilometriä??? Niin mistä se menopuolen 30.000 euron ero tulee??? Tulopuolella tuo ero sen sijaan on täysimääräisenä...

Hiljaa? kirjoitti:

Varmaan toivoisitkin? Ottaako totuus noin koville??? Mutta kumpi on totta, se että b-alueella joutuu painamaan 1.000 tuntia vuodessa enemmän töitä samaan elantoon eli sellainen 25-30% lisää työtunteja päästäkseen samaan elantoon? Vai onko tuo VTTVn kritiikki kohdallaan eli viljelijät kertovat muunnettua totuutta noista työtunneista? Jomman kumman on oltava totta, kumpi?

Lue lisää

vertailukelpoisilla tiloilla ei ole työtunneissa oleellista eroa ja jos on niin pohjoisen tappioksi..

"Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tuloksellisuustarkastuskertomuksessa ei ole esitetty, että taloudellisen edun tavoittelemiseksi maatalouden kannattavuudesta olisi tarkoituksellisesti vuosia annettu todellisuutta synkempi kuva.
Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti"

Eroa rajalle??? kirjoitti:

Jos ero sille c-alueen rajalle on 6 kilometriä??? Niin mistä se menopuolen 30.000 euron ero tulee??? Tulopuolella tuo ero sen sijaan on täysimääräisenä...

on noissa tukialueissa muutakin rajat..

Valehtelet, kirjoitti:

vertailukelpoisilla tiloilla ei ole työtunneissa oleellista eroa ja jos on niin pohjoisen tappioksi..

"Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tuloksellisuustarkastuskertomuksessa ei ole esitetty, että taloudellisen edun tavoittelemiseksi maatalouden kannattavuudesta olisi tarkoituksellisesti vuosia annettu todellisuutta synkempi kuva.
Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti"

Lue lisää

"Valehtelet, vertailukelpoisilla tiloilla ei ole työtunneissa oleellista eroa ja jos on niin pohjoisen tappioksi.."

Kun otat tuon ylistetyn Taloustohtorin ja Vuosi=2009 ja Tuotantosuunta=Lypsykarjatalous ja Taloudellinen koko=Suuri ja Tukialueet=B,C1,C2 niin työtunnit ovat seuraavat: 5.410, 4.360 ja 4.660.

Näin siis Taloustohtorin vertailukelpoisiksi (taloudellinen koko sama vaikka B-alueella onkin lehmiä ja hehtaareja enemmän) luokittelemilla tiloilla niin b-alueella joutuu juoksemaan vuodessa 1.000 tuntia enemmän että saisi saman ansion.

Ja jos nuo luvut ovat virheeliset eli tuo
"työtunti lasku on suoraan perseestä"
lausuma pitää paikkansa niin silloin vastaavasti tuo

http://www.vtv.fi/files/1919/1992009_Maatalouden_kannattavuuden_laskenta_netti_1_.pdf

kritiikki pitää paikkansa ja viljelijät eivät olekaan 100% rehellisiä ja 100% luotettavia työtunteja ilmoittaessaan.

Eli uudelleen, miten on? Joutuuko b-alueella tosiaan raatamaan vuodessa 1.000 tuntia enemmän saadakseen saman elannon. Vai ilmoitetaanko noita työtunteja miten sattuu ja VTTVn kritiikki on kohdallaan. Jomman kumman on oltava totta. Kumpi?

Lopeta tuo kirjoitti:

paskanjauhaminen, kyse oli saman kokoisista tilosta, tuotto pohjoisessa on vain pienempi ja se korvataan pohjoisella tuella, paljonko pitää vielä yksinkertaistaa että alkaa mennä jakeluun..

Lue lisää

Ehkä tolla tavalla laskien, saadaan näyttämään tilanne tolta, mutta kannattavin tuotanto yksikkökoko on sellainen, jossa lehmiä on noin 70 %:tia eltomäärästä, eli 60 hehtaarin tilalla pitäisi olla 42 lehmää, se on tukien kannalta optimaalinen suhdeluku, 100 hehtaarin tilalla taas se luku on 70 lehmää.

Jos lasket pelkkiä tukieroja niin laske se silloin oikeilla luvuilla.

PASKAPUHEET JATKUU kirjoitti:

on noissa tukialueissa muutakin rajat..

Kun puhutaan eroista niin todellisia eroja tulee vasta kun mennään tukialuerajasta 100 kilometriä molempiin suuntiin. Eli tilojen etäisyys on 200 kilometriä. Jää muuten aika monta tilaa tuolla vyöhykkeelle joilla tukiero on TÄYSIN PERUSTEETON eikä perustu mihinkään todelliseen olosuhde-eroon.

mielipide tämäkin kirjoitti:

Ehkä tolla tavalla laskien, saadaan näyttämään tilanne tolta, mutta kannattavin tuotanto yksikkökoko on sellainen, jossa lehmiä on noin 70 %:tia eltomäärästä, eli 60 hehtaarin tilalla pitäisi olla 42 lehmää, se on tukien kannalta optimaalinen suhdeluku, 100 hehtaarin tilalla taas se luku on 70 lehmää.

Jos lasket pelkkiä tukieroja niin laske se silloin oikeilla luvuilla.

Lue lisää

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml

"Edellisissä tukineuvotteluissa esitetyt tilamallilaskelmat eivät vastaa olemassa olevaa käytäntöä. Laskelmat olivat tarkoitushakuisia, ja niiden avulla haluttiin hävittää tukierot eri tukialueiden väliltä. Maataloustuottajat ovat tehneet keskuudessaan muutaman tilan osalta laskelmat tukieroista, ja laskelmien lopputulokset eli tukieron suuruus yllätti pistokokeen tekijätkin. Esimerkit ovat todellisia tilanteita olemassa olevilta tiloilta, mikä tarkoittaa ainakin Etelä-Suomessa sitä, että peltotukien optimointi onnistuu harvoin. Eläinmäärät ja -lajit määräävät sen, mitä pelloilla kulloinkin kasvaa."

Ja tukieroja b/c1 eduskunnassa 78 ha 40 lehmää = 14.063 euroa ja 68 ha 70 lehmää 19.698 euroa.

Ja kuten tuollakin todettu niin
"Yrittäjäominaisuudet ja oma osaaminen eivät enää ratkaisekaan tukieron vääristämää kilpailua. Onko tämä tukiero käytännössä tarpeen, ja ennen kaikkea onko se tasa-arvon ja yrittäjyyden kannalta oikein? Maidon tuotantokustannuksethan ovat koko maassa lähes samat."

Ja mihin perustuu tuo että lehmiä noin 70% peltomäärästä? Tukien kannalta optimaalinen tilanne vai tuotannon kannalta optimaalinen tilanne? Jos tukien kannalta niin unohda koko juttu... Sillä ole mitään arvoa, tuotannon kannalta optimmaalinen ratkaisee. Ja tällöin saattaa olla esimerkiksi taloudellisesti järkevämpää että omat pellot kokonaan nurmella ja kaikki vilje ostetaan. Noin esimerkkinä.

Järki ei päätäsi kirjoitti:

paljon pakota, jos oikein pinnistät voit ehkä älytä miksi näin on..

"jos oikein pinnistät voit ehkä älytä miksi näin on.. "

Se johtuu todennäköisesti siitä että aikanaan kun laki on saatu voimaan niin maataloudella on ollut paremmat lobbarit? Näin tuntuu olleen monessa muussakin asiassa ja vielä EU-tasollakin. Yrittäjät joutuu tulemaan omillaan toimeen, maataloutta tuetaan.

Valehtelenko??? kirjoitti:

"Valehtelet, vertailukelpoisilla tiloilla ei ole työtunneissa oleellista eroa ja jos on niin pohjoisen tappioksi.."

Kun otat tuon ylistetyn Taloustohtorin ja Vuosi=2009 ja Tuotantosuunta=Lypsykarjatalous ja Taloudellinen koko=Suuri ja Tukialueet=B,C1,C2 niin työtunnit ovat seuraavat: 5.410, 4.360 ja 4.660.

Näin siis Taloustohtorin vertailukelpoisiksi (taloudellinen koko sama vaikka B-alueella onkin lehmiä ja hehtaareja enemmän) luokittelemilla tiloilla niin b-alueella joutuu juoksemaan vuodessa 1.000 tuntia enemmän että saisi saman ansion.

Ja jos nuo luvut ovat virheeliset eli tuo
"työtunti lasku on suoraan perseestä"
lausuma pitää paikkansa niin silloin vastaavasti tuo

http://www.vtv.fi/files/1919/1992009_Maatalouden_kannattavuuden_laskenta_netti_1_.pdf

kritiikki pitää paikkansa ja viljelijät eivät olekaan 100% rehellisiä ja 100% luotettavia työtunteja ilmoittaessaan.

Eli uudelleen, miten on? Joutuuko b-alueella tosiaan raatamaan vuodessa 1.000 tuntia enemmän saadakseen saman elannon. Vai ilmoitetaanko noita työtunteja miten sattuu ja VTTVn kritiikki on kohdallaan. Jomman kumman on oltava totta. Kumpi?

Lue lisää

tyhma joka ei käsitä että lehmän lypsää kolmessa minuutissa niin pohjoisess kuin etelässäkin, taloudellinen tulos on vain pohjoisessa huonompi jota tasoitetaan pohjoisella tuella, EU:n peruskirjan ja liittymis sopimuksemme nojalla..

Käytännössä kirjoitti:

Kun puhutaan eroista niin todellisia eroja tulee vasta kun mennään tukialuerajasta 100 kilometriä molempiin suuntiin. Eli tilojen etäisyys on 200 kilometriä. Jää muuten aika monta tilaa tuolla vyöhykkeelle joilla tukiero on TÄYSIN PERUSTEETON eikä perustu mihinkään todelliseen olosuhde-eroon.

Lue lisää

pohjoiselle tuelle on perusteet ja se näkyy myös laskellmissa..

Lähde kirjanpitoitilat MTT:n Taloustohtorista.
Tunnusluku yrittäjätulo, kohdejoukko suuret maitotilat v. 2007.
tukialue B 68 200 euroa
tukialue C1 50 100 euroa
tukialue C2 50 500 euroa
tukialue C2P 30 200 euroa
tukialue C3 54 300 euroa
(Tukialueilta A ja C4 on niin vähän kirjanpitotiloja kohdeotoksessa, että niistä ei anneta keskiarvoa julkisuuteen.)

Kannattaa tutustua.. kirjoitti:

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml

"Edellisissä tukineuvotteluissa esitetyt tilamallilaskelmat eivät vastaa olemassa olevaa käytäntöä. Laskelmat olivat tarkoitushakuisia, ja niiden avulla haluttiin hävittää tukierot eri tukialueiden väliltä. Maataloustuottajat ovat tehneet keskuudessaan muutaman tilan osalta laskelmat tukieroista, ja laskelmien lopputulokset eli tukieron suuruus yllätti pistokokeen tekijätkin. Esimerkit ovat todellisia tilanteita olemassa olevilta tiloilta, mikä tarkoittaa ainakin Etelä-Suomessa sitä, että peltotukien optimointi onnistuu harvoin. Eläinmäärät ja -lajit määräävät sen, mitä pelloilla kulloinkin kasvaa."

Ja tukieroja b/c1 eduskunnassa 78 ha 40 lehmää = 14.063 euroa ja 68 ha 70 lehmää 19.698 euroa.

Ja kuten tuollakin todettu niin
"Yrittäjäominaisuudet ja oma osaaminen eivät enää ratkaisekaan tukieron vääristämää kilpailua. Onko tämä tukiero käytännössä tarpeen, ja ennen kaikkea onko se tasa-arvon ja yrittäjyyden kannalta oikein? Maidon tuotantokustannuksethan ovat koko maassa lähes samat."

Ja mihin perustuu tuo että lehmiä noin 70% peltomäärästä? Tukien kannalta optimaalinen tilanne vai tuotannon kannalta optimaalinen tilanne? Jos tukien kannalta niin unohda koko juttu... Sillä ole mitään arvoa, tuotannon kannalta optimmaalinen ratkaisee. Ja tällöin saattaa olla esimerkiksi taloudellisesti järkevämpää että omat pellot kokonaan nurmella ja kaikki vilje ostetaan. Noin esimerkkinä.

Lue lisää

Lähde kirjanpitoitilat MTT:n Taloustohtorista.
Tunnusluku yrittäjätulo, kohdejoukko suuret maitotilat v. 2007.
tukialue B 68 200 euroa
tukialue C1 50 100 euroa
tukialue C2 50 500 euroa
tukialue C2P 30 200 euroa
tukialue C3 54 300 euroa
(Tukialueilta A ja C4 on niin vähän kirjanpitotiloja kohdeotoksessa, että niistä ei anneta keskiarvoa julkisuuteen.)

Valehtelija ja kirjoitti:

tyhma joka ei käsitä että lehmän lypsää kolmessa minuutissa niin pohjoisess kuin etelässäkin, taloudellinen tulos on vain pohjoisessa huonompi jota tasoitetaan pohjoisella tuella, EU:n peruskirjan ja liittymis sopimuksemme nojalla..

Lue lisää

Yksinkertaiseen kysymykseen? Kun vaihdoit aihetta? Äläs yhtään kiemurtele vaan vastaa esitettyyn kysymykseen eli

"Joutuuko b-alueella tosiaan raatamaan vuodessa 1.000 tuntia enemmän saadakseen saman elannon. Vai ilmoitetaanko noita työtunteja miten sattuu ja VTTVn kritiikki on kohdallaan. Jomman kumman on oltava totta. Kumpi? "

Etkö osaa vastata??? kirjoitti:

Yksinkertaiseen kysymykseen? Kun vaihdoit aihetta? Äläs yhtään kiemurtele vaan vastaa esitettyyn kysymykseen eli

"Joutuuko b-alueella tosiaan raatamaan vuodessa 1.000 tuntia enemmän saadakseen saman elannon. Vai ilmoitetaanko noita työtunteja miten sattuu ja VTTVn kritiikki on kohdallaan. Jomman kumman on oltava totta. Kumpi? "

Lue lisää

Varsinaisesta pakko-oireisesta häiriöstä kärsivän kannattaa aina kääntyä psykiatrin ja/tai psykologin puoleen, koska oireita voi merkittävästi lievittää erityisesti käyttäytymisterapialla ja lääkkeillä.
Oireiden hallinnassa hyödynnetään erityisesti käyttäytymisterapeuttisia keinoja katkaista pakko-ajatukset ja korvata hankalat pakko-toiminnat rakentavimmilla tavoilla. Tilanteesta riippuen jotkut pakko-oireista kärsivät voivat hyötyä myös muista psykoterapioista tai pariterapiasta.

Pakkoneuroosi.. kirjoitti:

Varsinaisesta pakko-oireisesta häiriöstä kärsivän kannattaa aina kääntyä psykiatrin ja/tai psykologin puoleen, koska oireita voi merkittävästi lievittää erityisesti käyttäytymisterapialla ja lääkkeillä.
Oireiden hallinnassa hyödynnetään erityisesti käyttäytymisterapeuttisia keinoja katkaista pakko-ajatukset ja korvata hankalat pakko-toiminnat rakentavimmilla tavoilla. Tilanteesta riippuen jotkut pakko-oireista kärsivät voivat hyötyä myös muista psykoterapioista tai pariterapiasta.

Lue lisää

Vastaamaan yksinkertaiseen kysymykseen eli

"Joutuuko b-alueella tosiaan raatamaan vuodessa 1.000 tuntia enemmän saadakseen saman elannon. Vai ilmoitetaanko noita työtunteja miten sattuu ja VTTVn kritiikki on kohdallaan. Jomman kumman on oltava totta. Kumpi? "

Kas kun on vaihtoehtoja vain kaksi. Joko luvut ovat oikein eli ilmoitettu oikein ja silloin tosiaan b-alueella joutuu raatamaan merkittävästi enemmän saman tasoisen elannon eteen. Tai sitten luvut ovat perseestä eli sinne ilmoitetaan mitä sattuu ja näin ollen koko Taloustohtori on aineistona käyttökelvoton.

Mutta siis valitettavasti tilanne on se että b-alueella joutuu tekemään merkittävästi enemmän töitä elantonsa eteen kuin ylisuurien tukien c-alueella.

Ei raukka pystynyt.. kirjoitti:

Vastaamaan yksinkertaiseen kysymykseen eli

"Joutuuko b-alueella tosiaan raatamaan vuodessa 1.000 tuntia enemmän saadakseen saman elannon. Vai ilmoitetaanko noita työtunteja miten sattuu ja VTTVn kritiikki on kohdallaan. Jomman kumman on oltava totta. Kumpi? "

Kas kun on vaihtoehtoja vain kaksi. Joko luvut ovat oikein eli ilmoitettu oikein ja silloin tosiaan b-alueella joutuu raatamaan merkittävästi enemmän saman tasoisen elannon eteen. Tai sitten luvut ovat perseestä eli sinne ilmoitetaan mitä sattuu ja näin ollen koko Taloustohtori on aineistona käyttökelvoton.

Mutta siis valitettavasti tilanne on se että b-alueella joutuu tekemään merkittävästi enemmän töitä elantonsa eteen kuin ylisuurien tukien c-alueella.

Lue lisää

Narsisti ei koskaan tunne olevansa väärässä, ei vaikka olisi joutunut muuttamaan mielipidettään kuinka monesti tahansa. AINOA "totuus" on hänen mielestään vain hänellä. Narsistisesta luonnehäiriöstä kärsivän perusongelma toisten kannalta on, ettei häntä oikeastaan voi lainkaan tunnistaa, koska hän näyttää tervemieliseltä ja uskoo itsensä sellaiseksi. Se on kuitenkin vain sairauden naamio.

Narsismi.. kirjoitti:

Narsisti ei koskaan tunne olevansa väärässä, ei vaikka olisi joutunut muuttamaan mielipidettään kuinka monesti tahansa. AINOA "totuus" on hänen mielestään vain hänellä. Narsistisesta luonnehäiriöstä kärsivän perusongelma toisten kannalta on, ettei häntä oikeastaan voi lainkaan tunnistaa, koska hän näyttää tervemieliseltä ja uskoo itsensä sellaiseksi. Se on kuitenkin vain sairauden naamio.

Lue lisää

Vastaamaan tuohon yksinkertaiseen kysymykseen. Johtuneeko siitä että ei tunne olevansa väärässä vaan tuntee olevansa oikeassa. Vaikka on joutunut muuttamaan mielipidettään monesti. Ainoa oikea totuus tuntuu olevan hänellä että c-alueella tehdään enemmän töitä vaikka tosiasiat eli Taloustohtorin luvut kertovatkin toista. Mutta silti AINOA oikea "totuus" on hänen mielestään että c-alueella tehdään enemmän töitä.

Ei raukka pystynyt kirjoitti:

Vastaamaan tuohon yksinkertaiseen kysymykseen. Johtuneeko siitä että ei tunne olevansa väärässä vaan tuntee olevansa oikeassa. Vaikka on joutunut muuttamaan mielipidettään monesti. Ainoa oikea totuus tuntuu olevan hänellä että c-alueella tehdään enemmän töitä vaikka tosiasiat eli Taloustohtorin luvut kertovatkin toista. Mutta silti AINOA oikea "totuus" on hänen mielestään että c-alueella tehdään enemmän töitä.

Lue lisää

Itsepäiset ja jäykät harhaluulot ovat aina merkki vakavasta psykiatrisesta sairaudesta, jonka vuoksi henkilön kannattaa niiden ilmetessä hakeutua lääkärille. Psykoottisissa sairaustiloissa, kuten esimerkiksi skitsofreniassa, harhaluulojen taustalla saattaa olla lapsuuden tai nuoruusiän aikaiset traumaattiset kokemukset. Hoitoon hakeutumisen esteenä on kuitenkin usein henkilön oma vakuuttuneisuus kokemustensa todellisuudesta ja pelko "hulluksi" leimaamisesta. Harhaluulojen hoidossa tärkeässä asemassa on toisaalta mielisairauksissa käytetty (antipsykoottinen) lääkehoito sekä harhaluulojen taustan ja ahdistavuuden, luonteen ja kehittymisen empaattinen ymmärtäminen.

Itse et keskustele kirjoitti:

kokonaistuet suurilla lypsykarjatiloilla olivat v. 2009 B-aluella 65800 ja C-alueella 66300 euroa. Eli eroa vain 500 euroa. Mutta sitten tulotasossa oli enemmän eroa B-alue 52600 ja C1-alue vain 40400 euroa.
Raja-alueet ovat ongelmallisia. Niillä tuet menee kerrasta poikki, mutta kustannukset eivät eroa luonnollisestikaan noin jyrkästi. Mutta keskimäärin kyllä B-alue on ollut selvästi edullisempaa maidonviljelyaluetta kuin C1-alue.

Lue lisää

Komppaan ehdottomasti tuota "b-alueen maitomiestä". Itsellä myöskin tila b-alueella ja tuo tuki ero on kestämätön. Tosin kun tarpeeksi pohjoiseen mennään, niin tuki ero varmastikin on oikean suuntainen. Mutta pienenä esimerkkinä erään tutun tila Nivalassa. Siellä on sekä vilja että nurmisadot joka vuosi korkeammat kuin täällä meillä. Tosin johtuen paremmista maista ja sateista. Täälä meillä kun on lähinnä jäykkiä savimaita ja kesät kuivia, eli isoista sadoista vain haaveillaan.
Älkääkä nyt käsittäkö väärin. Tällä vain tahdon sanoa sen, että täällä b-alueellakin on seutuja, joissa olosuhteet ovat todella huonot pellon laadusta ja kuivuudesta johtuen ja vastaavasti pohjoisempanakin on alueita, joissa olosuhteet ovat hyvät ja sadot keskimääräistä parempia. Elikä pitäisi näissäkin asioissa mennä pintaa syvemmälle.

Topinen b-alueen tuo kirjoitti:

Komppaan ehdottomasti tuota "b-alueen maitomiestä". Itsellä myöskin tila b-alueella ja tuo tuki ero on kestämätön. Tosin kun tarpeeksi pohjoiseen mennään, niin tuki ero varmastikin on oikean suuntainen. Mutta pienenä esimerkkinä erään tutun tila Nivalassa. Siellä on sekä vilja että nurmisadot joka vuosi korkeammat kuin täällä meillä. Tosin johtuen paremmista maista ja sateista. Täälä meillä kun on lähinnä jäykkiä savimaita ja kesät kuivia, eli isoista sadoista vain haaveillaan.
Älkääkä nyt käsittäkö väärin. Tällä vain tahdon sanoa sen, että täällä b-alueellakin on seutuja, joissa olosuhteet ovat todella huonot pellon laadusta ja kuivuudesta johtuen ja vastaavasti pohjoisempanakin on alueita, joissa olosuhteet ovat hyvät ja sadot keskimääräistä parempia. Elikä pitäisi näissäkin asioissa mennä pintaa syvemmälle.

Lue lisää

Varsinaisen harhaluuloisuushäiriön tärkein oire on pysyvä harhaluulo, joka muistuttaa lähinnä päähänpinttymää. Häiriö on psykoottinen tila, koska mitkään vastakkaiset todistelut eivät voi horjuttaa uskoa harhaluuloon, ja havainnot tulkitaan aina tukemaan harhaluuloa.

Ykä yrittäjä kirjoitti:

Oletko vähä-älyinen vai mitä? Teillä on ilmainen lomitus!!! Oikeuden mukaista kaikkia yrittäjä ryhmiä kohtaan olisi se, että joutuisitte itse maksamaan tuuraajanne lomienne ajaksi kuin muutkin yrittäjät.

Lue lisää

Sijaisapu maksetaan itse, vuosilomapäiviä ei ole varaa kadehtia, niitä on senverran vähän. Etköhän vain itsekin ottaisi "ilmaisen" sijaisen itsellesi, jos yrittäjä olet, mutta ei lomittajia oteta noinvain - karjatalousyrittäjän työt on moninaiset ja joka tila erilainen, ei siihen noin vain heittäen lomittajaa "anneta" eikä varsinkaan "oteta".

Paremmat lobbarit? kirjoitti:

"jos oikein pinnistät voit ehkä älytä miksi näin on.. "

Se johtuu todennäköisesti siitä että aikanaan kun laki on saatu voimaan niin maataloudella on ollut paremmat lobbarit? Näin tuntuu olleen monessa muussakin asiassa ja vielä EU-tasollakin. Yrittäjät joutuu tulemaan omillaan toimeen, maataloutta tuetaan.

Lue lisää

tuki menee suoraan kuluttajan taskuun, miksi ihmeessä sitä nyt muuten maksettaisiinkaan. Arvasin ettet tajua maatalouslomituksen erityipiirrettä, eläimiä ei voi jättää kuukaudeksi hoitamatta, yrityksen voi..

äläkä vinku, viljelijän siivellä eläjä..

Maksa ruokasi kirjoitti:

äläkä vinku, viljelijän siivellä eläjä..

Maksan kyllä oma ja monen muunkin ruuan. Ja taitaa se tuettu jussikin olla vielä ruokavieraana. Yritän kyllä tästedes muistaa ostaa mahdollisimman paljon ulkomaista.

Ole itse hillo, kirjoitti:

Maksan kyllä oma ja monen muunkin ruuan. Ja taitaa se tuettu jussikin olla vielä ruokavieraana. Yritän kyllä tästedes muistaa ostaa mahdollisimman paljon ulkomaista.

4,5 tunnilta se on rikollista riistämistä !!!.

Niin maksat kirjoitti:

4,5 tunnilta se on rikollista riistämistä !!!.

verovaroista vastikkeettomina maataloustukiaisina tuottamattomaan työhön.

Olet aivan oikeassa, se on rikollista rehellisen kaupunkilaisen työmiehen riistämistä!!!

+ miljardeja euroja kirjoitti:

verovaroista vastikkeettomina maataloustukiaisina tuottamattomaan työhön.

Olet aivan oikeassa, se on rikollista rehellisen kaupunkilaisen työmiehen riistämistä!!!

Lue lisää

maataloustuki on täysin vastikkeellista, sosiaalituet eivät ja niitä maksetaan kymmenkertaisesti maatalustukiin verrattuna.

Valehtelua, kirjoitti:

maataloustuki on täysin vastikkeellista, sosiaalituet eivät ja niitä maksetaan kymmenkertaisesti maatalustukiin verrattuna.

sen vastikkeellisuuden.
Tuotetaan käytännössä täyttä p**kaa, maitokin sellaista joka aiheuttaa vatsavaivoja. Ja vilja suureksi osaksi leipomoille kelpaamatointa.
Ei laadulla mitään väliä, kunhan yhteiskunnalta tuet juoksee jussin tilille...

Näkis vaan kirjoitti:

sen vastikkeellisuuden.
Tuotetaan käytännössä täyttä p**kaa, maitokin sellaista joka aiheuttaa vatsavaivoja. Ja vilja suureksi osaksi leipomoille kelpaamatointa.
Ei laadulla mitään väliä, kunhan yhteiskunnalta tuet juoksee jussin tilille...

Lue lisää

hormoonit, hullunlehmän tauti, miljardien laittomien myrkkyjen käyttö jne jne

Entä Dioksiini kirjoitti:

hormoonit, hullunlehmän tauti, miljardien laittomien myrkkyjen käyttö jne jne

No johan siihen tukirahaa uppoaakin, eivät varmaan ole halpoja.
Onneksi tuotielintarvikkeet tarkastetaan rajalla, joten ne ovat turvallisempi vaihtoehto.

Ai niitäkö käytät? kirjoitti:

No johan siihen tukirahaa uppoaakin, eivät varmaan ole halpoja.
Onneksi tuotielintarvikkeet tarkastetaan rajalla, joten ne ovat turvallisempi vaihtoehto.

olemme EU:ssa ja kaikki tarkastukset rajoilla on kielletty, Suomi on tunnettu paskaerien kaatopaikka..

Vi**t tarkastetaan, kirjoitti:

olemme EU:ssa ja kaikki tarkastukset rajoilla on kielletty, Suomi on tunnettu paskaerien kaatopaikka..

Ihan täyttä soopaa taas kerran tämä että

"kaikki tarkastukset rajoilla on kielletty"

Kun vähän tietäisit asioista niin tietäisit että valvotaan ja paljonkin eikä todellakaan ole kiellettyä!

http://www.tulli.fi/fi/yrityksille/tuonti/valvonta/elintarvikevalvonta/index.jsp

http://www.kuntaportaali.org/binary.asp?path=1;29;353;118315;140258;141603;141631&field=FileAttachment&version=1

Etteikö valvota??? kirjoitti:

Ihan täyttä soopaa taas kerran tämä että

"kaikki tarkastukset rajoilla on kielletty"

Kun vähän tietäisit asioista niin tietäisit että valvotaan ja paljonkin eikä todellakaan ole kiellettyä!

http://www.tulli.fi/fi/yrityksille/tuonti/valvonta/elintarvikevalvonta/index.jsp

http://www.kuntaportaali.org/binary.asp?path=1;29;353;118315;140258;141603;141631&field=FileAttachment&version=1

Lue lisää

Voihan niitä "tarkastaa" mutta siihen se sitten jääkin, tavaroiden liikkumiselle ei EU:n alueelle saa laittaa mitään esteitä jos tavara on alkuperäi ilmoituksen mukaista. Varsinaiset tarkastukset koskee vain EU:n ulkopuolelta tuotavia tuotteita. Tulli ei tarkasta esimerkikisi Espanjassa, Romanaissa ja Bulgariassa tuotettuja elintarvikkeita, ne kun kuuluvat EU:iin.
Huomionarvoista on vielä, että jäämiä sisältäviä elintarvikkeita saa vapaasti koettaa saada markkinoille. Tällaisesta petoksen yrityksesta ei seuraa kenellekään minkäänlaisia sanktioita. Mikäli kelvoton erä sattumalta paljastuu, sitä voi aina yrittää kaupata toiseen maahan ja jopa moneen kertaan. Kelvottoman erän voi myös sekottaa puhtaampaa erään. Sekottamisestakaan ei seuraa mitään sanktiota.

Täyttä lööperiä.. kirjoitti:

Voihan niitä "tarkastaa" mutta siihen se sitten jääkin, tavaroiden liikkumiselle ei EU:n alueelle saa laittaa mitään esteitä jos tavara on alkuperäi ilmoituksen mukaista. Varsinaiset tarkastukset koskee vain EU:n ulkopuolelta tuotavia tuotteita. Tulli ei tarkasta esimerkikisi Espanjassa, Romanaissa ja Bulgariassa tuotettuja elintarvikkeita, ne kun kuuluvat EU:iin.
Huomionarvoista on vielä, että jäämiä sisältäviä elintarvikkeita saa vapaasti koettaa saada markkinoille. Tällaisesta petoksen yrityksesta ei seuraa kenellekään minkäänlaisia sanktioita. Mikäli kelvoton erä sattumalta paljastuu, sitä voi aina yrittää kaupata toiseen maahan ja jopa moneen kertaan. Kelvottoman erän voi myös sekottaa puhtaampaa erään. Sekottamisestakaan ei seuraa mitään sanktiota.

Lue lisää

Onneksi laitoit itse otsikon että "täyttä lööperiä"... Sellaistahan tuo taas jälleem kerran oli...

Ensinnäkin myös EU-maiden välistä kauppaa valvontaan, sen tekee Evira. Myös Espanjan, Romanian ja Bulgarian elintarvikkeet. Ja niiden on täytettävä Suomen vaatimustaso. Oikeastaan ainoa mitä tuossa edellä oli totta on se että Tulli valvoo EUn ulkopuolelta tulevat tuotteet.

Mutta siis Evira valvoo ja valvonnasta todetaan mm seuraavaa:
"1. Miten toimitaan viranomaisen hylkäämän lähetyksen suhteen?

Jos paikallinen ensisaapumisvalvontaviranomainen hylkää elintarvikelähetyksen ja antaa toimijalle mahdollisuuden palauttaa elintarvikkeen lähtömaahan, sitä ei saa palauttaa ennen kun Evira on varmistanut lähtömaan viranomaisilta, että elintarvikkeen saa palauttaa kyseiseen maahan (EtL 60 §, ESA 17 §).

Paikallisen ensisaapumisvalvontaviranomaisen tulee ilmoittaa Eviraan ensisaapumistoimijan aikomuksesta palauttaa hylätty elintarvike lähtömaahan. Evira lähettää palautuslupakyselyn lähtömaan valvontaviranomaisille ja palautusluvan saatuaan Evira ilmoittaa asiasta kyseiselle paikalliselle ensisaapumisvalvontaviranomaiselle."

Eli jos erästä löydetään vaikkapa dioksiinia niin lähettävän / vastaanottavan maan viranomaiset joko antavat luvan tuoda takaisin tai eivät. Jos lupaa ei tule niin olettaisin että erä tuhotaan, jommassa kummassa maassa joka tapauksessa. Ne eivät siis "seilaa edestakaisin" jos viranomaiset yhtään ovat vastuullisia. Ja miksi vain Suomen viranomaiset olisivat vastuullisia eivätkä esimerkiksi Ruotsin tai Tanskan tai Saksan?

Kiva otsikko... kirjoitti:

Onneksi laitoit itse otsikon että "täyttä lööperiä"... Sellaistahan tuo taas jälleem kerran oli...

Ensinnäkin myös EU-maiden välistä kauppaa valvontaan, sen tekee Evira. Myös Espanjan, Romanian ja Bulgarian elintarvikkeet. Ja niiden on täytettävä Suomen vaatimustaso. Oikeastaan ainoa mitä tuossa edellä oli totta on se että Tulli valvoo EUn ulkopuolelta tulevat tuotteet.

Mutta siis Evira valvoo ja valvonnasta todetaan mm seuraavaa:
"1. Miten toimitaan viranomaisen hylkäämän lähetyksen suhteen?

Jos paikallinen ensisaapumisvalvontaviranomainen hylkää elintarvikelähetyksen ja antaa toimijalle mahdollisuuden palauttaa elintarvikkeen lähtömaahan, sitä ei saa palauttaa ennen kun Evira on varmistanut lähtömaan viranomaisilta, että elintarvikkeen saa palauttaa kyseiseen maahan (EtL 60 §, ESA 17 §).

Paikallisen ensisaapumisvalvontaviranomaisen tulee ilmoittaa Eviraan ensisaapumistoimijan aikomuksesta palauttaa hylätty elintarvike lähtömaahan. Evira lähettää palautuslupakyselyn lähtömaan valvontaviranomaisille ja palautusluvan saatuaan Evira ilmoittaa asiasta kyseiselle paikalliselle ensisaapumisvalvontaviranomaiselle."

Eli jos erästä löydetään vaikkapa dioksiinia niin lähettävän / vastaanottavan maan viranomaiset joko antavat luvan tuoda takaisin tai eivät. Jos lupaa ei tule niin olettaisin että erä tuhotaan, jommassa kummassa maassa joka tapauksessa. Ne eivät siis "seilaa edestakaisin" jos viranomaiset yhtään ovat vastuullisia. Ja miksi vain Suomen viranomaiset olisivat vastuullisia eivätkä esimerkiksi Ruotsin tai Tanskan tai Saksan?

Lue lisää

sekaisin, minäkin tarkastan mitä suuhuni laitan, EU:ssa riittää alkuperäistodistus ja jos tavara on sen mukaista minkään tullin tai minkään muunkaan instansin tarkastuksilla ei ole mitään oikeudellista vaikutusta vaan tavara voi liikkua vapaasti EU:n alueella. JOTEN MITÄÄN SUOMEN VAATIMUS TASOA EI OLE, LOPETA TUO LÖÖPERIN KIRJOITTAMINEN..

Olet jotenkin kirjoitti:

sekaisin, minäkin tarkastan mitä suuhuni laitan, EU:ssa riittää alkuperäistodistus ja jos tavara on sen mukaista minkään tullin tai minkään muunkaan instansin tarkastuksilla ei ole mitään oikeudellista vaikutusta vaan tavara voi liikkua vapaasti EU:n alueella. JOTEN MITÄÄN SUOMEN VAATIMUS TASOA EI OLE, LOPETA TUO LÖÖPERIN KIRJOITTAMINEN..

Lue lisää

Älä kirjoita paskaa vaan käy tutustumassa asiaan Tullin, EUn ja Eviran sivuilta. Alkuperätodistuksesta huolimatta saa tarkastaa ja jos on huonoksi havaittu niin ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.

Sekaisinko??? kirjoitti:

Älä kirjoita paskaa vaan käy tutustumassa asiaan Tullin, EUn ja Eviran sivuilta. Alkuperätodistuksesta huolimatta saa tarkastaa ja jos on huonoksi havaittu niin ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.

Lue lisää

täysin sekaisin. saa tarkastaa ei sitä kukaan ole kieltänytkään, mutta mitään rajatarkastusta ei ole EU:n sisällä ja mitään Tullin tai muun instansin hyväksyntää ei edellytetä maahan tuonnille. Tulli voi toki tehdä tarkastuksia ja tekeekin että tavarat ovat asikirjojen mukaisia ja Evira voi tarkastaa lähinnä pistokokein että tavara on alkuperaisilmoituksen mukaista ja täyttää EU:n vaatimukset mutta Suomi ei voi laittaa mitään "vaatimustasoa" tai rajaarvoja esim. myrkkyjäämille..

Mitä munä sanoin kirjoitti:

täysin sekaisin. saa tarkastaa ei sitä kukaan ole kieltänytkään, mutta mitään rajatarkastusta ei ole EU:n sisällä ja mitään Tullin tai muun instansin hyväksyntää ei edellytetä maahan tuonnille. Tulli voi toki tehdä tarkastuksia ja tekeekin että tavarat ovat asikirjojen mukaisia ja Evira voi tarkastaa lähinnä pistokokein että tavara on alkuperaisilmoituksen mukaista ja täyttää EU:n vaatimukset mutta Suomi ei voi laittaa mitään "vaatimustasoa" tai rajaarvoja esim. myrkkyjäämille..

Lue lisää

Jos olet lukutaitoinen? Oletko? Ja ymmärrät myös lukemasi? Niin kun aloitat tuosta

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tuonti_ja_vienti/

ja hiirellä klikkailet ja luet niin eiköhän se totuus siitä aukene.

Vaikkapa tuon

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tuonti_ja_vienti/eu_n_jasenmaat__norja_ja_sveitsi/ensisaapumisvalvonta/usein_kysyttya/lahetyksen_palauttaminen_lahtomaahan/

kun luet niin alkaa selviämään että voidaan kyllä valvoa ja palauttaa.

Lisäksi kun nuo
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tuonti_ja_vienti/eu_n_jasenmaat__norja_ja_sveitsi/ensisaapumisvalvonta/lainsaadanto/
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32005R1688:EN:HTML

luet niin huomaat että meillä (ja Ruotsilla) on oikeus mm erillisiin salmonellatesteihin. Siinä on siis ihan oma vaatimustaso käytössä. Mitä taas myrkkyihin tulee niin EUn harmonisoinnin myötä lienevät nuo myrkkyrajat meillä nykyisin samat kuin muuallakin.

Niinpä niin... kirjoitti:

Jos olet lukutaitoinen? Oletko? Ja ymmärrät myös lukemasi? Niin kun aloitat tuosta

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tuonti_ja_vienti/

ja hiirellä klikkailet ja luet niin eiköhän se totuus siitä aukene.

Vaikkapa tuon

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tuonti_ja_vienti/eu_n_jasenmaat__norja_ja_sveitsi/ensisaapumisvalvonta/usein_kysyttya/lahetyksen_palauttaminen_lahtomaahan/

kun luet niin alkaa selviämään että voidaan kyllä valvoa ja palauttaa.

Lisäksi kun nuo
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tuonti_ja_vienti/eu_n_jasenmaat__norja_ja_sveitsi/ensisaapumisvalvonta/lainsaadanto/
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32005R1688:EN:HTML

luet niin huomaat että meillä (ja Ruotsilla) on oikeus mm erillisiin salmonellatesteihin. Siinä on siis ihan oma vaatimustaso käytössä. Mitä taas myrkkyihin tulee niin EUn harmonisoinnin myötä lienevät nuo myrkkyrajat meillä nykyisin samat kuin muuallakin.

Lue lisää

paskankirjoitusta maailman tappiin, suoraan EU:n peruskirjasta..


--tullit ja tulleja vaikutukseltaan vastaavat maksut jäsenvaltioiden välillä ovat kiellettyjä
--määrälliset rajoitukset ja rajoituksia vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet ovat kiellettyjä.

Jatkat sitten kirjoitti:

paskankirjoitusta maailman tappiin, suoraan EU:n peruskirjasta..


--tullit ja tulleja vaikutukseltaan vastaavat maksut jäsenvaltioiden välillä ovat kiellettyjä
--määrälliset rajoitukset ja rajoituksia vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet ovat kiellettyjä.

Lue lisää

Kuka tullimaksuista on maininnut halaistua sanaa??? Eihän EU-maiden välillä missään tilanteessa peritä tullia. Ja mitä taas tuohon jälkimmäiseen tulee niin siitä on mm Suomella ja Ruotsilla tuo salmonellapoikkeus. Lisäksi elintarvikkeet voidaan tarkistaa milloin vain viranomaisten toimesta ja jos ne eivät täytä elintarvikevaatimuksia niin poistaa markkinoilta. Sitä ei mikään peruskirja kiellä. Huomaat itsekin miten paljon EU-peräisiä elintarvikkeita(kin) valvotaan jos viitsit lukea nuo Eviran sivut. Jaa niin mutta kun se vaatisi sitä luetun ymmärtämistäkin... Niin että enpä ole kovin toiveikas...

Peruskirjasta? kirjoitti:

Kuka tullimaksuista on maininnut halaistua sanaa??? Eihän EU-maiden välillä missään tilanteessa peritä tullia. Ja mitä taas tuohon jälkimmäiseen tulee niin siitä on mm Suomella ja Ruotsilla tuo salmonellapoikkeus. Lisäksi elintarvikkeet voidaan tarkistaa milloin vain viranomaisten toimesta ja jos ne eivät täytä elintarvikevaatimuksia niin poistaa markkinoilta. Sitä ei mikään peruskirja kiellä. Huomaat itsekin miten paljon EU-peräisiä elintarvikkeita(kin) valvotaan jos viitsit lukea nuo Eviran sivut. Jaa niin mutta kun se vaatisi sitä luetun ymmärtämistäkin... Niin että enpä ole kovin toiveikas...

Lue lisää

kun ei muista edes omia valeitaan "Ja niiden on täytettävä Suomen vaatimustaso." tuliko kirjoitettua paskaa, perehdy nyt sisämarkkinakaupan saantöihin niin et nolaisi niin raskaasti itseäsi..

Pää pehmennyt ??? kirjoitti:

kun ei muista edes omia valeitaan "Ja niiden on täytettävä Suomen vaatimustaso." tuliko kirjoitettua paskaa, perehdy nyt sisämarkkinakaupan saantöihin niin et nolaisi niin raskaasti itseäsi..

Lue lisää

Suomen vaatimustaso = EUn vaatimustaso koska direktiivejä ja lainsäädäntöä on harmonisoitu. Poikkeus on salmonella Ruotsilla ja Suomella. Mutta en nyt ymmärrä mitä eroa on sillä onko vaatimustaso Suomen ja EUn asettama raja-arvo. Evira valvoo siitä huolimatta myös EUn sisällä liikkuvia elintarvike-eriä ja jos ne eivät täytä vaatimuksia niin palautetaan takaisin lähtömaahan.

Vaatimustaso? kirjoitti:

Suomen vaatimustaso = EUn vaatimustaso koska direktiivejä ja lainsäädäntöä on harmonisoitu. Poikkeus on salmonella Ruotsilla ja Suomella. Mutta en nyt ymmärrä mitä eroa on sillä onko vaatimustaso Suomen ja EUn asettama raja-arvo. Evira valvoo siitä huolimatta myös EUn sisällä liikkuvia elintarvike-eriä ja jos ne eivät täytä vaatimuksia niin palautetaan takaisin lähtömaahan.

Lue lisää

valheesi, EU määrittelee esim myrkkyjäämien vähimmäistasot ja Suomella sen kummemmin kuin muillakaan jäsenmailla ei ole siihen mitään sanomista. Salmonellan osalta Suomi sai oikeuden vaatia salmonellattomuus todistusta koska Suomi on Ruotsin ohella ainoa salmonellaton maa EU:ssa, tällöinkään ei tuotteita mitenkään tarkasteta rajalla vaan valvonta perustuu yritysten omavalvontaan.

Hyvä että oikaisit kirjoitti:

valheesi, EU määrittelee esim myrkkyjäämien vähimmäistasot ja Suomella sen kummemmin kuin muillakaan jäsenmailla ei ole siihen mitään sanomista. Salmonellan osalta Suomi sai oikeuden vaatia salmonellattomuus todistusta koska Suomi on Ruotsin ohella ainoa salmonellaton maa EU:ssa, tällöinkään ei tuotteita mitenkään tarkasteta rajalla vaan valvonta perustuu yritysten omavalvontaan.

Lue lisää

"tällöinkään ei tuotteita mitenkään tarkasteta rajalla vaan valvonta perustuu yritysten omavalvontaan. "

Katsohan asiaa tuosta lainsäädännöstä

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20060118

josta pieni lainaus:

"Valvontaviranomainen valvoo toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta Suomeen toimitettuja eläimistä saatavia elintarvikkeita ensisaapumispaikoissa. Jos on perusteltua syytä epäillä, että toisesta jäsenvaltiosta toimitetut elintarvikkeet eivät täytä elintarvikelain tai eläintautilain ja niiden nojalla annettujen säädösten vaatimuksia, valvontaviranomainen voi tarkastaa elintarvikkeet myös kuljetuksen aikana.

Valvontaviranomaisen on ensisaapumistoiminnan valvonnan yhteydessä tarkastettava lähetyksiä ja niitä seuraavia asiakirjoja sekä otettava lähetyksistä näytteitä. Tarkastukset ja näytteenotto eivät kuitenkaan saa olla järjestelmällisiä.

Jos valvontaviranomainen epäilee, että lähetys tai sitä seuraavat asiakirjat eivät täytä lainsäädännön vaatimuksia, hänen on kuitenkin tarkastettava lähetys ja sitä seuraavat asiakirjat sekä otettava lähetyksestä tarvittavat näytteet."

Eli siis että

"Valvontaviranomaisen on ensisaapumistoiminnan valvonnan yhteydessä tarkastettava lähetyksiä ja niitä seuraavia asiakirjoja sekä otettava lähetyksistä näytteitä. Tarkastukset ja näytteenotto eivät kuitenkaan saa olla järjestelmällisiä."

Pistokokein varmistetaan elintarvikkeiden turvallisuus. Myös EUn sisällä tapahtuvassa kaupassa. Ja jos on perusteltua syytä epäillä niin aina saa tarkistaa. Täyttä kukkua että viranomaiset eivät mitenkään tarkistaisi! Vai oletko sitä mieltä että asetuksia ei noudateta?

Älähän satuile! kirjoitti:

"tällöinkään ei tuotteita mitenkään tarkasteta rajalla vaan valvonta perustuu yritysten omavalvontaan. "

Katsohan asiaa tuosta lainsäädännöstä

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20060118

josta pieni lainaus:

"Valvontaviranomainen valvoo toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta Suomeen toimitettuja eläimistä saatavia elintarvikkeita ensisaapumispaikoissa. Jos on perusteltua syytä epäillä, että toisesta jäsenvaltiosta toimitetut elintarvikkeet eivät täytä elintarvikelain tai eläintautilain ja niiden nojalla annettujen säädösten vaatimuksia, valvontaviranomainen voi tarkastaa elintarvikkeet myös kuljetuksen aikana.

Valvontaviranomaisen on ensisaapumistoiminnan valvonnan yhteydessä tarkastettava lähetyksiä ja niitä seuraavia asiakirjoja sekä otettava lähetyksistä näytteitä. Tarkastukset ja näytteenotto eivät kuitenkaan saa olla järjestelmällisiä.

Jos valvontaviranomainen epäilee, että lähetys tai sitä seuraavat asiakirjat eivät täytä lainsäädännön vaatimuksia, hänen on kuitenkin tarkastettava lähetys ja sitä seuraavat asiakirjat sekä otettava lähetyksestä tarvittavat näytteet."

Eli siis että

"Valvontaviranomaisen on ensisaapumistoiminnan valvonnan yhteydessä tarkastettava lähetyksiä ja niitä seuraavia asiakirjoja sekä otettava lähetyksistä näytteitä. Tarkastukset ja näytteenotto eivät kuitenkaan saa olla järjestelmällisiä."

Pistokokein varmistetaan elintarvikkeiden turvallisuus. Myös EUn sisällä tapahtuvassa kaupassa. Ja jos on perusteltua syytä epäillä niin aina saa tarkistaa. Täyttä kukkua että viranomaiset eivät mitenkään tarkistaisi! Vai oletko sitä mieltä että asetuksia ei noudateta?

Lue lisää

yksinkertainen, valvontaviranomaiset tietenkin hoitavat virkaansa, tutustu nyt mten sisämarkkinat toimii ettet nolaa enempää itseäsi..

Kyllä olet kirjoitti:

yksinkertainen, valvontaviranomaiset tietenkin hoitavat virkaansa, tutustu nyt mten sisämarkkinat toimii ettet nolaa enempää itseäsi..

Omat valeet????

"olemme EU:ssa ja kaikki tarkastukset rajoilla on kielletty,"

Joka siis on täyttä sontaa! Tuossa Eviran jutussa nimen omaan sanotaan että rajoilla tarvittaessa ja pistokoeluontoisesti KUULUU tarkastaa EU-maista tuotavia elintarvike-eriä.

Muistuuko mieleen? kirjoitti:

Omat valeet????

"olemme EU:ssa ja kaikki tarkastukset rajoilla on kielletty,"

Joka siis on täyttä sontaa! Tuossa Eviran jutussa nimen omaan sanotaan että rajoilla tarvittaessa ja pistokoeluontoisesti KUULUU tarkastaa EU-maista tuotavia elintarvike-eriä.

Lue lisää

rajoilla EI SAA olla mitään tarkastuksia tai kaupan esteitä, olet kyllä aika naurettava sönkkäämisesi kanssa..

Tuplavale.. kirjoitti:

rajoilla EI SAA olla mitään tarkastuksia tai kaupan esteitä, olet kyllä aika naurettava sönkkäämisesi kanssa..

lääkkees.

ja persnettoa tulee..

Bemarilla ajaminen ei todista mitään, mutta saahan siinä jonku kateelliseksi ...

käynyt paperitehtaan parkkialueella paperitehdas kaupugin omakotialueella, raha-asiansa hyvin hoitavat palkansaajat ajelevat suurilla Volvoilla, mersuilla ja bemareilla, ruoho on aina vihdeämpää aidan toisella puolella..

Oletko koskaan kirjoitti:

käynyt paperitehtaan parkkialueella paperitehdas kaupugin omakotialueella, raha-asiansa hyvin hoitavat palkansaajat ajelevat suurilla Volvoilla, mersuilla ja bemareilla, ruoho on aina vihdeämpää aidan toisella puolella..

Lue lisää

Tässä keskitytään kyllä ihan väärään asiaan, jos päätösteon motiivi ja peruste on jokin automerkki ...

Oletko koskaan kirjoitti:

käynyt paperitehtaan parkkialueella paperitehdas kaupugin omakotialueella, raha-asiansa hyvin hoitavat palkansaajat ajelevat suurilla Volvoilla, mersuilla ja bemareilla, ruoho on aina vihdeämpää aidan toisella puolella..

Lue lisää

Todelliset maanviljelijä-yrittäjät tuskin kovin runsaasti tuhlaavat aikaansa täällä netissä valittamassa työn ja elannon kurjuutta. He suunnittelevat ja laskevat, tekevät ja touhuavat. Pitäisikö valittajien harkita alan vaihtoa??? Myykää peltonne ja maanne ahkeralle naapurille ja menkää muihin töihin.

Ei ole olemassa sellaista työtä, jossa ei ongelmia olisi. Jos ihminen valittaa ja voi huonosti työssään, on tehtävä päätöksiä ja hakeuduttava mieluisimpiin töihin.

Moniko todella köyhä ajaa uudella mersulla, audella, volvolla tai bemarilla??? Ei olisi edes huoltoihin varaa. Tiedän, että pankista saa lainaa auton ostoon, mutta köyhä ei saa edes lainaa. Tiedän kokemuksesta. Pitäisi olla omaisuutta lainan takuuksi.

Onneksi elämässä on niin paljon muutakin, kuin raha ja ökyautot. On terveyttä, rakkautta, mieleinen työ ja ennen kaikkea villi ja vapaa sydän.

Nyt jokainen laittaa suunsa Hangon-keksille ja nauttii elämästään täysin sydämin. Haudassa voi sitten murehtia ja surra.

-Lomittajatar- kirjoitti:

Todelliset maanviljelijä-yrittäjät tuskin kovin runsaasti tuhlaavat aikaansa täällä netissä valittamassa työn ja elannon kurjuutta. He suunnittelevat ja laskevat, tekevät ja touhuavat. Pitäisikö valittajien harkita alan vaihtoa??? Myykää peltonne ja maanne ahkeralle naapurille ja menkää muihin töihin.

Ei ole olemassa sellaista työtä, jossa ei ongelmia olisi. Jos ihminen valittaa ja voi huonosti työssään, on tehtävä päätöksiä ja hakeuduttava mieluisimpiin töihin.

Moniko todella köyhä ajaa uudella mersulla, audella, volvolla tai bemarilla??? Ei olisi edes huoltoihin varaa. Tiedän, että pankista saa lainaa auton ostoon, mutta köyhä ei saa edes lainaa. Tiedän kokemuksesta. Pitäisi olla omaisuutta lainan takuuksi.

Onneksi elämässä on niin paljon muutakin, kuin raha ja ökyautot. On terveyttä, rakkautta, mieleinen työ ja ennen kaikkea villi ja vapaa sydän.

Nyt jokainen laittaa suunsa Hangon-keksille ja nauttii elämästään täysin sydämin. Haudassa voi sitten murehtia ja surra.

Lue lisää

valittaa, lähinnä täällä valehdellaan viljelijän elintasosta, todellisuudessa viljelijän elintaso on puolet palkkapuolen elintasosta ja sen toteaminen ei ole valitusta vaan fakta..

Valittaa ??? kuka kirjoitti:

valittaa, lähinnä täällä valehdellaan viljelijän elintasosta, todellisuudessa viljelijän elintaso on puolet palkkapuolen elintasosta ja sen toteaminen ei ole valitusta vaan fakta..

Lue lisää

Jatkuvasti tuolla tukipalstapuolella joku tuo esille sen että maatalouden harjoittajat maksavat enemmän vero kuin palkansaajat? Ja sen että maataloustuet 1,9 miljardia tulevat takaisin jo pelkkinä maatalouden harjoittajien maksamina veroina? Jos elintaso on puolet palkansaajan elintasosta niin miten se on mahdollilsta???

Mites kun? kirjoitti:

Jatkuvasti tuolla tukipalstapuolella joku tuo esille sen että maatalouden harjoittajat maksavat enemmän vero kuin palkansaajat? Ja sen että maataloustuet 1,9 miljardia tulevat takaisin jo pelkkinä maatalouden harjoittajien maksamina veroina? Jos elintaso on puolet palkansaajan elintasosta niin miten se on mahdollilsta???

Lue lisää

on tumput suorassa varrota vai miten se Linnan romaanissa sanottiin, viljelijät on yritteliästä väkeä, tuloja revitään kaikesta mahdollisesta, toiset urakoi kaivinkoneilla, toiset sirklaa ja toiset sitten rakentaa niistä naapurille vaikka pihattoa, verotettavaa tuloa syntyy. Onpa kaupunkien lumi hommissa tänä talvena riittänyt töitä, vaikkei tuo nyt suoraan maatalouteen liitykkään..

Turha tappamistaan kirjoitti:

on tumput suorassa varrota vai miten se Linnan romaanissa sanottiin, viljelijät on yritteliästä väkeä, tuloja revitään kaikesta mahdollisesta, toiset urakoi kaivinkoneilla, toiset sirklaa ja toiset sitten rakentaa niistä naapurille vaikka pihattoa, verotettavaa tuloa syntyy. Onpa kaupunkien lumi hommissa tänä talvena riittänyt töitä, vaikkei tuo nyt suoraan maatalouteen liitykkään..

Lue lisää

elintaso tai tuossahan se tuli samalla selvitettyä miten viljelijät elintasoaan nostavat..

Unohtu tuo kirjoitti:

elintaso tai tuossahan se tuli samalla selvitettyä miten viljelijät elintasoaan nostavat..

Elintaso ei ole niin huono, kun verotettava tulo maajussilla antaa ymmärtää, eikä kaupungeissa niin hyvä, kun bruttotulot palkansaajalla saavat näyttämään.

exx-sähläri kirjoitti:

Elintaso ei ole niin huono, kun verotettava tulo maajussilla antaa ymmärtää, eikä kaupungeissa niin hyvä, kun bruttotulot palkansaajalla saavat näyttämään.

ymmärrettävä mistä viljelijän elintaso muodostuu, se ei tule maataloudesta.

On vain tarkoin kirjoitti:

ymmärrettävä mistä viljelijän elintaso muodostuu, se ei tule maataloudesta.

sillä suuri osa tulee kaupunkilaisen rehellisen työmiehen selkänahasta veroina revityistä vastikkeettomista tukiaisista.

Ei ´varmaan kokonaan kirjoitti:

sillä suuri osa tulee kaupunkilaisen rehellisen työmiehen selkänahasta veroina revityistä vastikkeettomista tukiaisista.

riistää talonpoikaa minkä kerkiää MAKSAKAA RUOKANNE ALKÄÄKÄ RUTISKO.

Valehtelet, duunarit kirjoitti:

riistää talonpoikaa minkä kerkiää MAKSAKAA RUOKANNE ALKÄÄKÄ RUTISKO.

Kyllähän tuo ruoka tulee kaupassa maksettua. Ongelmahan on siinä että vaikka ostaisin koko vuoden ainoastaan ulkomaisia maitotuotteita, ulkomaista lihaa ja lihatuotteita, ulkomaista leipää jne niin osallistun silti 1,1 miljardin kansallisten tukiaisten maksuun kun se kerätään veroissa joka tapauksessa. Minä haluaisin itse päättää tuenko ostopäätökselläni ja mitä tuen, se että vielä veroista revitään osa niin se vähän mättää. Mutta se mitä ruokakaupassa laskulla lukee niin se maksetaan niin kuin kuuluukin, verojen keräys sen päälle ei oikein enää ole laitaa.

Ruoka maksetaan... kirjoitti:

Kyllähän tuo ruoka tulee kaupassa maksettua. Ongelmahan on siinä että vaikka ostaisin koko vuoden ainoastaan ulkomaisia maitotuotteita, ulkomaista lihaa ja lihatuotteita, ulkomaista leipää jne niin osallistun silti 1,1 miljardin kansallisten tukiaisten maksuun kun se kerätään veroissa joka tapauksessa. Minä haluaisin itse päättää tuenko ostopäätökselläni ja mitä tuen, se että vielä veroista revitään osa niin se vähän mättää. Mutta se mitä ruokakaupassa laskulla lukee niin se maksetaan niin kuin kuuluukin, verojen keräys sen päälle ei oikein enää ole laitaa.

Lue lisää

kolmasosan, yhteiskunta maksaa kolmaosan ja viljelijän selkänahasta revitään kolmasosan..

Valehtelet, maksat kirjoitti:

kolmasosan, yhteiskunta maksaa kolmaosan ja viljelijän selkänahasta revitään kolmasosan..

mikä on se 'yhteiskunta' joka maksaa sen kolmanneksen. No se olemme me, rehelliset työtätekevät ihmiset, joilta kerätyistä verovaroista tukiaiset maksetaan.

Oletkos miettinyt kirjoitti:

mikä on se 'yhteiskunta' joka maksaa sen kolmanneksen. No se olemme me, rehelliset työtätekevät ihmiset, joilta kerätyistä verovaroista tukiaiset maksetaan.

maksavat enemmän veroja kuin keskiverto palkansaaja, ilmaiseksi edun saa joka saa muutenkin elää tukien varassa esim. työttömät, viljelijähän ei mitään vastikkeetonta tukea saakkaan..

Niin viljelijähän kirjoitti:

maksavat enemmän veroja kuin keskiverto palkansaaja, ilmaiseksi edun saa joka saa muutenkin elää tukien varassa esim. työttömät, viljelijähän ei mitään vastikkeetonta tukea saakkaan..

Lue lisää

Maatalouden harjoittajiksi tilastoitavat kotitaloudet maksavat keskimäärin enemmän veroa kuin palkansaajat. Maatalouden harjoittajiksi tilastoitavien kotitalouksien tuloissa on mukana molempien puolisoiden tulot maataloudesta, muusta yritystoiminnasta sekä metsätulot ja palkkatulot. Eli mukana on myös mm sen lääkärivaimon palkkatulot. Tilasto on siis sinällään varsin karkea ja osin jopa harhaanjohtava koska maatalouden harjoittajilla keskimäärin vain noin 30% tuloista tulee maataloudesta ja koska maataloustulo on vain noin 800 miljoonaa niin siitä ei paljon veroja maksella... Jos maksetut verot tilastoitaisiin tulolähteittäin jokaiselta henkilöltä erikseen niin tilasto olisi ihan toisenlainen että paljonko varsinaisesta maataloudesta tulee niitä verotuloja...

Tilastotietoa... kirjoitti:

Maatalouden harjoittajiksi tilastoitavat kotitaloudet maksavat keskimäärin enemmän veroa kuin palkansaajat. Maatalouden harjoittajiksi tilastoitavien kotitalouksien tuloissa on mukana molempien puolisoiden tulot maataloudesta, muusta yritystoiminnasta sekä metsätulot ja palkkatulot. Eli mukana on myös mm sen lääkärivaimon palkkatulot. Tilasto on siis sinällään varsin karkea ja osin jopa harhaanjohtava koska maatalouden harjoittajilla keskimäärin vain noin 30% tuloista tulee maataloudesta ja koska maataloustulo on vain noin 800 miljoonaa niin siitä ei paljon veroja maksella... Jos maksetut verot tilastoitaisiin tulolähteittäin jokaiselta henkilöltä erikseen niin tilasto olisi ihan toisenlainen että paljonko varsinaisesta maataloudesta tulee niitä verotuloja...

Lue lisää

jonka tarkoitus on antaa sellaisen kuvan ettei maatalous maksa veroja tai viljelijöillä on jotain veroetuja mitä muilla ei ole. Verotus kuitenkin alkaa tilan ostohetkellä se on hankittava verotetulla rahalla, siinä vilahtelee myös lahjavero perintövero varainsiirtovero arvio verotustakaan unohtamatta ja kun tilan myy verokarhu on jälleen paikalla toiseen kertaan. Eräänlainen vero on myös perinnönjaot joissa sivumennen sanoen kaupunkeihin valuu vuosittain sama summa kuin viljelijät saa tukea. alvia joutuu myös maksamaan vaikka se on läpikulkuerä niin verolta se tuntuu. Jos viljelijä myy metsää käteen saadusta rahasta 50 prosenttia suoraan valtiolle, metsänhoitomaksu on myös veroluonteinen maksu. Viljelijät maksavat normaalin tuloveron saman taulukon mukaan kuin muutkin tulonsaajat,tietenkin maanviljelijä ja maksavat vielä veroluonteisia maksuja, kuten sairausvakuutusmaksu ja työeläkemaksu. Myös kiinteistöveroa viljelijät maksavat. Muitakin maksuja on pakko maksaa, esimerkiksi terveyskeskusmaksu ja apteekkimaksu. jotain varmaan unohtui, toiset voivat täydentää.

on tiedossa ilman likvidiäkin, perstuntuma siihen riittää, palstalla on vain provoilijoita jotka rakentaa riitaa perusteettomasti pohjoisesta tuesta..

Ei sitä pysty missään muussakaan yritystoiminnassa yksikköä rakentamaan niin, että velkaa on koko kauppasumma yrityksestä.
Puolet pitää löytyä iteltä, jos meinaa edes jonkinlaisen kioskin laittaa.
Ei mikään pankki rahoita sellaista kauppaa, jossa kauppahinta on 100 %:sti velaksi.

Mitä oikein höpötät? Se on ihan sama millä tukialueela tila sijaitsee. Sitä ei markkina hintaan pysty ostamaan kokonaan velaksi millään tukialueelta, paitsi ehkä jostain inarinjärven korkeudelta, mutta siellä ne tuet ovatkin sitten ansaittuja;) Meillä muutama vuosi sitten tehtiin laskelmia uuden pihaton rakentamiseksi, mutta lähinnä vuokrapeltojen(75% pelloista) epävarmuuden vuoksi luovuttiin koko hankkeesta. Samalla laskettiin mikä tulos olisi sekä c1- että b-alueella ja olihan se ero aikamoinen c-alueen hyväksi. Mutta vaikka tilamme olisi c-alueella, niin siitä huolimatta en olisi uskaltanut lähteä riskeeraamaan vuokrapeltojen suuren määrän vuoksi.

Mikä muuten oli tilan hinta?

No joo kirjoitti:

Mitä oikein höpötät? Se on ihan sama millä tukialueela tila sijaitsee. Sitä ei markkina hintaan pysty ostamaan kokonaan velaksi millään tukialueelta, paitsi ehkä jostain inarinjärven korkeudelta, mutta siellä ne tuet ovatkin sitten ansaittuja;) Meillä muutama vuosi sitten tehtiin laskelmia uuden pihaton rakentamiseksi, mutta lähinnä vuokrapeltojen(75% pelloista) epävarmuuden vuoksi luovuttiin koko hankkeesta. Samalla laskettiin mikä tulos olisi sekä c1- että b-alueella ja olihan se ero aikamoinen c-alueen hyväksi. Mutta vaikka tilamme olisi c-alueella, niin siitä huolimatta en olisi uskaltanut lähteä riskeeraamaan vuokrapeltojen suuren määrän vuoksi.

Mikä muuten oli tilan hinta?

Lue lisää

Lähde kirjanpitoitilat MTT:n Taloustohtorista.
Tunnusluku yrittäjätulo, kohdejoukko suuret maitotilat v. 2007.
tukialue B 68 200 euroa
tukialue C1 50 100 euroa
tukialue C2 50 500 euroa
tukialue C2P 30 200 euroa
tukialue C3 54 300 euroa
(Tukialueilta A ja C4 on niin vähän kirjanpitotiloja kohdeotoksessa, että niistä ei anneta keskiarvoa julkisuuteen.)

No joo kirjoitti:

Mitä oikein höpötät? Se on ihan sama millä tukialueela tila sijaitsee. Sitä ei markkina hintaan pysty ostamaan kokonaan velaksi millään tukialueelta, paitsi ehkä jostain inarinjärven korkeudelta, mutta siellä ne tuet ovatkin sitten ansaittuja;) Meillä muutama vuosi sitten tehtiin laskelmia uuden pihaton rakentamiseksi, mutta lähinnä vuokrapeltojen(75% pelloista) epävarmuuden vuoksi luovuttiin koko hankkeesta. Samalla laskettiin mikä tulos olisi sekä c1- että b-alueella ja olihan se ero aikamoinen c-alueen hyväksi. Mutta vaikka tilamme olisi c-alueella, niin siitä huolimatta en olisi uskaltanut lähteä riskeeraamaan vuokrapeltojen suuren määrän vuoksi.

Mikä muuten oli tilan hinta?

Lue lisää

Sullahan on ihan väärä ajattelutapa, vuokrapellot tekee tilasta kannattavan, jos sulla on noin paljon vuokrapeltoja omien lisäksi, toisaalta laskitko myös sellaisen vaihtoehdon, että jospa pihaton tilalta olisitkin ostanut noita peltoja itselle, kun kerran haet varmuutta investoinille, niin sellainen investointi olisi ainakin varsin varma.

On paljon järkevämpää laskia sellaisia asioita, joilla on oikeasti itselle merkitystä, kuin sitä mitä toinen tila teoriassa voi tienata enempi ...

näin se menee kirjoitti:

Sullahan on ihan väärä ajattelutapa, vuokrapellot tekee tilasta kannattavan, jos sulla on noin paljon vuokrapeltoja omien lisäksi, toisaalta laskitko myös sellaisen vaihtoehdon, että jospa pihaton tilalta olisitkin ostanut noita peltoja itselle, kun kerran haet varmuutta investoinille, niin sellainen investointi olisi ainakin varsin varma.

On paljon järkevämpää laskia sellaisia asioita, joilla on oikeasti itselle merkitystä, kuin sitä mitä toinen tila teoriassa voi tienata enempi ...

Lue lisää

"vuokrapellot tekee tilasta kannattavan"

Tietysti jotkut pohjoisen tukihaikkulan kenkäheinäpellot joissa vuokra on kympin pari vuodessa saattavat noin tehdäkin. Kun vielä emoista tulee tukia "tarpeeksi". Mutta kun vuokra on 450-700 euroa vuodessa ja emotuetkin merkittävästi alemmat niin yhtälö on ihan toisenlainen. Niinkuin yleensäkin silloin kun erona on se että tehdäänkö se tulos tukivaraisena vai tehdäänkö se tulos tuotannon avulla.

Miten lienee? kirjoitti:

"vuokrapellot tekee tilasta kannattavan"

Tietysti jotkut pohjoisen tukihaikkulan kenkäheinäpellot joissa vuokra on kympin pari vuodessa saattavat noin tehdäkin. Kun vielä emoista tulee tukia "tarpeeksi". Mutta kun vuokra on 450-700 euroa vuodessa ja emotuetkin merkittävästi alemmat niin yhtälö on ihan toisenlainen. Niinkuin yleensäkin silloin kun erona on se että tehdäänkö se tulos tukivaraisena vai tehdäänkö se tulos tuotannon avulla.

Lue lisää

Sullahan niitä haikkuja oli, mitä sinä muita syyttelet, tietääkseni täällä muut ole puhuneet haikuista kuin sinä.
Emotuista sulla ei näy olevan käsitystä, eroa on pienennetty oleellisesti, samajuttu nautapalkkioissa.

Minä en usko, että sinä tajuat tuotannosta mitään, tuskin olet edes pyrkinyt siihen suuntaan, kun olet noihin haikkuihin sekaantunu, se kyllä viittaa aika vahvasti jonkinlaiseen tukikeplotteluun tai sen yritykseen.

Minä en usko, että maksat puoltakaan tosta summasta, mitä esität peltovuokria.
Jutut on senverran kaunasia ja kääntyy helposti asiasta pois, ettei suhun oikein voi luottaa, tuskin sulla noita maitolehmiäkään on ...

näin se menee kirjoitti:

Sullahan niitä haikkuja oli, mitä sinä muita syyttelet, tietääkseni täällä muut ole puhuneet haikuista kuin sinä.
Emotuista sulla ei näy olevan käsitystä, eroa on pienennetty oleellisesti, samajuttu nautapalkkioissa.

Minä en usko, että sinä tajuat tuotannosta mitään, tuskin olet edes pyrkinyt siihen suuntaan, kun olet noihin haikkuihin sekaantunu, se kyllä viittaa aika vahvasti jonkinlaiseen tukikeplotteluun tai sen yritykseen.

Minä en usko, että maksat puoltakaan tosta summasta, mitä esität peltovuokria.
Jutut on senverran kaunasia ja kääntyy helposti asiasta pois, ettei suhun oikein voi luottaa, tuskin sulla noita maitolehmiäkään on ...

Lue lisää

Mistä olet saanut päähäsi että minulla on maitolehmiä? Niitä juttuja on kirjoittanut joku muu. Haikuista on myös ilmeisesti kirjoittanut joku muu(kin).

Emolehmien tukitasot 2011

a/b 83 190 = 273
c1/c2 300 100 = 400
c2p 376 100 = 476
c3 451 100 = 551
c4 636 100 = 736

Onhan tuossa? Pieni ero?

Ja minulla ei ole haikkuja, omakohtainen kokemus on sioista. Ja niillä raha tehdään tuotannolla, ei tuilla. Samoin kuin naapurin broileriverstaassa.

Mitä taas peltovuokriin tulee niin täällä meillä päin on ihan turha mennä yrittämään vuokrata alle 400 vuokrilla. Nauravat ulos. Ja tiedänpä yhden 5 vuoden sopimuksen 700 euroa/vuosi. Saat tulla yrittämään vaikka vuokrata minun peltoni pois. Lähtö on 500 / ha ja sillä löytyy heti parikin tilaa (naapurikin?) lähistöltä jotka vuokraisivat heti pois jos saisivat. Mutta että korotatko?

näin se menee kirjoitti:

Sullahan on ihan väärä ajattelutapa, vuokrapellot tekee tilasta kannattavan, jos sulla on noin paljon vuokrapeltoja omien lisäksi, toisaalta laskitko myös sellaisen vaihtoehdon, että jospa pihaton tilalta olisitkin ostanut noita peltoja itselle, kun kerran haet varmuutta investoinille, niin sellainen investointi olisi ainakin varsin varma.

On paljon järkevämpää laskia sellaisia asioita, joilla on oikeasti itselle merkitystä, kuin sitä mitä toinen tila teoriassa voi tienata enempi ...

Lue lisää

Kerro nyt mikä tilan hinta oli?

näin se menee kirjoitti:

Sullahan niitä haikkuja oli, mitä sinä muita syyttelet, tietääkseni täällä muut ole puhuneet haikuista kuin sinä.
Emotuista sulla ei näy olevan käsitystä, eroa on pienennetty oleellisesti, samajuttu nautapalkkioissa.

Minä en usko, että sinä tajuat tuotannosta mitään, tuskin olet edes pyrkinyt siihen suuntaan, kun olet noihin haikkuihin sekaantunu, se kyllä viittaa aika vahvasti jonkinlaiseen tukikeplotteluun tai sen yritykseen.

Minä en usko, että maksat puoltakaan tosta summasta, mitä esität peltovuokria.
Jutut on senverran kaunasia ja kääntyy helposti asiasta pois, ettei suhun oikein voi luottaa, tuskin sulla noita maitolehmiäkään on ...

Lue lisää

Minä kirjoitin niistä haikuista aikaisemmin, kun se sinua kiinnosti. Mutta nuo edellä kirjoitetut jutut eivät ole minun kirjoittamiani. Minä kirjoitan nimimerkillä B-alueen maitomies.

Mutta suomi on selkeästi jakautunut maataloudessa kahtia. Pohjoisen tuki viljelijään ja etelän markkinaehtoiseen kannattavuuden rajoilla keikkuvaan viljelijään.

B-alueen maitomie kirjoitti:

Minä kirjoitin niistä haikuista aikaisemmin, kun se sinua kiinnosti. Mutta nuo edellä kirjoitetut jutut eivät ole minun kirjoittamiani. Minä kirjoitan nimimerkillä B-alueen maitomies.

Mutta suomi on selkeästi jakautunut maataloudessa kahtia. Pohjoisen tuki viljelijään ja etelän markkinaehtoiseen kannattavuuden rajoilla keikkuvaan viljelijään.

Lue lisää

"Viljelen vaatimattomia tiluksiani nippa nappa pohjoisen puolella siis vielä kohtalaisen etelässä, kun aloittelevana viljelijän planttuna tein nuorikkoni kansa kesäloma reisuja etelään kylvöurakan päätteeksi niin siellä oraat oli jo polveen asti ja kasvoi "mustana" kun samaan omani oli vilunsinisiä tikkuja joista ei tiennyt sanoa tuleeko niistä ikinä mitään, tarvitseeko vielä enempi perustella pohjoisen ja etelän kasvueroista. Keskustelussa väitettiin ettei etelässä makseta MITÄÄN kansallisia tukia, maksetaan ainakin 2013 saakka. Väitettiin myös pohjoisen jättituista, mitähän ne ovat, hehtaaria kohti maksetuilla tuilla ei ainakaan viljanviljelyssä ole hirveitä eroja ole. Etelän viljelijät ovat nauttineet vuosikymmeniä ellei satoja vuosia edullisimmista tuotanto olosuhteista ja nyt kun pohjoiset olosuhteet huomioidaan niin hirveä poru, olisikohan vähän syytä mennä itseensä."

Miten lienee? kirjoitti:

Mistä olet saanut päähäsi että minulla on maitolehmiä? Niitä juttuja on kirjoittanut joku muu. Haikuista on myös ilmeisesti kirjoittanut joku muu(kin).

Emolehmien tukitasot 2011

a/b 83 190 = 273
c1/c2 300 100 = 400
c2p 376 100 = 476
c3 451 100 = 551
c4 636 100 = 736

Onhan tuossa? Pieni ero?

Ja minulla ei ole haikkuja, omakohtainen kokemus on sioista. Ja niillä raha tehdään tuotannolla, ei tuilla. Samoin kuin naapurin broileriverstaassa.

Mitä taas peltovuokriin tulee niin täällä meillä päin on ihan turha mennä yrittämään vuokrata alle 400 vuokrilla. Nauravat ulos. Ja tiedänpä yhden 5 vuoden sopimuksen 700 euroa/vuosi. Saat tulla yrittämään vaikka vuokrata minun peltoni pois. Lähtö on 500 / ha ja sillä löytyy heti parikin tilaa (naapurikin?) lähistöltä jotka vuokraisivat heti pois jos saisivat. Mutta että korotatko?

Lue lisää

Niin sulta jäi vaan mainittematta nautapalkkio, joka on etelässä 450 euroa EY ja C-aluella 250 euroa per EY ....
Sekä pieni virhe, EU:n emolehmäpalkkio on pohjoisessa 93 euroa EY, ei satasta.

Mutta pohjoisessa on noissa kansallisissa tukikatot ( maksimimäärä EY jolle tuki maksetaan ), joita ei EU palkkiossa ole, eli isoilla yksiköillä ei noita eroja ole, koska kansallista leikkaa tukikatto pohjoisessa.

Mikäli sulla on yli 200 EY, niin kannattaa siirtyä C-4 etelämmäs eli C-3:lle, mikäli on yli 300 EY, niin kannattaa tulla C-2:lle, mikäli yli 500 EY niin kannattaa siirtyä C-1:lle ja mikäli on yli 700 EY, niin kannattaa siirtyä A/B alueelle kokonaan.

B-alueen maitomie kirjoitti:

Minä kirjoitin niistä haikuista aikaisemmin, kun se sinua kiinnosti. Mutta nuo edellä kirjoitetut jutut eivät ole minun kirjoittamiani. Minä kirjoitan nimimerkillä B-alueen maitomies.

Mutta suomi on selkeästi jakautunut maataloudessa kahtia. Pohjoisen tuki viljelijään ja etelän markkinaehtoiseen kannattavuuden rajoilla keikkuvaan viljelijään.

Lue lisää

Tukien osalta on eroja, se on totta, mutta minkään tilan kannattavuutta ei paranneta jotakin toista tilaa leikkaamalla tuissa.
Maatila on yritys ja jokainen yritys toimii aina niillä eväillä, mitä silla alueella on.

Ei täällä ole peltojakaan tasan jaettu.

näin se menee kirjoitti:

Niin sulta jäi vaan mainittematta nautapalkkio, joka on etelässä 450 euroa EY ja C-aluella 250 euroa per EY ....
Sekä pieni virhe, EU:n emolehmäpalkkio on pohjoisessa 93 euroa EY, ei satasta.

Mutta pohjoisessa on noissa kansallisissa tukikatot ( maksimimäärä EY jolle tuki maksetaan ), joita ei EU palkkiossa ole, eli isoilla yksiköillä ei noita eroja ole, koska kansallista leikkaa tukikatto pohjoisessa.

Mikäli sulla on yli 200 EY, niin kannattaa siirtyä C-4 etelämmäs eli C-3:lle, mikäli on yli 300 EY, niin kannattaa tulla C-2:lle, mikäli yli 500 EY niin kannattaa siirtyä C-1:lle ja mikäli on yli 700 EY, niin kannattaa siirtyä A/B alueelle kokonaan.

Lue lisää

Ja montakos yli 700 eläinyksikön = emolehmän tilaa meillä täällä Suomessa onkaan??? Montakos yli 300 emolehmän tilaa???

näin se menee kirjoitti:

Niin sulta jäi vaan mainittematta nautapalkkio, joka on etelässä 450 euroa EY ja C-aluella 250 euroa per EY ....
Sekä pieni virhe, EU:n emolehmäpalkkio on pohjoisessa 93 euroa EY, ei satasta.

Mutta pohjoisessa on noissa kansallisissa tukikatot ( maksimimäärä EY jolle tuki maksetaan ), joita ei EU palkkiossa ole, eli isoilla yksiköillä ei noita eroja ole, koska kansallista leikkaa tukikatto pohjoisessa.

Mikäli sulla on yli 200 EY, niin kannattaa siirtyä C-4 etelämmäs eli C-3:lle, mikäli on yli 300 EY, niin kannattaa tulla C-2:lle, mikäli yli 500 EY niin kannattaa siirtyä C-1:lle ja mikäli on yli 700 EY, niin kannattaa siirtyä A/B alueelle kokonaan.

Lue lisää

Niin tuon
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/100422_lypsylehma_palkkiot.html
mukaan 420 ja 250? Mutta sonneille ja härille, ei emolehmille. Tuossa minulla oli siis emolehmätuet ja niistä kai oli alunperin kyse???

Nyt sitten täytyy tietysti muistaa, että tuon EUn nautapalkkion lisäksi maksetaan sonneille ja härille pohjoisessa myös kaikkea muuta pientä kivaa. Löytyy vaikkapa tuolta:
http://www.teuva.fi/kunta/pdf/maaseutu/kotielaintuet2011.pdf
Esimerkiksi tuo "Pohjoinen tuki euroa/eläinyksikkö" on c1/c2 yli 400 euroa. Taitaa tasata kummasti tuon EU-nautapalkkion?

suuri merkitys kirjoitti:

Kerro nyt mikä tilan hinta oli?

No pistä sinäkin oman tilasi hinta näkyvlle, kun noin tilakaupat kiinnostaa.

Miten lienee? kirjoitti:

Niin tuon
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/100422_lypsylehma_palkkiot.html
mukaan 420 ja 250? Mutta sonneille ja härille, ei emolehmille. Tuossa minulla oli siis emolehmätuet ja niistä kai oli alunperin kyse???

Nyt sitten täytyy tietysti muistaa, että tuon EUn nautapalkkion lisäksi maksetaan sonneille ja härille pohjoisessa myös kaikkea muuta pientä kivaa. Löytyy vaikkapa tuolta:
http://www.teuva.fi/kunta/pdf/maaseutu/kotielaintuet2011.pdf
Esimerkiksi tuo "Pohjoinen tuki euroa/eläinyksikkö" on c1/c2 yli 400 euroa. Taitaa tasata kummasti tuon EU-nautapalkkion?

Lue lisää

Niin toi kaikki muu pieni kiva tarkoittaa näitä maitopuolen teurashiehoja, joille ei kasallsita tukea tule muuta kautta, kuin ton mainitsemasi 400 euron teuraspalkkion kautta.
koskee kyllä myös liharotuisia teurashiehoja, eli eivät ole meolehmäpalkkiodien alaisia.

Itse ostin hiehoja sellaiselta tilalta, jolla oli 800 emolehmää, agnuksia, oli muuten siellä A/B alueella kyseinen kartano ...
Ei noin suurta yksikköä kannattaisi pohjoiseen perustaakkaan.

näin se menee kirjoitti:

Niin toi kaikki muu pieni kiva tarkoittaa näitä maitopuolen teurashiehoja, joille ei kasallsita tukea tule muuta kautta, kuin ton mainitsemasi 400 euron teuraspalkkion kautta.
koskee kyllä myös liharotuisia teurashiehoja, eli eivät ole meolehmäpalkkiodien alaisia.

Itse ostin hiehoja sellaiselta tilalta, jolla oli 800 emolehmää, agnuksia, oli muuten siellä A/B alueella kyseinen kartano ...
Ei noin suurta yksikköä kannattaisi pohjoiseen perustaakkaan.

Lue lisää

"Niin toi kaikki muu pieni kiva tarkoittaa näitä maitopuolen teurashiehoja, joille ei kasallsita tukea tule muuta kautta, kuin ton mainitsemasi 400 euron teuraspalkkion kautta."

Onko noin? Ainakin tuon
http://www.teuva.fi/kunta/pdf/maaseutu/kotielaintuet2011.pdf
mukaan tuo 400 euron teuraspalkkio on sillä rivillä jolla luetellaan sonnien tuet... Sitten teurashiehojen rivillä on vielä lisää tavaraa eli 299 euroa tukea c1/c2 sekä sonnirivillä "Pohjoinen tukie eläin/vuosi" noin 250 euroa... Yhteensä siis 650 euroa?

Kumpi on oikeassa, sinä vai ELY-keskuksen henkilö?

B-alueen maitomie kirjoitti:

Minä kirjoitin niistä haikuista aikaisemmin, kun se sinua kiinnosti. Mutta nuo edellä kirjoitetut jutut eivät ole minun kirjoittamiani. Minä kirjoitan nimimerkillä B-alueen maitomies.

Mutta suomi on selkeästi jakautunut maataloudessa kahtia. Pohjoisen tuki viljelijään ja etelän markkinaehtoiseen kannattavuuden rajoilla keikkuvaan viljelijään.

Lue lisää

"Mutta suomi on selkeästi jakautunut maataloudessa kahtia. Pohjoisen tuki viljelijään ja etelän markkinaehtoiseen kannattavuuden rajoilla keikkuvaan viljelijään. "

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml

"C-alueen tuotannon kasvu perustuu poikkeuksellisen korkeisiin tukiin, eli siellä tuotannon kannattavuus on erinomainen. C-alueella maksetaan sekä tuotantoa sopeuttavaa tukea investointituen muodossa että tuotantoa ylläpitävää tukea 142-tuen muodossa. Suomeen on luotu C-alueelle Euroopan parhaiten kannattava maidontuotanto, ja samalla A- ja B-alue on painumassa Euroopan huonoimmin kannattavaksi. "

näinhän se menee... kirjoitti:

"Mutta suomi on selkeästi jakautunut maataloudessa kahtia. Pohjoisen tuki viljelijään ja etelän markkinaehtoiseen kannattavuuden rajoilla keikkuvaan viljelijään. "

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml

"C-alueen tuotannon kasvu perustuu poikkeuksellisen korkeisiin tukiin, eli siellä tuotannon kannattavuus on erinomainen. C-alueella maksetaan sekä tuotantoa sopeuttavaa tukea investointituen muodossa että tuotantoa ylläpitävää tukea 142-tuen muodossa. Suomeen on luotu C-alueelle Euroopan parhaiten kannattava maidontuotanto, ja samalla A- ja B-alue on painumassa Euroopan huonoimmin kannattavaksi. "

Lue lisää

Lähde kirjanpitoitilat MTT:n Taloustohtorista.
Tunnusluku yrittäjätulo, kohdejoukko suuret maitotilat v. 2007.
tukialue B 68 200 euroa
tukialue C1 50 100 euroa
tukialue C2 50 500 euroa
tukialue C2P 30 200 euroa
tukialue C3 54 300 euroa
(Tukialueilta A ja C4 on niin vähän kirjanpitotiloja kohdeotoksessa, että niistä ei anneta keskiarvoa julkisuuteen.)

Jaa, niinkö? kirjoitti:

"Niin toi kaikki muu pieni kiva tarkoittaa näitä maitopuolen teurashiehoja, joille ei kasallsita tukea tule muuta kautta, kuin ton mainitsemasi 400 euron teuraspalkkion kautta."

Onko noin? Ainakin tuon
http://www.teuva.fi/kunta/pdf/maaseutu/kotielaintuet2011.pdf
mukaan tuo 400 euron teuraspalkkio on sillä rivillä jolla luetellaan sonnien tuet... Sitten teurashiehojen rivillä on vielä lisää tavaraa eli 299 euroa tukea c1/c2 sekä sonnirivillä "Pohjoinen tukie eläin/vuosi" noin 250 euroa... Yhteensä siis 650 euroa?

Kumpi on oikeassa, sinä vai ELY-keskuksen henkilö?

Lue lisää

Sonnille maksetaan kyllä teuraspalkkio, taisi olla jotain 185 euroa kun viimeksi tuli, toi 400 euroa on EU:n maksama nautapalkkio etelässä EY kohti, ei teuraspalkkio ...
Tosin maksetaan sitä kansallisia etelässäkin, vaikka osa porukasta ei ehkä näiden keskustelijen pohjalta sitä ehkä ei tiedä.

näinhän se menee... kirjoitti:

"Mutta suomi on selkeästi jakautunut maataloudessa kahtia. Pohjoisen tuki viljelijään ja etelän markkinaehtoiseen kannattavuuden rajoilla keikkuvaan viljelijään. "

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml

"C-alueen tuotannon kasvu perustuu poikkeuksellisen korkeisiin tukiin, eli siellä tuotannon kannattavuus on erinomainen. C-alueella maksetaan sekä tuotantoa sopeuttavaa tukea investointituen muodossa että tuotantoa ylläpitävää tukea 142-tuen muodossa. Suomeen on luotu C-alueelle Euroopan parhaiten kannattava maidontuotanto, ja samalla A- ja B-alue on painumassa Euroopan huonoimmin kannattavaksi. "

Lue lisää

Ruotsissa on C-2 vastaava alue ja maito saa siellä saman kokoisen tuen kuin Suomessakin, joten siinä mielessä on turha puhua "EU:n" ainoasta tai parhaasta alueesta.

Te sikamiehet varmaan haluatte, että myös maitopuolella mentäisiin kohti "eurooppalaista" hintatasoa.

näin se menee kirjoitti:

Sonnille maksetaan kyllä teuraspalkkio, taisi olla jotain 185 euroa kun viimeksi tuli, toi 400 euroa on EU:n maksama nautapalkkio etelässä EY kohti, ei teuraspalkkio ...
Tosin maksetaan sitä kansallisia etelässäkin, vaikka osa porukasta ei ehkä näiden keskustelijen pohjalta sitä ehkä ei tiedä.

Lue lisää

Pitäisikö nyt uskoa "palsta-asiantuntijan" väitteitä joka selkeän tarkoitushakuisesti noita tukia ja lukuja nakkelee? Vai ELY-keskuksen ylitarkastajaa Veikko Tuomista?

E-P:n Ely-keskus/Veikko Tuominen 14.1.2010
http://www.teuva.fi/kunta/pdf/maaseutu/kotielaintuet2011.pdf

Kumpi on luotettavampi tietolähde? Noi pohjoisen tuet kattaa moninkertaisesti sen tukieron joka tulee ab-alueen hyväksi EUn nautapalkkiossa...

exxx-sähläri kirjoitti:

Ruotsissa on C-2 vastaava alue ja maito saa siellä saman kokoisen tuen kuin Suomessakin, joten siinä mielessä on turha puhua "EU:n" ainoasta tai parhaasta alueesta.

Te sikamiehet varmaan haluatte, että myös maitopuolella mentäisiin kohti "eurooppalaista" hintatasoa.

Lue lisää

"Ruotsissa on C-2 vastaava alue ja maito saa siellä saman kokoisen tuen kuin Suomessakin, "

Täytyy tietysti muistaa että Ruotsissa tuolta alueelta tulee maidosta varmaan alle 2% Ruotsin maidosta. Suomessa taas c-alueelta tulee 75% maidosta ja c2 taitaa olla luokkaa 40-50%. Siinä on vähän eroa että mikä on tuen merkitys? Ja määrä?

exxx-sähläri kirjoitti:

Ruotsissa on C-2 vastaava alue ja maito saa siellä saman kokoisen tuen kuin Suomessakin, joten siinä mielessä on turha puhua "EU:n" ainoasta tai parhaasta alueesta.

Te sikamiehet varmaan haluatte, että myös maitopuolella mentäisiin kohti "eurooppalaista" hintatasoa.

Lue lisää

"myös maitopuolella mentäisiin kohti "eurooppalaista" hintatasoa"

Kun kiintiöt poistuvat niin mennään että helisee... Toistaiseksi on ollut tilanne että maakohtaiset kiintiöt ovat rajoittaneet tuotantoa niin että muualta ei ole ollut mistä tuoda ja Valio on saanut hinnoitella tuotteet monopolinomaisesti => tuottajahinta maidossa on ollut EUn korkein kun ei ole ollut todellista kilpailua. Sikapuoli on ollut koko EU-ajan ankarasti kilpailtu kun on ollut ylituotantoa. Jatkossa kun tulee maidollekin todellista kilpailua josta on jo ollut viitteitä niin tilanne muuttuu sielläkin ja tulee hintataso johonkin. Sehän juuri on tässä c-alueelle siirrossa se ongelmapuoli jonka Soininvaara hyvin kiteyttää että

http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/

"Jos epäedullisia tuotanto-olosuhteita vastaan tullaan voimakkaasti, tuotanto ei hakeudu edes Suomen sisällä sinne, missä se olisi edullisinta. Kun luonnonolosuhteet muutenkin ovat suomalaista maataloustuotantoa vastaan, pitääkö tätä haittaa vielä itse lisätä sillä, että hylätään viljavat pellot ja raivataan tilalle paljon huonompaa peltoa? Jotka näin tekevät, luottavat mielestäni liikaa anteliaan tukipolitiikan pysyvyyteen. Jos vaikkapa kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa päädytään siihen, että teollisuusmaat joutuvat supistamaan maataloustukiaan ja avaamaan kauppaansa, äärioloihin ajettu Suomen maatalous joutuu paljon suurempiin vaikeuksiin kuin joutuisi, juos yrittäisimme itse tehdä maataloustuotannostamme kilpailukykyisempää.

Suomella on järjelliset viljelyolot etelässä ja Pohjanmaalla. Vähän liioitellen voidaan sanoa, että menestymään pystyvän suomalaisen maataloustuotannon pahin vihollinen ei olekaan ulkomainen kilpailu vaan ylituettu C-tukialueiden tuotanto."

Asiantuntija? kirjoitti:

Pitäisikö nyt uskoa "palsta-asiantuntijan" väitteitä joka selkeän tarkoitushakuisesti noita tukia ja lukuja nakkelee? Vai ELY-keskuksen ylitarkastajaa Veikko Tuomista?

E-P:n Ely-keskus/Veikko Tuominen 14.1.2010
http://www.teuva.fi/kunta/pdf/maaseutu/kotielaintuet2011.pdf

Kumpi on luotettavampi tietolähde? Noi pohjoisen tuet kattaa moninkertaisesti sen tukieron joka tulee ab-alueen hyväksi EUn nautapalkkiossa...

Lue lisää

Kuka tätä on kiistänyt, oletko joku helvetin ääliö.

Totta vitussa minä tiedän paljonko on teuraspalkkiot, kun niitä täältä lähtee tämän tästä teuraaksi.

Viime vuonna nostettiin EU:n maksamia nauta ja emolehmäpalkkioita etelässä noin 100 %:tia eli ne tuplattiin etelässä ( maksetaan nyt huhtikuussa tilille ), jotta saataisiin tukeroa kavennettua, ei se kokonaan kiinni mennyt, mutta suunta oli oikea.

Tulevaisuus... kirjoitti:

"myös maitopuolella mentäisiin kohti "eurooppalaista" hintatasoa"

Kun kiintiöt poistuvat niin mennään että helisee... Toistaiseksi on ollut tilanne että maakohtaiset kiintiöt ovat rajoittaneet tuotantoa niin että muualta ei ole ollut mistä tuoda ja Valio on saanut hinnoitella tuotteet monopolinomaisesti => tuottajahinta maidossa on ollut EUn korkein kun ei ole ollut todellista kilpailua. Sikapuoli on ollut koko EU-ajan ankarasti kilpailtu kun on ollut ylituotantoa. Jatkossa kun tulee maidollekin todellista kilpailua josta on jo ollut viitteitä niin tilanne muuttuu sielläkin ja tulee hintataso johonkin. Sehän juuri on tässä c-alueelle siirrossa se ongelmapuoli jonka Soininvaara hyvin kiteyttää että

http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/

"Jos epäedullisia tuotanto-olosuhteita vastaan tullaan voimakkaasti, tuotanto ei hakeudu edes Suomen sisällä sinne, missä se olisi edullisinta. Kun luonnonolosuhteet muutenkin ovat suomalaista maataloustuotantoa vastaan, pitääkö tätä haittaa vielä itse lisätä sillä, että hylätään viljavat pellot ja raivataan tilalle paljon huonompaa peltoa? Jotka näin tekevät, luottavat mielestäni liikaa anteliaan tukipolitiikan pysyvyyteen. Jos vaikkapa kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa päädytään siihen, että teollisuusmaat joutuvat supistamaan maataloustukiaan ja avaamaan kauppaansa, äärioloihin ajettu Suomen maatalous joutuu paljon suurempiin vaikeuksiin kuin joutuisi, juos yrittäisimme itse tehdä maataloustuotannostamme kilpailukykyisempää.

Suomella on järjelliset viljelyolot etelässä ja Pohjanmaalla. Vähän liioitellen voidaan sanoa, että menestymään pystyvän suomalaisen maataloustuotannon pahin vihollinen ei olekaan ulkomainen kilpailu vaan ylituettu C-tukialueiden tuotanto."

Lue lisää

talous jos mikään Suomessa kestää kilpailun, Suomessa tehdään edes jonkilaista tulosta verrattuna vaikk Tanskalaiseen tuottajaan koka tekee rajusti tappiota yli 20 euroa tunnilta, siinä on kirimistä..

Valehtelet, maito kirjoitti:

talous jos mikään Suomessa kestää kilpailun, Suomessa tehdään edes jonkilaista tulosta verrattuna vaikk Tanskalaiseen tuottajaan koka tekee rajusti tappiota yli 20 euroa tunnilta, siinä on kirimistä..

Lue lisää

Tulos tehdään tukien varassa.

Tulosta tehdään korkeimmilla tuilla eli c-alueen tuki keskimäärin noin 9 c/l joka on noin 20-25% maidon tuottajahinnasta meillä ja 25-35% muualla yleisesti tuottajahinnasta sekä korkeimmalla tuottajahinnalla. Jos tuottajahinta menee muiden tasolle tuonnin seurauksena niin tuloksen teko loppuu siihen ja jos sitten vielä lähtisi tuet (kuten ab-alueella on 2014 tapahtumassa) niin tuloksen teosta voi sen jälkeen vain haaveilla...

Ja tukivaraisuus selviää tuolta
http://www.ptt.fi/dokumentit/rap183_26060615.pdf
sivulta 67 alkaen.

Mittasuhteet??? kirjoitti:

"Ruotsissa on C-2 vastaava alue ja maito saa siellä saman kokoisen tuen kuin Suomessakin, "

Täytyy tietysti muistaa että Ruotsissa tuolta alueelta tulee maidosta varmaan alle 2% Ruotsin maidosta. Suomessa taas c-alueelta tulee 75% maidosta ja c2 taitaa olla luokkaa 40-50%. Siinä on vähän eroa että mikä on tuen merkitys? Ja määrä?

Lue lisää

Ehkä, mutta jankutus tuotannon kasvamisesta on totuuden vastainen, ainoa alue missä tuotanto on vähän kasvanut on C-2 alue, muut C-alueet on vähentäneet tuotantoaan, vaikka sen olisi pitänt säilyä, koska kyse on tuotantoa säilyttävästä tuesta.

Naudanlihassa tuotannon lasku on ollut rajumpaa, naudanlihassa C-alueen tuotanto mon vain 70 %:tia siitä tasosta, mikä se saisi olla, eikä ihme näillä hinnoilla.

Tulevaisuus... kirjoitti:

"myös maitopuolella mentäisiin kohti "eurooppalaista" hintatasoa"

Kun kiintiöt poistuvat niin mennään että helisee... Toistaiseksi on ollut tilanne että maakohtaiset kiintiöt ovat rajoittaneet tuotantoa niin että muualta ei ole ollut mistä tuoda ja Valio on saanut hinnoitella tuotteet monopolinomaisesti => tuottajahinta maidossa on ollut EUn korkein kun ei ole ollut todellista kilpailua. Sikapuoli on ollut koko EU-ajan ankarasti kilpailtu kun on ollut ylituotantoa. Jatkossa kun tulee maidollekin todellista kilpailua josta on jo ollut viitteitä niin tilanne muuttuu sielläkin ja tulee hintataso johonkin. Sehän juuri on tässä c-alueelle siirrossa se ongelmapuoli jonka Soininvaara hyvin kiteyttää että

http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/

"Jos epäedullisia tuotanto-olosuhteita vastaan tullaan voimakkaasti, tuotanto ei hakeudu edes Suomen sisällä sinne, missä se olisi edullisinta. Kun luonnonolosuhteet muutenkin ovat suomalaista maataloustuotantoa vastaan, pitääkö tätä haittaa vielä itse lisätä sillä, että hylätään viljavat pellot ja raivataan tilalle paljon huonompaa peltoa? Jotka näin tekevät, luottavat mielestäni liikaa anteliaan tukipolitiikan pysyvyyteen. Jos vaikkapa kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa päädytään siihen, että teollisuusmaat joutuvat supistamaan maataloustukiaan ja avaamaan kauppaansa, äärioloihin ajettu Suomen maatalous joutuu paljon suurempiin vaikeuksiin kuin joutuisi, juos yrittäisimme itse tehdä maataloustuotannostamme kilpailukykyisempää.

Suomella on järjelliset viljelyolot etelässä ja Pohjanmaalla. Vähän liioitellen voidaan sanoa, että menestymään pystyvän suomalaisen maataloustuotannon pahin vihollinen ei olekaan ulkomainen kilpailu vaan ylituettu C-tukialueiden tuotanto."

Lue lisää

Miten maajussit kilpailee keskenään ????
tuotteiden hinnat tulee maailmankarkkinoilta, sama jalostaja ostaa kaiken tuotannon kaikilta tuottajilta, pellot sijaitsee kaukan toisistaan eri alueilla.

Kerrohan neropatti miten tämä kilkapailu oikein tapahtuu ????

näin se menee kirjoitti:

Niin sulta jäi vaan mainittematta nautapalkkio, joka on etelässä 450 euroa EY ja C-aluella 250 euroa per EY ....
Sekä pieni virhe, EU:n emolehmäpalkkio on pohjoisessa 93 euroa EY, ei satasta.

Mutta pohjoisessa on noissa kansallisissa tukikatot ( maksimimäärä EY jolle tuki maksetaan ), joita ei EU palkkiossa ole, eli isoilla yksiköillä ei noita eroja ole, koska kansallista leikkaa tukikatto pohjoisessa.

Mikäli sulla on yli 200 EY, niin kannattaa siirtyä C-4 etelämmäs eli C-3:lle, mikäli on yli 300 EY, niin kannattaa tulla C-2:lle, mikäli yli 500 EY niin kannattaa siirtyä C-1:lle ja mikäli on yli 700 EY, niin kannattaa siirtyä A/B alueelle kokonaan.

Lue lisää

Ei sinulla paljon säteile!!!!!!! Se 450€ on MAXIMI MITÄ SITÄ VOIDAAN MAKSAA. Mutta se mitä sitä maksetaan tulee taas tänä vuonna olemaan varmaankin luokkaa 85€/ey

exxxx-sähläri kirjoitti:

Miten maajussit kilpailee keskenään ????
tuotteiden hinnat tulee maailmankarkkinoilta, sama jalostaja ostaa kaiken tuotannon kaikilta tuottajilta, pellot sijaitsee kaukan toisistaan eri alueilla.

Kerrohan neropatti miten tämä kilkapailu oikein tapahtuu ????

Lue lisää

yksinkertainen et taida ymmärtää markkinataloudesta mitään se on toki ymmärrettävää eihän palkkapuolella ole kilpailua. Viljelijät toimii maailmanlaajuisessa globaalissa kilpailussa jossa ei armoa tunneta ja joka on painanut hintatason alle tuotantokustannusten jonka kylläkin kuluttajat maksavat vielä kalliisti ruokapulan iskiessä kun tuottajat kyllästyvät talkoisiin..

se siitä ja lopu kir kirjoitti:

Ehkä, mutta jankutus tuotannon kasvamisesta on totuuden vastainen, ainoa alue missä tuotanto on vähän kasvanut on C-2 alue, muut C-alueet on vähentäneet tuotantoaan, vaikka sen olisi pitänt säilyä, koska kyse on tuotantoa säilyttävästä tuesta.

Naudanlihassa tuotannon lasku on ollut rajumpaa, naudanlihassa C-alueen tuotanto mon vain 70 %:tia siitä tasosta, mikä se saisi olla, eikä ihme näillä hinnoilla.

Lue lisää

"Ehkä, mutta jankutus tuotannon kasvamisesta on totuuden vastainen, ainoa alue missä tuotanto on vähän kasvanut on C-2 alue, muut C-alueet on vähentäneet tuotantoaan, vaikka sen olisi pitänt säilyä, koska kyse on tuotantoa säilyttävästä tuesta."

Kannattaisi lukea (edes) MaaseudunTulevaisuutta. Että vähän silmät aukeaisi...

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/08/fi_FI/maidontuotanto_kasvuu_rajusti_pohjois_pohjanmaalla/

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/11/fi_FI/Maitovaltuuskunta_leikkaisi_Calueen_tuottajien_tukia/

Tuolta
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5yZm29dRv/trm6_2008_maitoraportti_020708.pdf
sivulta 12 näkyy kaavion jonka mukaan C2 maidontuotanto 1995 noin 890 miljoonaa litraa. Vuonna 2007 vastaavasti 990 miljoonaa litraa. Viime kiinitökaudella meni 1.000 miljoonaa litraa rikki, kasvua siis EU-aikana noin 110 miljoonaa litraa eli kasvua noin 12%. Paljonko pitää tuotannon kasvaa että se mielestäsi kasvaisi???

Muilla c-alueilla muutos noin miljoonaa litraa c1: -50, c2p: -3, c3p1: 2, c3p2: 1, c3p3: -2, c3p4: -5, c4p4: -3, c4p5: -0. Kasvua yhteensä 50 miljoonaa c-alueet ja 3%. Samaan aikaan a-alue -20 (-15%) ja b-alue -87 (-20). Tasapuolista kehitystä?

jep ja jooo kirjoitti:

No pistä sinäkin oman tilasi hinta näkyvlle, kun noin tilakaupat kiinnostaa.

Eli tilan hinta olisi ollut suhteellisen kova kovien tukien vuoksi?

Oman tilani hinta ei ole vertailukelpoinen markkina hintaisiin tiloihin nähden, koska tilani on sukutila, kuten ylivoimaisesti suurin osa tiloista koko maassa on. Vapailta markkinoilta ei tilaa pysty ostamaan miltään tukialueelta, jos kannattavaa tuotantoa ajattelisi. Mutta tässä on ihan eriasia kyseessä, koska tilat pääsääntöisesti ostetaan spv. kauppoina murto-osa hinnalla todelisuudesta.

Eli jos vähitellen lopettaisit sen satuilun.

näin se menee kirjoitti:

Niin toi kaikki muu pieni kiva tarkoittaa näitä maitopuolen teurashiehoja, joille ei kasallsita tukea tule muuta kautta, kuin ton mainitsemasi 400 euron teuraspalkkion kautta.
koskee kyllä myös liharotuisia teurashiehoja, eli eivät ole meolehmäpalkkiodien alaisia.

Itse ostin hiehoja sellaiselta tilalta, jolla oli 800 emolehmää, agnuksia, oli muuten siellä A/B alueella kyseinen kartano ...
Ei noin suurta yksikköä kannattaisi pohjoiseen perustaakkaan.

Lue lisää

Ja missäs tällainen 800 emolehmän tila sijaitsee? Ainakaan suomessa ei ole yhtään noin suurta emo tilaa! Suurimmat taitaa olla reilun 400 emon suuruisia tiloja.

Tulosta??? kirjoitti:

Tulos tehdään tukien varassa.

Tulosta tehdään korkeimmilla tuilla eli c-alueen tuki keskimäärin noin 9 c/l joka on noin 20-25% maidon tuottajahinnasta meillä ja 25-35% muualla yleisesti tuottajahinnasta sekä korkeimmalla tuottajahinnalla. Jos tuottajahinta menee muiden tasolle tuonnin seurauksena niin tuloksen teko loppuu siihen ja jos sitten vielä lähtisi tuet (kuten ab-alueella on 2014 tapahtumassa) niin tuloksen teosta voi sen jälkeen vain haaveilla...

Ja tukivaraisuus selviää tuolta
http://www.ptt.fi/dokumentit/rap183_26060615.pdf
sivulta 67 alkaen.

Lue lisää

ei saa antaa kilpailuetua minkään maan tuottajille, joka maassa on samat tuet.

etkö pysty kirjoitti:

Eli tilan hinta olisi ollut suhteellisen kova kovien tukien vuoksi?

Oman tilani hinta ei ole vertailukelpoinen markkina hintaisiin tiloihin nähden, koska tilani on sukutila, kuten ylivoimaisesti suurin osa tiloista koko maassa on. Vapailta markkinoilta ei tilaa pysty ostamaan miltään tukialueelta, jos kannattavaa tuotantoa ajattelisi. Mutta tässä on ihan eriasia kyseessä, koska tilat pääsääntöisesti ostetaan spv. kauppoina murto-osa hinnalla todelisuudesta.

Eli jos vähitellen lopettaisit sen satuilun.

Lue lisää

kaupoissa vasta kova hinta maksetaan olet vain niin tyhmä ettet tajua sitä..

Olet aika kirjoitti:

yksinkertainen et taida ymmärtää markkinataloudesta mitään se on toki ymmärrettävää eihän palkkapuolella ole kilpailua. Viljelijät toimii maailmanlaajuisessa globaalissa kilpailussa jossa ei armoa tunneta ja joka on painanut hintatason alle tuotantokustannusten jonka kylläkin kuluttajat maksavat vielä kalliisti ruokapulan iskiessä kun tuottajat kyllästyvät talkoisiin..

Lue lisää

Itse et tajua markkinataloudesta hevonvittua, oikeassa yritystoiminnassa annetaan tarjouksia ja tarjouksen hävinnyt ei myy mitään, maajussit saa tuotteistaan saman hinnan rajan molemmin puolin ja kaikki ostetaan mitä tuotetaan, jalostaja maksaa sitä ns. maailmanmarkkinahintaa, jota todellakaan ei luoda suomen markkinoilla.

Suomen tukileikkauksisall ei ole mitään vaikutusta maailmanmarkkinahintoihin, ei vaikka ne kohdistettaisiin vain C-alueelle.

Maanviljelijät ei ole keskenään kilpailutilanteessa, ne on oikeasti kartellissa ja kilpailu käydään jalostajien ja kaupparyhmittymien välillä.

etkö pysty kirjoitti:

Eli tilan hinta olisi ollut suhteellisen kova kovien tukien vuoksi?

Oman tilani hinta ei ole vertailukelpoinen markkina hintaisiin tiloihin nähden, koska tilani on sukutila, kuten ylivoimaisesti suurin osa tiloista koko maassa on. Vapailta markkinoilta ei tilaa pysty ostamaan miltään tukialueelta, jos kannattavaa tuotantoa ajattelisi. Mutta tässä on ihan eriasia kyseessä, koska tilat pääsääntöisesti ostetaan spv. kauppoina murto-osa hinnalla todelisuudesta.

Eli jos vähitellen lopettaisit sen satuilun.

Lue lisää

Mitä minä olen satuillut, eipä sitä hintaa huudeta sielläkään päässä ...
Oma tilani tosin oli hyvin halpa, verrataan sitä sitten mihin tahansa ...
Mutta mitä se tähän kuuluu.

exxxx-sähläri kirjoitti:

Itse et tajua markkinataloudesta hevonvittua, oikeassa yritystoiminnassa annetaan tarjouksia ja tarjouksen hävinnyt ei myy mitään, maajussit saa tuotteistaan saman hinnan rajan molemmin puolin ja kaikki ostetaan mitä tuotetaan, jalostaja maksaa sitä ns. maailmanmarkkinahintaa, jota todellakaan ei luoda suomen markkinoilla.

Suomen tukileikkauksisall ei ole mitään vaikutusta maailmanmarkkinahintoihin, ei vaikka ne kohdistettaisiin vain C-alueelle.

Maanviljelijät ei ole keskenään kilpailutilanteessa, ne on oikeasti kartellissa ja kilpailu käydään jalostajien ja kaupparyhmittymien välillä.

Lue lisää

sitä tulee tuollaiseksi kun ei tarvitse kilpailla vaan palkka tulee kuin manulle illalline, tuottajille puolestaan maksetaan mitä muilta jää, käytetään härskisti hyväksi tuottajien ahdinkoa, voi vain arvailla mikä huuto tulee kun ruuasta ihan oikeasti alkaa olla niukkuutta ja tuottajatkin voi vähän katsoa kelle myyvät ja millä hinnalla..

Olet aika sekopää, kirjoitti:

sitä tulee tuollaiseksi kun ei tarvitse kilpailla vaan palkka tulee kuin manulle illalline, tuottajille puolestaan maksetaan mitä muilta jää, käytetään härskisti hyväksi tuottajien ahdinkoa, voi vain arvailla mikä huuto tulee kun ruuasta ihan oikeasti alkaa olla niukkuutta ja tuottajatkin voi vähän katsoa kelle myyvät ja millä hinnalla..

Lue lisää

Niin miten sinä oikein kilpailet, kerroppa se minulle, miten se sinun kilpailua näkyy esim. maidon tai lihan hinnassa.

exxx-sähläri kirjoitti:

Niin miten sinä oikein kilpailet, kerroppa se minulle, miten se sinun kilpailua näkyy esim. maidon tai lihan hinnassa.

selittää ja viisaalle ei tarvitse mutta olkoon tämän kerran, saat maitoa ja lihaa puoleen hintaan alle tuotantokustannusten. Kilpailu tekisi tosiaan hyvää palkkapuolellakin, voisi vähän ajatukset muuttua, kuusi Venäläistä rekkakuskia yhden Suomalaisen hinnalla ja vielä vi**uilua päälle että kiinalaisia saisi vieläkin halvemmalla, että erotus on palkkatukea rekkakuskeille..

Tyhmälle parane kirjoitti:

selittää ja viisaalle ei tarvitse mutta olkoon tämän kerran, saat maitoa ja lihaa puoleen hintaan alle tuotantokustannusten. Kilpailu tekisi tosiaan hyvää palkkapuolellakin, voisi vähän ajatukset muuttua, kuusi Venäläistä rekkakuskia yhden Suomalaisen hinnalla ja vielä vi**uilua päälle että kiinalaisia saisi vieläkin halvemmalla, että erotus on palkkatukea rekkakuskeille..

Lue lisää

se tyhmä. Tuon exxx-sählärin jutuissa on kuitenkin vinha perä.
Tosiasiassa maidontuottajaa pelottaa tälläkin hetkellä niin että taitaa olla kohta huonot housussa. Homma kun menee jotakuinkin niin kuin Soininvaara kaavaili, ja siinä tilanteessa olisi todella parempi jos tästä meidän maataloudestamme olisi tehty todellisesti kilpailukykyinen. Nyt vielä kun se voidaan tehdä rauhassa, eikä sitten kun se pitää tehdä pakon alla heti.

Niinpä, itse olet kirjoitti:

se tyhmä. Tuon exxx-sählärin jutuissa on kuitenkin vinha perä.
Tosiasiassa maidontuottajaa pelottaa tälläkin hetkellä niin että taitaa olla kohta huonot housussa. Homma kun menee jotakuinkin niin kuin Soininvaara kaavaili, ja siinä tilanteessa olisi todella parempi jos tästä meidän maataloudestamme olisi tehty todellisesti kilpailukykyinen. Nyt vielä kun se voidaan tehdä rauhassa, eikä sitten kun se pitää tehdä pakon alla heti.

Lue lisää

maitotaloutemme kestää kovankin kilpailun, meillä sentään ollaan plussalla verrattuna esim. Tanskalaisiin tuottajiin jotka tekevät valtavaa tappiota ja EU:n jäsenininä niitä tappioita Suomalaisetkin vielä maksavat.

Valehtelet, spv kirjoitti:

kaupoissa vasta kova hinta maksetaan olet vain niin tyhmä ettet tajua sitä..

Kannattaa lukea tuo

http://www.pehtoori.net/tiedostot/sukupolvenvaihdos_maatilalla.pdf

niin pääsee tuollaisista

"valehtelet, spv-kaupoissa vasta kova hinta maksetaan olet vain niin tyhmä ettet tajua sitä.. "

harhakuvista eroon. Sivulta 9 kun lukee ja ymmärtää lukemansa, menojäännökset ja muut ja arvon määräytymisen niin vähän pääsee jyvälle onko kauppahinta markkina-arvo. Vaikkapa rakennukset tai koneet niin "poistamaton menojäännös" joka voi verotuksessa olla vaikka nolla ja silti koneen myyntiarvo voi olla kymmeniä tuhansia. Hinta on ihan eri kuin ns markkina-arvoa, spv-kauppa yleensä murto-osia markkina-arvosta.

Lukeminen kannattaa? kirjoitti:

Kannattaa lukea tuo

http://www.pehtoori.net/tiedostot/sukupolvenvaihdos_maatilalla.pdf

niin pääsee tuollaisista

"valehtelet, spv-kaupoissa vasta kova hinta maksetaan olet vain niin tyhmä ettet tajua sitä.. "

harhakuvista eroon. Sivulta 9 kun lukee ja ymmärtää lukemansa, menojäännökset ja muut ja arvon määräytymisen niin vähän pääsee jyvälle onko kauppahinta markkina-arvo. Vaikkapa rakennukset tai koneet niin "poistamaton menojäännös" joka voi verotuksessa olla vaikka nolla ja silti koneen myyntiarvo voi olla kymmeniä tuhansia. Hinta on ihan eri kuin ns markkina-arvoa, spv-kauppa yleensä murto-osia markkina-arvosta.

Lue lisää

ostaja maksaa yleenä tuplahinnan markkina arvoon verrattuna ja vielä helposti vihat päälleen kun "on saanut talon ilmaiseksi".

SPV kaupoissa kirjoitti:

ostaja maksaa yleenä tuplahinnan markkina arvoon verrattuna ja vielä helposti vihat päälleen kun "on saanut talon ilmaiseksi".

Syystäkin?

http://www.laki24.fi/keskustelu.php?id=24551

SPV kaupoissa kirjoitti:

ostaja maksaa yleenä tuplahinnan markkina arvoon verrattuna ja vielä helposti vihat päälleen kun "on saanut talon ilmaiseksi".

http://www.kaleva.fi/juttutupa/sukupolven-vaihdos-maatilalla/2112075

"Kyllä sitä muuallakin osataan. velipojalle 60ha peltoa,100ha metsää ja talot ja koneet 115000 euroa. eli velaton tila,mukava katsoa kun 7kk vuodesta lomaa viljatilalla! Ja huom. ei sisällä ennakkoperintöä,tulee muiden kans jaolle tottakai kun ei mitään ole saanut."

http://www.ptt.fi/dokumentit/tp49_09080610.pdf

"Tilan kauppahintaa määritettäessä luopujat (lähes aina vanhemmat) haluavat yleensä taata tilanpidon jatkajalle hyvät mahdollisuudet aloittaa viljely. Alhaisesta kauppahinnasta aiheutuu kuitenkin helposti perintö- ja lahjaverosäädöksiin perustuvia lisäkustannuksia. Mikäli tilasta maksettu kauppahinta jää alle puoleen verottajan määrittämästä tilan käyvästä arvosta, luovutuksen saaja joutuu maksamaan lahjaveroa maksetun hinnan
ja käyvän arvon välisestä erotuksesta. Tämän kyselyn mukaan neljäsosassa kaupalla tehdyistä sukupolvenvaihdoksista jouduttiin maksamaan lahjaveroa eli ne olivat ns. lahjanluonteisia kauppoja. Kauppahinta oli tarkastelluissa sukupolvenvaihdoksissa keskimäärin noin 600 000 markkaa. Yli 1 miljoonan markan kauppoja oli kuitenkin vain noin 7 % (kuvio 3.1). Lahjanluontoisissa kaupoissa maksettiin lahjaveroa keskimäärin 55 000 markkaa tilaa kohti. Kauppahintaa korottavasti luopujien tai kanssaperillisten vaatimusten arvioitiin vaikuttaneen vain vajaassa 10 prosentissa kaupoista.

Selkeästi yli puolet tilakyselyyn vastanneista viljelijöistä ilmoitti tilan kauppahinnan nousseen verottajan arvostuskäytännön takia, jotta sukupolvenvaihdoksessa olisi vältytty lahjaveroseuraamuksilta. Siten verotuksella on ollut todella merkittävä vaikutus sukupolvenvaihdoksissa maksettuihin kauppahintoihin. Jos verottajan arvostuskäytäntö olisi lievempi, sukupolvenvaihdoskauppojen keskimääräinen hinta olisi todennäköisesti
ollut alempi. Maakiinteistöt, pelto ja metsä, muodostivat yhdessä lähes puolet kauppahinnasta. Pellon hehtaarihinnaksi muodostui noin 6 000 mk eli se vastasi suunnilleen perintökaaren mukaista arvostuskäytäntöä. Metsän hehtaarihinta oli puolestaan runsaat 2 000 mk. Erillisinä omaisuusosina tarkasteltuna sekä pellon että metsän hinnat vaikuttavat siis selvästi ns. käypiä arvoja alhaisemmilta. Sekä tuotantorakennusten että koneiden hinnat
olivat keskimäärin vajaat 100 000 mk. Myös asuinrakennuksen hinta oli noin
100 000 mk. "

Valehtelet, tuet kirjoitti:

ei saa antaa kilpailuetua minkään maan tuottajille, joka maassa on samat tuet.

"joka maassa on samat tuet. "

Mites se nyt olikaan kun tuolla tukipalstalla jatkuvasti kiljutaan että "suomella pienet tuet ja muilla jättisuuret"???? Nytkö ne ovatkin samat kaikille???

Kirjoitat paskaa, kirjoitti:

maitotaloutemme kestää kovankin kilpailun, meillä sentään ollaan plussalla verrattuna esim. Tanskalaisiin tuottajiin jotka tekevät valtavaa tappiota ja EU:n jäsenininä niitä tappioita Suomalaisetkin vielä maksavat.

Lue lisää

rauhassa mitä tarkoittaa siirtymäkauden tuki. Siis s i i r t y m ä k a u d e n t u k i.
Luithan nyt ihan varmasti oikein? Ja ymmärsitkö?
Joko nyt pelottaa, maidontuottaja? Ainakin pitäisi. Sillä sinä päivänä kun EU saa päähänsä että siirtymäkausi on Suomen osalta ohi, kansallisetkin tuet pienenee roimasti.
Sen siirtymäkauden tarkoitus on että tuotantoa sopeutetaan siten että se on kilpailukykyistä kun siirtymäkausi on ohi ja tuet poissa.
Joko nyt ymmärsit?

Jaa niinkö??? kirjoitti:

"joka maassa on samat tuet. "

Mites se nyt olikaan kun tuolla tukipalstalla jatkuvasti kiljutaan että "suomella pienet tuet ja muilla jättisuuret"???? Nytkö ne ovatkin samat kaikille???

Lue lisää

mutta esim päätuki on keskeisissä EU maissa liki kolminkertaiset maksu perusteiden takia Suomen tukiin verrattuna.

Koeta miettiä ihan kirjoitti:

rauhassa mitä tarkoittaa siirtymäkauden tuki. Siis s i i r t y m ä k a u d e n t u k i.
Luithan nyt ihan varmasti oikein? Ja ymmärsitkö?
Joko nyt pelottaa, maidontuottaja? Ainakin pitäisi. Sillä sinä päivänä kun EU saa päähänsä että siirtymäkausi on Suomen osalta ohi, kansallisetkin tuet pienenee roimasti.
Sen siirtymäkauden tarkoitus on että tuotantoa sopeutetaan siten että se on kilpailukykyistä kun siirtymäkausi on ohi ja tuet poissa.
Joko nyt ymmärsit?

Lue lisää

kausi oli ja meni ja mihinkä ne vakavat vaikeudet Suomesta häviää, vuosisadan kylmin talvi takana.

Vihat päälleen??? kirjoitti:

http://www.kaleva.fi/juttutupa/sukupolven-vaihdos-maatilalla/2112075

"Kyllä sitä muuallakin osataan. velipojalle 60ha peltoa,100ha metsää ja talot ja koneet 115000 euroa. eli velaton tila,mukava katsoa kun 7kk vuodesta lomaa viljatilalla! Ja huom. ei sisällä ennakkoperintöä,tulee muiden kans jaolle tottakai kun ei mitään ole saanut."

http://www.ptt.fi/dokumentit/tp49_09080610.pdf

"Tilan kauppahintaa määritettäessä luopujat (lähes aina vanhemmat) haluavat yleensä taata tilanpidon jatkajalle hyvät mahdollisuudet aloittaa viljely. Alhaisesta kauppahinnasta aiheutuu kuitenkin helposti perintö- ja lahjaverosäädöksiin perustuvia lisäkustannuksia. Mikäli tilasta maksettu kauppahinta jää alle puoleen verottajan määrittämästä tilan käyvästä arvosta, luovutuksen saaja joutuu maksamaan lahjaveroa maksetun hinnan
ja käyvän arvon välisestä erotuksesta. Tämän kyselyn mukaan neljäsosassa kaupalla tehdyistä sukupolvenvaihdoksista jouduttiin maksamaan lahjaveroa eli ne olivat ns. lahjanluonteisia kauppoja. Kauppahinta oli tarkastelluissa sukupolvenvaihdoksissa keskimäärin noin 600 000 markkaa. Yli 1 miljoonan markan kauppoja oli kuitenkin vain noin 7 % (kuvio 3.1). Lahjanluontoisissa kaupoissa maksettiin lahjaveroa keskimäärin 55 000 markkaa tilaa kohti. Kauppahintaa korottavasti luopujien tai kanssaperillisten vaatimusten arvioitiin vaikuttaneen vain vajaassa 10 prosentissa kaupoista.

Selkeästi yli puolet tilakyselyyn vastanneista viljelijöistä ilmoitti tilan kauppahinnan nousseen verottajan arvostuskäytännön takia, jotta sukupolvenvaihdoksessa olisi vältytty lahjaveroseuraamuksilta. Siten verotuksella on ollut todella merkittävä vaikutus sukupolvenvaihdoksissa maksettuihin kauppahintoihin. Jos verottajan arvostuskäytäntö olisi lievempi, sukupolvenvaihdoskauppojen keskimääräinen hinta olisi todennäköisesti
ollut alempi. Maakiinteistöt, pelto ja metsä, muodostivat yhdessä lähes puolet kauppahinnasta. Pellon hehtaarihinnaksi muodostui noin 6 000 mk eli se vastasi suunnilleen perintökaaren mukaista arvostuskäytäntöä. Metsän hehtaarihinta oli puolestaan runsaat 2 000 mk. Erillisinä omaisuusosina tarkasteltuna sekä pellon että metsän hinnat vaikuttavat siis selvästi ns. käypiä arvoja alhaisemmilta. Sekä tuotantorakennusten että koneiden hinnat
olivat keskimäärin vajaat 100 000 mk. Myös asuinrakennuksen hinta oli noin
100 000 mk. "

Lue lisää

että SPV kauppaa tehtäessä voidaan ottaa huomioon jatkajan tekemä työ tilalla ja lähtijöiden saamat esim. koulutus tms.ennakko perintonä ja jos tila ei ole velaton käy helposti niin ettei rahaa tarvitse käyttää SPV kaupassa ollenkaan..

Niinpä niin kirjoitti:

Ja missäs tällainen 800 emolehmän tila sijaitsee? Ainakaan suomessa ei ole yhtään noin suurta emo tilaa! Suurimmat taitaa olla reilun 400 emon suuruisia tiloja.

Sellaista "muunnettua totuutta" tuo 800 emolehmän tila... Vaihteeksi... Se kun muuten sitten vaatii myös noin vähintään 500 hehtaarin peltoalan myöskin ja noi tilat on aika harvassa? Että nyt sitten nimiä kehiiin tai meni muuten pötypuheeksi puheet 800 emolehmän tiloista "perkeleen etelän kartanot"...

Valehtelet, siirtymä kirjoitti:

kausi oli ja meni ja mihinkä ne vakavat vaikeudet Suomesta häviää, vuosisadan kylmin talvi takana.

et siis ymmärtänyt.
Ok, koska sinulle on lusikalla annettu, niin ei voi kauhalla vaatia.

Aha, joo kirjoitti:

et siis ymmärtänyt.
Ok, koska sinulle on lusikalla annettu, niin ei voi kauhalla vaatia.

joiden mukaan Lapissa tulee huippusadot ja peltokin on kalliimpaa kuin etelässä.

On huomattava kirjoitti:

että SPV kauppaa tehtäessä voidaan ottaa huomioon jatkajan tekemä työ tilalla ja lähtijöiden saamat esim. koulutus tms.ennakko perintonä ja jos tila ei ole velaton käy helposti niin ettei rahaa tarvitse käyttää SPV kaupassa ollenkaan..

Lue lisää

Ehkä tuo velattomuus ja alhaiset kauppahinnat pätee nykyisissä kaupoissa, mutta suuri osa tiloista on ostettu jo aiemmin kuin ihan viime vuosina. Esim. oma tilamme oli noin 60 ha 80-luvun lopulla kun sen ostimme, ja maksoimme ihan oikeaa rahaa (siis otimme velkaa) tilakauppaa varten, sekä saimme myös vanhat velat vastattaviksemme. Sisaruksia useita, kaikki sai myös 40 000 mk sisarosuuksia, meidän velaksemme tietenkin. Viimeiset sen ajan lainat maksettiin viime vuonna , uutta lainaa on tehty tila-, pelto- ja konekauppoihin sekä rakentamiseen pitkin aikaa joten velattomia ei suinkaan olla nytkään. Seuraava vaihe varmaan tilayhtymä pojan kanssa lähivuosina, siirretään omistusta pojalle (ja mahd. joskus tulevalle puolisolleen) vähitellen, on tukevampi pohja rakentaa ja kenties laajentaa tilaa kun on useampi vastuunkantaja.

Jaa paskajuttujasiko kirjoitti:

joiden mukaan Lapissa tulee huippusadot ja peltokin on kalliimpaa kuin etelässä.

konkurssisi, sitten kun siirtymäkausi todetaan loppuneeksi.
Mutta älä sitten vingu / kitise veronmaksajaa enää apuun.

Olet aika sekopää, kirjoitti:

sitä tulee tuollaiseksi kun ei tarvitse kilpailla vaan palkka tulee kuin manulle illalline, tuottajille puolestaan maksetaan mitä muilta jää, käytetään härskisti hyväksi tuottajien ahdinkoa, voi vain arvailla mikä huuto tulee kun ruuasta ihan oikeasti alkaa olla niukkuutta ja tuottajatkin voi vähän katsoa kelle myyvät ja millä hinnalla..

Lue lisää

olen muuten maajussi, päätoiminen.

Omapa on kirjoitti:

konkurssisi, sitten kun siirtymäkausi todetaan loppuneeksi.
Mutta älä sitten vingu / kitise veronmaksajaa enää apuun.

kuluttajathan tässä vinkuu halpaa ruokaa, viljelijälle on aivan sama kuka maksaa..

exxx-sähläri kirjoitti:

olen muuten maajussi, päätoiminen.

no kuinka on lyönyt leiville ???

exxx-maajussi kirjoitti:

no kuinka on lyönyt leiville ???

No jalat on oman pöydän alla ja joka päivä on syöty ...

exxx-sähläri kirjoitti:

No jalat on oman pöydän alla ja joka päivä on syöty ...

veikkaan kyllä että talo pankin ja maksat vuokraa asumisestasi pankille

Oletko hullu kirjoitti:

kuluttajathan tässä vinkuu halpaa ruokaa, viljelijälle on aivan sama kuka maksaa..

kukaan enää maksa, ylimääräistä. Kun tuet on pois niin sitten tulee vain maailmanmarkkinahinta alkutotteista.

Ei teille kauaa kirjoitti:

kukaan enää maksa, ylimääräistä. Kun tuet on pois niin sitten tulee vain maailmanmarkkinahinta alkutotteista.

Kiinassa keskipalkka on 100 euroa eikä lomia tunneta..

Se sopii kirjoitti:

Kiinassa keskipalkka on 100 euroa eikä lomia tunneta..

Hyvää menomatkaa!

Aiotko muuttaa? kirjoitti:

Hyvää menomatkaa!

tännehän nuo änkee, kyllä laukutkin menisi vilauksena lentokoneisiin kun kantajien naamanväriä vaihdettaisiin..

Miten lienee? kirjoitti:

"vuokrapellot tekee tilasta kannattavan"

Tietysti jotkut pohjoisen tukihaikkulan kenkäheinäpellot joissa vuokra on kympin pari vuodessa saattavat noin tehdäkin. Kun vielä emoista tulee tukia "tarpeeksi". Mutta kun vuokra on 450-700 euroa vuodessa ja emotuetkin merkittävästi alemmat niin yhtälö on ihan toisenlainen. Niinkuin yleensäkin silloin kun erona on se että tehdäänkö se tulos tukivaraisena vai tehdäänkö se tulos tuotannon avulla.

Lue lisää

Höpöhöpö, vuokrapellot parantaa kannattavuutta oli sitten vaikka vuokra ton 500 euroa hehtaarilta, mikäli et tätä ymmärrä, niin hlevetin äkkiä jonkun talouspuolen oppilaitokselle istumaan ja opettelemaan talouslaskentaa.
Kannatavuus paranee vaikka viljelisit viljaa ja varsinkin silloin.

Yhdyn täysin onnellisen emännän puheisiin. Tuo laajentajie epätoivoinen työnsä raskauden ja tappiollisuuden ruikuttaminen on enemmin sääntö kuin poikkeus.

Miten helvetissä jätkä voi sanoa ettei homma kannata, kun silti ostaa peltoa 16000€ hehtaari hinnalla ja verotietojen mukaan verotettavaa yli 160000€ vuodessa. Älkääkä nyt kukaan alkako satuilemaan, että ne tulot tulevat muualta ja ne 100 lehmää on vaan kallis harrastus.

taas lääkkeet ottamatta?

Koulutus ja työkokemus molemmilla on maatalouden perusasteelta, olleet sekä lomittajina että palkattuna karjanhoitajana myös useita vuosia, puolessavälin kolmeakymmentä oikeasti - ovat omien parikymppisten lasteni kavereita, niin luulin vähän nuoremmiksi. En väitä muuta kuin että tähän astisten tietojen mukaan kauppa on toteutumassa, maatila Kainuussa.

Muamuija kirjoitti:

Koulutus ja työkokemus molemmilla on maatalouden perusasteelta, olleet sekä lomittajina että palkattuna karjanhoitajana myös useita vuosia, puolessavälin kolmeakymmentä oikeasti - ovat omien parikymppisten lasteni kavereita, niin luulin vähän nuoremmiksi. En väitä muuta kuin että tähän astisten tietojen mukaan kauppa on toteutumassa, maatila Kainuussa.

Lue lisää

Niin kuten aiemmin kirjoitin, niin minulla on koulutus sekä kymmenen vuoden työkokemus alalta. Mutta siitä huolimatta rahoitusta ei tule. Sen verran täsmennystä, että joka pankissa on ensin luvattu rahoitus, mutta sitten kun lainapaperit on pitänyt allekirjoittaa, niin pankki onkin ilmoittanut että lainaa ei myönnetä.

Noista tutuista pariskunnista joista kirjoitin, kahdella on myöskin vankka kokemus alalta. Toisesta pariskunnasta molemmat ovat olleet lomittajina noin viisitoista vuotta ja toisessa pariskunnassa vaimo on ollut lomittajana noin kymmenen vuotta. Heilläkin sama virsi, viime hetkellä pankki onkin ilmoittanut että rahoitusta ei tule.

Mutta kuten aiemmin kirjoitin, niin jos löytyy keskustan jäsenkirja ja suhteet pankin päättäjiin on kunnossa, niin sitten on eri asia ja silloin ei näytä ne vakuudetkaan olevan niin tärkeitä.