15 artikla
Kirkosta
Kirkko on Jumalaan uskovien eli pyhien yhteisö. Kirkko ilmenee paikallisesti seurakuntana.
Kirkon tehtävänä on esittää oma historiallinen tulkintansa Jeesuksesta ja hänen sanomastaan sekä kuuluttaa ja opettaa tätä kristillistä sanomaa eri tavoin.
Kirkon tehtävänä on myös toimittaa sakramentit, pitää messuja ja erilaisia tilaisuuksia kristillisen sanoman esille tuomiseksi ja uskonelämän hoitamiseksi. Kirkon tehtäviin kuuluu myös toimia ja elää tämän kristillisen sanoman mukaisesti vuorovaikutuksessa muuhun yhteiskuntaan. Kirkon tehtäväkenttänä on koko maailma.
Kirkko ei ole hierarkkinen uskonyhteisö, vaan tasa-arvoinen ja demokraattinen kristittyjen yhteisö. Kaikki kristityt ovat samanarvoisia keskenään ja yhtä päteviä tulkitsemaan Jeesuksen sanomaa ensimmäisen pääsiäisen tapahtumien edessä.
Erilaisista tulkinnoista huolimatta kaikki Jeesuksen seuraajat ovat kristittyinä yhden, yhteisen ja saman kirkon jäseniä ja muodostavat yhdessä katolisen kirkon.
Kristittyjen yhteys ja kirkon ykseys ei synny yhteisestä kristillisen sanoman tulkinnasta tai opillisesta yksimielisyydestä, vaan yhteisestä uskosta eli rakkaudesta Jumalaan.
Nykyinen hajaannus on häpeäksi kirkolle. Kristittyjen on aika lopettaa kirkollinen hajaannus, hyväksyä toisensa ja yhdistyä yhdeksi katoliseksi kirkoksi erilaisine tulkintoineen ja tapoineen. Erilaisuuden hyväksyminen kirkossa on osoitus kristillisestä rakkaudesta lähimmäisiä kohtaan.
16 artikla
Kirkon virasta
Kirkon virka on kristittyjen yhteinen tehtävä. Me kannatamme yleistä pappeutta ja kaikkien seurakuntalaisten vapaata osanottoa kirkon tehtäviin.
Jokainen kirkon jäsen eli seurakuntalainen on oikeutettu toimimaan pappina ja tulkitsemaan kristillistä sanomaa, puhumaan ja opettamaan messuissa ja muissa kirkon tilaisuuksissa sekä toimittamaan sakramentteja yhdessä muiden kristittyjen kanssa.
Seurakunnat voivat kuitenkin perustaa erityisiä ammattivirkoja erilaisiin työtehtäviin toimintansa tehostamiseksi ja helpottamiseksi, mikäli seurakuntalaiset niin haluavat. Kirkon työntekijöitä ei voi syrjiä seksuaalisen suuntautumisen perusteella.
17 artikla
Paaviudesta
Paavius on historiallinen katolisen kirkon johtamistapa. Paavi ei ole Kristuksen sijainen eikä erehtymätön, vaan tavallinen kirkon ammattijohtaja.
Paavi voidaan tulkita kirkon ykseyden symboliksi ja kirkon yhteiseksi puhemieheksi sekä yleisen kirkolliskokouksen puheenjohtajaksi. Ylin valta kirkossa kuuluu aina sen jäsenille ja näiden kristittyjen valitsemille luottamuselimille. Paikallisuus on suositeltavaa kirkon hallinnossa.
Kristittyjen yhteisiä kirkolliskokouksia tarvitaan lisäämään keskinäistä yhteistyötä ja - toimintaa sekä vahvistamaan yhteenkuuluvuutta yhteisen kirkon jäseninä.
Kirkolliskokoukset ovat erehtyväisiä ja ymmärrys kristillisestä sanomasta jatkuvasti kehittyvä ja uudistuva.
Kirkosta
Kirkko on Jumalaan uskovien eli pyhien yhteisö. Kirkko ilmenee paikallisesti seurakuntana.
Kirkon tehtävänä on esittää oma historiallinen tulkintansa Jeesuksesta ja hänen sanomastaan sekä kuuluttaa ja opettaa tätä kristillistä sanomaa eri tavoin.
Kirkon tehtävänä on myös toimittaa sakramentit, pitää messuja ja erilaisia tilaisuuksia kristillisen sanoman esille tuomiseksi ja uskonelämän hoitamiseksi. Kirkon tehtäviin kuuluu myös toimia ja elää tämän kristillisen sanoman mukaisesti vuorovaikutuksessa muuhun yhteiskuntaan. Kirkon tehtäväkenttänä on koko maailma.
Kirkko ei ole hierarkkinen uskonyhteisö, vaan tasa-arvoinen ja demokraattinen kristittyjen yhteisö. Kaikki kristityt ovat samanarvoisia keskenään ja yhtä päteviä tulkitsemaan Jeesuksen sanomaa ensimmäisen pääsiäisen tapahtumien edessä.
Erilaisista tulkinnoista huolimatta kaikki Jeesuksen seuraajat ovat kristittyinä yhden, yhteisen ja saman kirkon jäseniä ja muodostavat yhdessä katolisen kirkon.
Kristittyjen yhteys ja kirkon ykseys ei synny yhteisestä kristillisen sanoman tulkinnasta tai opillisesta yksimielisyydestä, vaan yhteisestä uskosta eli rakkaudesta Jumalaan.
Nykyinen hajaannus on häpeäksi kirkolle. Kristittyjen on aika lopettaa kirkollinen hajaannus, hyväksyä toisensa ja yhdistyä yhdeksi katoliseksi kirkoksi erilaisine tulkintoineen ja tapoineen. Erilaisuuden hyväksyminen kirkossa on osoitus kristillisestä rakkaudesta lähimmäisiä kohtaan.
16 artikla
Kirkon virasta
Kirkon virka on kristittyjen yhteinen tehtävä. Me kannatamme yleistä pappeutta ja kaikkien seurakuntalaisten vapaata osanottoa kirkon tehtäviin.
Jokainen kirkon jäsen eli seurakuntalainen on oikeutettu toimimaan pappina ja tulkitsemaan kristillistä sanomaa, puhumaan ja opettamaan messuissa ja muissa kirkon tilaisuuksissa sekä toimittamaan sakramentteja yhdessä muiden kristittyjen kanssa.
Seurakunnat voivat kuitenkin perustaa erityisiä ammattivirkoja erilaisiin työtehtäviin toimintansa tehostamiseksi ja helpottamiseksi, mikäli seurakuntalaiset niin haluavat. Kirkon työntekijöitä ei voi syrjiä seksuaalisen suuntautumisen perusteella.
17 artikla
Paaviudesta
Paavius on historiallinen katolisen kirkon johtamistapa. Paavi ei ole Kristuksen sijainen eikä erehtymätön, vaan tavallinen kirkon ammattijohtaja.
Paavi voidaan tulkita kirkon ykseyden symboliksi ja kirkon yhteiseksi puhemieheksi sekä yleisen kirkolliskokouksen puheenjohtajaksi. Ylin valta kirkossa kuuluu aina sen jäsenille ja näiden kristittyjen valitsemille luottamuselimille. Paikallisuus on suositeltavaa kirkon hallinnossa.
Kristittyjen yhteisiä kirkolliskokouksia tarvitaan lisäämään keskinäistä yhteistyötä ja - toimintaa sekä vahvistamaan yhteenkuuluvuutta yhteisen kirkon jäseninä.
Kirkolliskokoukset ovat erehtyväisiä ja ymmärrys kristillisestä sanomasta jatkuvasti kehittyvä ja uudistuva.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Oikein mukavaa että tuot tänne tuollaisia totuuksia, jotka keksittiin noin 1500 vuotta Kristuksen ylösnousemuksen jälkeen! Ilmeisesti kirkko ei missään tilanteessa ole erehtymätön, hyvä kun kerroit! Nyt pitääkin miettiä, tekikö Jerusalemin kokous virheitä (Apt. 15) määritellessään, ettei ei-juutalaisten kristittyjen tarvitse ympärileikata itseään... Hmm...
Nämä on todennäköisesti vapaan katolisen kirkon määräyksiä, joka on aikanaan eronnut roomalaiskatolisesta kirkosta. Roomalaiskatolisen kirkon ideoita nämä eivät ainakaan ole, tai sitten alk. on leikellyt niistä osia pois.
Vapaa katolinen kirkko on aivan eri asia kuin roomalaiskatolinen kirkko. Tosin sydämessäni toivon ettei vapaa katolinen kirkko olisi mennyt näin pitkälle, mutta monet periaatteet kuulostavat heidän ideoiltaan.
Eikö se ole lähinnä teosofien uskonnollinen järjestö?
Muistelen, että kun joku aikoinaan kyseli katolisen tiedotuskeskuksen legendaariselta johtajalta isä Jakobukselta, että mikä on vapaa katolinen kirkko, hän vain tuhahti:"Se on niitä teosofien touhuja"...
... mieltä, vapaa katolinen kirkko on teosofinen yhteisö. Googlen avulla hakusanalla "Suomen Vapaa Katolinen Kirkko" löytyy heikäläisten opetusta.
taitaa olla melkoisen olematon! Tosin nettisivuillaan muistaakseni väittävät, että heilä olisi apostolinen suksessio piispanvirassa ns. vanhakatolisen kirkon kautta...